tisdag 4 februari 2014

Kun kehon aineenvaihduntaa rusikoi pahanlaatuinen kasvain

Tästä on  sahlgrenskan tutkija Ola Wallengren  kirjoittanut väitöstyön. Dietary Energy Density and Energy Intake in cancer patients.
Työ on satavissa myös internetin kautta.  https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/29709
Tein muutaman lyhyen yhteenvedon tästä työstä

Taustassa oli selvitetty, miten tuumori ( kasvain)  aiheuttaa paikallista tuottoa tulehduksellisissa ( pro-inflammatorisissa)  tekijöistä, jotka tunnetaan nimillä IL-1, IL-6, IL-8 ( interleukiinit)  ja IFN gamma ( interferoni-gamma), TNF alfa, ( Tumor necros factor alfa).
Näitten lisäksi tuumori  aiheuttaa  anti-inflammatorisetkin interleukiinit IL-4, IL-10 ja IL-13 sekä  tuumorispesifisiä kakeksiaa aiheuttavia tekijöitä, proteolyysiä ( valkuaisaineiten hajoamista )   indusoivan  tekijän ja lipidejä eli rasva-aineita mobilisoivan tekijän.
Tässä oli referenssi: (a) Skipworth RJ ewt al. (2007). Pathophysiology of cancer cachexia much more than host-tumor interaction.
(b) Tisdale MJ: Mechanism of cancer cachexia ( 2009)


MAKSA  vastaa siten, että  se lisää positiivisten akuutin faasin proteiinien tuotantoa, sellaisten kuin CRP, C-reaktiivinen proteiini,  ja fibrinogeeni. Samanaikaisesti taas albumiinin  pitoisuus saattaa laskea;  albumiini   on negatiivinen akuutin faasin proteiini.

NEUROENDOKRIINISEN  STRESSIN   vasteena  ilmenee riittämätöntä  neurohormonaalisten anabolisten  hormonien aktiivisuutta ( riittäm,ättömästi  insuliinia, kasvuhormonia ja testosteronia)   ja toisaalta  liiallista  katabolisten hormonien aktiivisuutta ( kortisoli ja myostatiini)

Näiden  isäntäkehon ja tuumorin välisten interaktioiden, keskinäisten vuorovaikutusten   seurauksena kehoon tulee katabolinen tila, jossa valkuaisaineitten, libidien ja glukoosin aineenvaihdunta kärsii.
Avainpiirteenä on systeminen  tulehdus ja sitä mitataan CRP:llä ja se liittyy painon menetykseen ja  vaikuttaa ennusteeseen.
Kaikkein tavallisin  merkitsijä syöpäpotilaan systeemisestä  tulehduksesta on  CRP:n taso. Rajakis on ehdotettu  CRP  yli 5  tai CRP yli 10 mg/L.
Vaihtoehtoisia merkitsijöitä ovat  punasolujen  sedimentaationopeus (erythocyte sedimentation rate ( ESR) ,
Seerumin albumiini, Glascowin ennuste pisteet, neutrofiilien ja lymfosyyttien suhde tai verihiutaleitten ja lymfosyyttein suhde.

On käytetty monia anti-inflammatorisia terapioita kakeksiatilan hoitoon, kuten celecoxib, indomethacin,   eicosapentanoic acid8 EPA), ibuprofen, thalidomide.
On havaittu että Indomet on elossapysymistä lisäävä.  Prednisolonin  teho on vähemmän  selkeä  asia.
Kombinaationa progestationaalinen  aine + EPA + L-karnitiini + thalidomidi on osoittautunut  tehokkaammaksi kohentamaan  kehon  proteiinipitoisuutta ( lean body mass), perusaineenvaihduntaa  ja alentamaan väsymystä kuin mitkään muut aineet  yksin annettuna .
Kombinoituna kalaöljy ja  COX-1 inhibiittoir( kuten  Celebra)  on tehokkaampi  kehonpainon  ja voimien  kohottamisessa  kuin  pelkkä kalaöljy

Pitäisi kokeilla erilaisia proteiinilähteitä niitten anabolisten , antikatabolisten  ja kylläisyyttä tuottavien  ominaisuuksien suhteen, jota saa optimoitua niiden  tehon sairauden eri vaiheiten aikana.
VIITE: Gilbert J A et al. Effect of propteins from different sources on body composition. Nutr Betab Cardiovasc. Dis. 2011. 21. Suppl. 2.p 1310-21.
VIITE:  Walrand S  et Boine Y. Optimizing protein intake in ageing. Curr. Opin. Clin. Nutr. Metab. Care. 2005. 8(1). P. 89-94.

Monia lääkkeitä on arvioitu niitten ruokahalua stimuloivan ja   energian ottoon  tekemän vaikutuksen suhteen Näihin kuuluu progestiinit, glukokortikoidit, cannabinoidit ja ghreliini, mutta monet näistä- lääkkeistä omaavat  epätoivottuja sivuvaikutuksia  eikä niistä ole ollut selvää etua elämänlaatuun tai elossapysymiseen, mikä  rajoittaa niiden kliinistä käyttökelpoisuutta.

HUOM: Mitä tarkoittaa proteiinilähde:

www.Fineli.fi  antaa elintarvikkeista tietoa.
Siinä on elintarvikkeet  lueteltu  sisällöltään 100 gramma kohden.
Maidossa on runsaat  3 g proteiinia desilitrassa samoin monissa tuoreissa maitotuoteissa.
Juustossa on  runsaammin proteiinia.
Kalassa on  lähemmä 20 g proteiinia 100 grammassa.
Monessa lihassa on myös  niillä hujakoilla.  kalkkuna on  aika tiivistä ja siinä yli 20 g / 100g.
Yhdellä aterialla ei tietysti voi syödä paljon proteiinia mutta esim munuaispotilaatkin jakavat päivän proteiinit pieniin annoksiin  esim  5-10 g  ja niistä kertyy päivän   vaadittavat esim 50- 60 grammaa.
hiilihydraatteja  tarvitaan noin 300 grammaa päivässä. Rasvaa tulee kyllä itsestäänkin tarpeeksi, kun valmistaa ruokaa maukkaaksi.  Jos käyttää sitä EPA- kalarasvaa kuin lääkettä,   niin  muuten rasvan suhteen voi sanoa, että miten saa ruoan maistumaan, on tärkeämpää kuin rasvan nimi tai laatu.