| Sulforaphane | |
|---|---|
 | |
 | |
 | |
| Identifiers | |
| CAS number | 4478-93-7 |
| PubChem | 5350 |
| Properties | |
| Molecular formula | C6H11NOS2 |
| Molar mass | 177.29 g/mol |
Sulforaphane,
Sulforafaani on orgaaninen rikkiyhdiste ( organosulfur compound), jolla on koeolosuhteissa todettu olevan syöpää vastustavia, antidiabeettisia ja antimikrobiaalisia.
- Mistä ravinnosta sulforafaania saa?
Sitä on kaaliryhmän kasveissa kuten brokkolissa, brysselikaalissa(eli ruusukaalissa) tai muissa kaaleissa (cruciferous vegetables such as broccoli, Brussels sprouts or cabbages).
Niissä oleva entsyymi myrosinaasi(enzyme myrosinase ) muuttaa glukorafaniinimolekyylin, glukosinolaatin( glucoraphanin, a glucosinolate) , sulforafaniiniksi, kun kasvi vaurioituu esim kun sitä pureskellaan.
Nuoret brokkolin eli parsakaalin ja kukkakaalin ( cauliflower) versot ovat erittäin glukorafaniinipitoisia, enemmän kuin vastaavat täysi-ikäiset kaalivihannekset
 glucoraphanin |
Sulforafaani löydettiin parsakaalin versoista , jotka ovat kaalikasveista kaikkein eniten sulforafaanipitoisia vihanneksia. Mutta sulforafaania on myös muissa cruciferous-lajeissa kuten ruusukaalissa (brussel sprouts9, kaalissa (cabbage), kukkakaalissa (cauliflower), lehtikaalissa (kale), bok choy, collards, Chinese broccoli, broccoli raab, kyssäkaalissa ( kohlrabi), sinapissa ( mustard), nauriissa ( turnip), retiisissä ( radish), arugula, watercress.
- Mahdolliset sulforaanin lääkkeelliset ominaisuudet
Parsakaalinversojen käyttö on näyttänyt olevan tehokas Helicobacter pylori- mikrobin kasvun estäjä, ja tässä vaikutuksessa sulforafaani on ainakin yksi vaikuttaja-aine. Helicobacter on mahahaavojen taustalla oleva bakteeri. Sulforafaanin ja cruciferous- ryhmän vihannesten käyttö vaikuttaa lääkkeitä metaboloiviin entsyymeihin ja tämä on tutkittu preliminäärisissä ihmiskokeissa. Vaikka suoranaista haittaa ei olekaan osoitettu lääkkeen ja sulforafaanin keskisestä vaikutuksesta vuoteen 2008 mennessä, neuvotaan kuitenkin reseptilääkkeitä käyttävien neuvottelemaan lääkärinsä kanssa ennen kuin he käyttävät sulforafaania tai borkkoliversouutteita.
Mahdollinen syövänvastainen aktiivisuus sulforafaanista lie suhteessa xenobioottitransformaation faasi II- entsyymien induktioon- kyseessä olevia entsyymeitä ovat mm kinonireduktaasi (quinone reductase) ja glutationi-S-transferaas (glutathione S-transferase)- ja tuumorisuppressioproteiinien transkription kiihdyttämiseen, mikä taas mahdollisesti tapahtuu histonideasetylaasiin kohdistuvien estävien vaikutusten kautta.
Kaalikasvien (Brassica) yhdisteet sulforafaani sekä di-indolyylimetaani (diindolylmethane) estävät koeputkessa ja koe-eläimissä syövän kasua. Rintasyövän kantasoluissa sulforafaani säätää vaimeaksiWnt/beta-catenin- itsestään uudistumistien
Iholle administroituna sulforafaani saattaa suojata UV-säteilyn aiheutatmilta vaurioilta ja täten mahdollisesti myös syövältä. Sulforafaani saattaa estää histonideasetylaasin aktiivisuutta (histone deacetylase (HDAC).
Ennakkokokeista päätellen sulforafaani voinee suojata sydäntä verisuonten tulehtumiseltä ja ateroskleroosilta.
Sulforafaani on lukuisissa kliinisissä kokeissa mm II- faasin kokeissa prostatasyövän estovaikutuksen suhteen.
Linkkejä englantilaiseen kirjallisuuteen:
Andersson Helene. Reactive gliosis in the injured brain. The effect of cell communication and Nrf2-mediated cellular defence. ISBN 978-91-628-8242-6. ( 4.3. 2011) Göteborg University
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar