söndag 13 december 2009

D-vitamiini ja DBP

D-vitamin binding protein(DBP)
December 13, 2009

D-vitamiinia sitova proteiini (DBP)
D-vitamiinia sitova proteiini estää angiogeneesiä. Tästä on onkologian alalta artikkeli.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1502120/

LÄHDE: (2002/2003)
Neoplasia. 2003 January; 5(1): 32–40.
Oliver Kisker, Shinya Onizuka et al. Vitamin D Binding Protein-Macrophage Activating Factor (DBP-maf) Inhibits Angiogenesis and Tumor Growth in Mice1
*Division of Surgical Research, Children’s Hospital, Boston, MA 02115, USA et al.

ABSTRAKTI

Tutkijat eristivät selektiivisesti glykosyloidun muodon D-vitamiinia sitovasta proteiinista (DBP-maf), jota kehittyi eräästä haimasyöpäsolulinjasta Tämä DBP-maf vaikuttaa endoteelisoluihin antiproliferatiivisesti ja se on antiangiogeeninen ominaisuuksiltaan chorioallantoidisessa kalvossa.

DBP-maf annettuna päivittäin pystyi estämään ihmisen haimasyövän kasvua immuniteetiltään heikentyneessä hiiressä. Suuret annokset DBP-maf vaikuttivat tuumorin regressiota. Histologinen tutkimus osoitti, että käsitellyt tuumorit omasivat suuremman määrän infiltroivia makrofageja ja pienemmän määrän mikroverisuonistoa ja kohonneen apoptoositaipumuksen verrattuna käsittelemättömiin tuumoreihin.

Yhteenvetona tutkijat sanoivat pitävänsä D-vitamiinia sitovaa proteiinia (DBP maf) antiangiogeenisenä molekyylinä, joka saattaa vaikuttaa suoraan endoteeliin ja stimuloida makrofageja hyökkäämään sekä endoteeliin että tuumorisoluaitioon kasvavassa pahanlaatuisessa kasvissa.

TAUSTAA

On lisääntyvää todistetta (2002) siitä, että tuumorikasvu on angiogeneesistä riippuvainen tapahtuma.

Muutamat tuumorit kehittävät molekyylejä, jotka estävät tuumorin kasvua ja indusoivat metastaattisuuden latenttisuutta estämällä tuumorin angiogeneesiä. Angiogeneesi tarkoittaa verisuonten uudismuodostusta tuumorimassaan päin.

Tuollaiset molekyylit toimivat estämällä endoteelisolujen migroitumista ja proliferoitumista. On havaittu esimerkkejä sellaisista angiogeneesin estäjistä 2000-luvun tienoossa ja niihin kuuluu ANGIOSTATIINI, ENDOSTATIINI ja ANTIANGIOGEENINEN ATIII. Antiangiogeeninen terapia saattaa estää primääristä ja metastaattista kasvua, kun terapiassa kohdistutaan tuumorin genomisesti stabiiliin endoteliaaliseen aitioon. Moni konventionelli antisyöpäterapia menettää tehoaan ajan mittaan, koska tuumorisolujen genomisesti epävakaa populaatio, johon kohdennetaan, voi hankkia lääkeresistenssiä.

Ainakin kolme antiangiogeenistä molekyyliä on aiemmin ( ennen vuotta 2002) eristetty tuumoreista, joissa metastaasit kasvavat nopeasti primäärituumorin poiston jälkeen.

Tutkijat seuloivat esiin ihmisen haimasyövistä kykyä estää tuumorisolujen sekundäärisiirteen kasvua. Yksi tuumoreista kykeni estämään sekundäärin tuumorisiirteen kasvua 80%:sti. Siitä eristettiin antiangiogeeninen molekyyli. Sitten tehtiin sekvenssianalyysi ja todettiin että molekyylillä oli kuin boviininen vitamiini D:tä – sitovan proteiinin rakenne (DBP).

DBP on multidomaaniproteiini, joka sitoo D-vitamiinimetaboliittia amino(N)terminaaliseen ja aktiinia karboksy(C) terminaaliseen domaaniin.

Ihmisen DBP molekyylissä on karboksyterminaalisessa domaanissa on O-linkkiytynyt glykosylaatiokohta treoniinitähteessä.

Siihen kohtaan liittyy musiinityyppinen trisakkaridi, N-asetyyligalaktosamini, jossa on galaktoosi ja sialihappo-haarat. Jos hydrolysoidaan jaksoittain terminaalista sialihappoa ja galaktoosia saadaan esiin molekyyli, jonka ytimenä on N-asetyyligalaktosamini liittyneenä treoniinitähteeseen. Sellainen selektiivinen deglykosylaatio näyttää tapahtuvan luonnostaan osana inflammatorista vastetta.

Aktivoituneitten B- ja T-lymfosyyttien kalvoon sitoutunut beeta-galaktosidaasi ja sialidaasi hydrolysoi terminaalista galaktoosia ja sialihappoa. Tuloksena oleva molekyyli on potentti ( tehokas) makrofagien aktivaattori ja sen nimenä on DBP maf (DBP- makrofagia aktivoiva faktori).

Aiemmat tiedot osoittavat, että DBP-maf ( jota on koeputkessa spesifisesti kehitetty selektiivisella deglykosylaatiolla ), omaa hiirimallissa osuutta Ehrlichin askitessolukäsittelyssä.

Edelleen, jos DBP-maf –molekyyliä annettiin immunologisena tehosteena( adjuvanttina) syövän fotodynaamisessa terapiassa, se osoitti synergististä tehoa tuumorin parantamisessa hiiren levyepiteelisolusyöpämallissa.

Molemmissa esimerkeissä on oletettu että DBP-maf saa aikaan vaikutuksensa aktivoimalla makrofageja, jotka sitten suoraan hyökkäävät tuumorisoluja kohtaan. Tutkijat osoittivat että tutkitut haimasyöpäsolut pystyivät kehittämään DFP-maf muotoa DBP:stä , mikä viittaisi siihen, että DBP-maf muotoa voisi kehittyä kehossa. He antavat myös todisteita siitä, että DBP-maf on antitumorogeeninen osittain antiangiogeneettisellä mekanismilla. Edelleen DBP-maf suoran antiangiogeenisyytensä lisäksi aktivoi makrofageja, jotka voivat sitten infiltroitua solidiin tuumoriin. Tämä DFP-maf:n oletettu amplifioitunut antiangiogeenisyys selittäneisi tämän molekyylinhavaitun tehokkuuden antituumorogeenisessa terapiassa.

KOMMENTTINI:
Muodostuukohan DBP-maf myös virusinfektioissa?

Hyvät uutiset D-vitamiinin suurten annosten tehosta pandemista influenssa vastaan, saattaisi perustua tälle D-vitamiinia sitovan proteiinin DBP aktivoitumiselle influenssaviruksesta ehkä DBP-maf-muotoon ja samalla makrofagien, luonnollisen immuunipuolustuksen funktion vahvistumisesta. D-vitamiini voisi stimuloida ehkä kuljettajaproteiinia lisääntymään. Kuljettajaproteiini saattaisi aktivoitua viruksen entsyymeistä. D-vitamiini voisi olla tällöin betasolua suojaava virustulehdusten aikana. Hypoteesini siis.

Jokin syyhän täytyy olla D-vitamiinin anti-influenssavirustehon taustalla.

Olen itse käyttänyt AD-tippoja vuosia kautta vuoden noin 7 tippaa ja nyt aloitan niitten sijaan yhden tabletin 25 ug D3 vitamiinia joka toinen päivä. Pandemiseen influenssaan D-vitamiinia suosittellevat käyttävät suurempia annoksia kuin tämä.
13.12.2009 18:59

Kommenttini 8 tammikuuta 2011. En voinut käyttää noin vahvaa D-vitamiiniannosta kuin pari päivää. Se johti suoranaiseen angina pectorikseen ja nitron tarpeeseen. Saattaa olla että individuellisti ottaen pitkä QT aikani ei siedä liikaa aktiivia D vitamiinia, muta voi hyvin 7 tipasta AD lasten vitamiinia.
Palasin nopeasti tavalliseen lasten vanhaan AD tippaan 7 tippaa päivässä, jota käytin 2009- 2010.
8.2.2011

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar