Terveitten vauvojen suoliston mikroflooran määritykseen parempaa tekniikkaa
Rikstämman uutinen
LÄHDE: Sjöberg F. et al. Comparison of culture and T-RFLP in analysis of faecal microbiota in Swedish infants. TAUSTA
Mahasuolikanava on dynaaminen ekosysteemi ja sen bakteeripopulaatio on jopa 10E14 solua. Kuitenkaan ihmisten ei ole ollut helppoa saada selvyyttä tästä omasta floorastaan Suoliston mikrobit ovat tekijä, mikä antaa pääasialliset stimulukset vauvojen kehittyvälle immuunipuolustukselle Länsimaisessa kulttuurissa vähempi altistuminen korkean hygienian takia voi johtaa allergioitten kehittymiseen tai muihin immuunivälitteisiin tauteihin
Viime vuosiin asti on pidetty viljelytekniikoita riittämättöminä mikrobioottien analyysiin ja sen takia on kehitelty molekyylitekniikkaa kompleksien mikrobiaalisten kolonisaatioitten tutkimiseksi. Tässä esitetään T-RFLP metodia (Terminal-Restriction Fragment Length Polymorphism), missä rajoitutaan bakteerin 16S rRNA geenien fragmenttikokoon.
TYÖN TARKOITUKSENA
on vertailla kvantitatiivisia viljelmiä ja T-RFLP tuloksia terveitten vauvojen suoliston mikrobioottien analysoinnissa.
Samalla konstruoitiin tietuetta, jolla voitaisiin identifioida bakteereita nopeasti T-RFLP menetelmällä fragmenttikokoon perustuen.
METODIT
Terveitä vauvoja tutkittiin 1 ikävuoden aikana säännöllisin välein. Vauvat olivat syntyneet normaalisti synnytyskanavan kautta. Näytteenottokohdat olivat 1. viikko, 2.viikko, 4. viikko 8. v., puolen vuoden ikä ja vuoden ikä. Näytteet viljeltiin kvantitatiivisesti 9 selektiivisessä ja 2 non-selektiivisessä väliaineessa sekä anaerobisissa että aerobisissa olosuhteissa ja jokainen isolaatti spesifioitiin. Samat isolaatit ajettiin spesifisesti T-RFLP metodissa ja niitten huippuasema identifioitiin ja konstruoitiin tietue isolaattifragmentin koosta. Sitten verrattiin viljelytuloksia ja -T-RFLP-tuloksia. Sitten identifioitiin T-RFLP huiput.
T-RFLP metodilla havaittiin kaksi kertaa enemmän bakteeriryhmiä ja lajeja kuin kvantitatiivisella viljelymenetelmällä.
Fakultatiivisesti anaerobeja lajeja:Genus/species:
Enterococcfus sp ( Viljelymetodille herkkä)
Enterobactreriaceae (Viljelymetodille herkkä)
Staphyloicoccus sp.( Viljelymetodille herkkä)
Streptococcus sp.( Herkkä T-RFLP metodille)
Anaerobit, Genus/ species
Anaerostipes cacce ( ei eroa herkkyydessä)
(Eubacterium) sp.( Viljelymetodille herkkä)
Bacterioides sp.(T-RFLP metodille herkkä)
Bifidobacterium sp. (Viljelymetodille herkkä)
Clostridium sp. (ei eroa)
Lactobacillus sp.( ei eroa)
Propionibacterium acnes (Viljelymetodille herkkä)
Ruminococcus gnavus (T-RFLP metodille herkkä)
Sutterella wadswothhensis ( ei eroa)
Veillonella sp.(T-RFLP metodille herkkä)
Muut identifioimattomat (45% kaikista huipuista, T-RFLP metodille herkkiä)
JOHTOPÄÄTÖS
Viljely on hyvä menetelmä fakultatiivisesti anaerobien bakteerien kvantitatiiviseen määrittämiseen. T-RFLP on herkempi useiden obligatorisesti anaerobien bakteerien havaitsemiseen. Kuitenkin bifidobakteerit ja propionibakteerit olivat viljelymenetelmälle herkempiä kuin T-RFLP- menetelmälle. T-RFLP herkkyys vaihteli suuresti eri bakteeriryhmien kesken..
http://abstrakt.sls.se/word/Medicinsk_mikrobiologi.doc.
Visar inlägg med etikett Suoliston mikrofloran kehitys. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett Suoliston mikrofloran kehitys. Visa alla inlägg
lördag 24 januari 2009
onsdag 21 januari 2009
(3) Typen kiertokulussa on bakteerifloralla osaa (Sobko)
Tri T Sobkon väitöskirjasta jatkoa:
Sobko Tanja. Influence of the Microflora on Gastrointestinal Nitric Oxid Generation.Thesis for doctoral degree. Studies in newborn infants and germ-free animals. (Ph.D) 2006 Karolinska Institutet.STH. ISBN 91-7140-779-0
Ilmakehä sisältää kovalenttia inerttiä typpikaasua N2.
Bakteerin tehtävä
Kasvin tehtävä
Eläin ja ihminen syövät kasveja tai animaalista proteiineja
Entä jos epäorgaanista typpeä nitriittiä tai nitraattia on ravinnossa?
VAUVA EI SIEDÄ EPÄORGAANISIA TYPPIYHDISTEITÄ RAVINNOSSAAN. AIKUINEN JA ISOMMAT LAPSET SIETÄVÄT
Kommentti epäorgaanisesta typestä ravinnossa.
Muuten, korruptioskandaali kiinalaisesta "vauvanmaidosta",ja typpimöhkäleestä siinä liemessä
TYPEN KIERTOKULKU?
Ilmakehän typestä N2 ensin EPÄORGAANISEEN muotoon ( ammonium, nitriitti, nitraatti)
JA sitten ORGAANISEKSI TYPEKSI ( aminotyppi, -NH2 )
ja sitten RAVINNON VALKUAISAINEIKSI ja proteiineja ja aminohappoja sisältävän ravinnon kautta ihmisen saataville.
Kaikki elävät organismit tarvitsevat typpeä (-N=), mikä on proteiinien ja nukleiinihappojen essentielli osa. Ilmakehä sisältää typpeä kaasuna miltei 80% (N2). Koska molekulaarinen typpi on liian inertti, tehoton, reagoimaan muitten aineiden kanssa, kaikki monisoluiset eliöt tarvitsevat apua typen saamiseksi. Hyödynnettävä typen muoto pitää muokata esiin.
Mikro-organismit, joita on maaperässä ja vedessä, aloittavat typen syklin kohti orgaanista maailmaa fiksaamalla ilmakehän typpeä biologisesti hyödyllisempään muotoon, kuten ammoniumiksi, nitriiteiksi tai nitraateiksi, joita taas kasvit voivat käyttää. Ammoniumissa typpi liittyy vetyyn; nitraateissa ja nitriiteissä happeen
Bakteerit pystyvät muokkaamaan ilmakehän typen (N2) lisäksi monia typpimuotoja, kuten HNO3, NH3, ja oksideita NO, NO2, N2O4 ja N2O.
Ravinnossa voi tulla nitraatteja NO3, kuten vihreissä vihanneksissa, pinaatissa, salaatissa. Kun se on imeytynyt ja noussut vereen, kertyy se edelleen nitraatteina NO3 sylkirauhasiin aktiivilla kuljetusjärjestelmällä, erittyy sitten syljen mukana suuonteloon ja suuontelon fakultatiivisesti anaerobisilla bakteereilla redusoituu osittain nitriiteiksi NO2. Mahalaukussa nitriitit taas mahahapon vaikutuksesta muuttuvat typpioksidiksi NO, jolla on keholle hyödyllisiä tehtäviä.
VAUVA EI SIEDÄ EPÄORGAANISIA TYPPIYHDISTEITÄ RAVINNOSSAAN. AIKUINEN JA ISOMMAT LAPSET SIETÄVÄT
Kommentti epäorgaanisesta typestä ravinnossa.
AIKUISELLA eivät nitriitti ja nitraatti ole ”kiellettyjä”, mutta on syytä käyttää niitä harkiten ja välttää antamasta pikkulapsille sellaista, mistä lapsen aineenvaihdunta ei vielä selviä epäkypsän mikrofloran ym. takia. Joskus on hyvä tietää, missä ravinnossa on runsaasti epäorgaanista typpeä, että ei rasita kehonsa kapasiteettia liikaa näitten aineitten osalta. Nitriittejä kuitenkin käytetään vähäisiä määriä elintarvikkeissa niitten bakteriostaattisen tehon takia (; ne pystyvä mm estämään botulinum-kasvua yms hyödyllistä).
LÄHDE: http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/sanasto.html
NITRAATTI = kasviksissa esiintyviä yhdiste, jonka pitoisuutta lisää typpilannoitteiden käyttö. Runsaasti nitraatteja sisältäviä kasviksia ovat lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti, nokkonen, kiinankaali, salaatit ja juuresmehut; näitä pitää välttää imeväisikäisten ruoissa; ks. nitrosoamiinit.
NITRIITTI = säilöntäaine, jota käytetään mm. lihavalmisteissa estämään ruokamyrkytysmikrobien kasvua ja lisääntymistä. Riskiryhmänä nitriittien saannin suhteen ovat pikkulapset, joille sallitaan korkeintaan 1-2 aterialla viikossa nitriittejä sisältäviä makkaroita tai nakkeja; (ks. methemoglobinemia, nitrosoamiinit, Clostridium Botulinum).
NITROSAMIINI= yhdiste, jota voi muodostua mahalaukussa nitriittien/nitraattien reagoidessa aminohappojen kanssa. Nitrosoamiinien on havaittu olevan syöpää aiheuttavia. C-vitamiini estää näiden muodostuksen mahalaukussa.)
(Vihje: Myös www.ktl.fi Kansanterveyslaitos antaa tietoja nitriitista ja nitraatista, juomaveden määritysten yhteydessä)
Muuten, korruptioskandaali kiinalaisesta vauvanmaidosta,
jossa oli seassa tiukkarakenteinen typpipitoiseen (1:1) hiilirenkaaseen paketoitu kolmeaminoryhmäinen tekninen molekyyli: Sellainen osoittaa erittäin suurta tietämättömyyttä tai välinpitämttömyyttä vauvan kyvystä hyödyntää typpiperäisiä aineita. Mikähän bakteerikaan pystyy tuollaista molekyyliä puremaan. Sellainen bakteeri voisi syödä muovikupin ja ehkä painuisi ihonkin läpi vaivatta. .
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/36/Melamine.png)
Sobko Tanja. Influence of the Microflora on Gastrointestinal Nitric Oxid Generation.Thesis for doctoral degree. Studies in newborn infants and germ-free animals. (Ph.D) 2006 Karolinska Institutet.STH. ISBN 91-7140-779-0
- Mikä on TYPEN KIERTOKULKU?
Ilmakehä sisältää kovalenttia inerttiä typpikaasua N2.
Bakteerin tehtävä
Kasvin tehtävä
Eläin ja ihminen syövät kasveja tai animaalista proteiineja
Entä jos epäorgaanista typpeä nitriittiä tai nitraattia on ravinnossa?
VAUVA EI SIEDÄ EPÄORGAANISIA TYPPIYHDISTEITÄ RAVINNOSSAAN. AIKUINEN JA ISOMMAT LAPSET SIETÄVÄT
Kommentti epäorgaanisesta typestä ravinnossa.
Muuten, korruptioskandaali kiinalaisesta "vauvanmaidosta",ja typpimöhkäleestä siinä liemessä
TYPEN KIERTOKULKU?
Ilmakehän typestä N2 ensin EPÄORGAANISEEN muotoon ( ammonium, nitriitti, nitraatti)
JA sitten ORGAANISEKSI TYPEKSI ( aminotyppi, -NH2 )
ja sitten RAVINNON VALKUAISAINEIKSI ja proteiineja ja aminohappoja sisältävän ravinnon kautta ihmisen saataville.
- Ilmakehä N2
Kaikki elävät organismit tarvitsevat typpeä (-N=), mikä on proteiinien ja nukleiinihappojen essentielli osa. Ilmakehä sisältää typpeä kaasuna miltei 80% (N2). Koska molekulaarinen typpi on liian inertti, tehoton, reagoimaan muitten aineiden kanssa, kaikki monisoluiset eliöt tarvitsevat apua typen saamiseksi. Hyödynnettävä typen muoto pitää muokata esiin.
- Bakteerin tehtävä on auttaa typen muokkaamisessa
Mikro-organismit, joita on maaperässä ja vedessä, aloittavat typen syklin kohti orgaanista maailmaa fiksaamalla ilmakehän typpeä biologisesti hyödyllisempään muotoon, kuten ammoniumiksi, nitriiteiksi tai nitraateiksi, joita taas kasvit voivat käyttää. Ammoniumissa typpi liittyy vetyyn; nitraateissa ja nitriiteissä happeen
Bakteerit pystyvät muokkaamaan ilmakehän typen (N2) lisäksi monia typpimuotoja, kuten HNO3, NH3, ja oksideita NO, NO2, N2O4 ja N2O.
- Kasvin tehtävä
- Eläin ja ihminen syövät kasviperäistä tai animaalista proteiineja
- Entä jos on epäorgaanista typpeä nitriittiä tai nitraattia ravinnossa?
Ravinnossa voi tulla nitraatteja NO3, kuten vihreissä vihanneksissa, pinaatissa, salaatissa. Kun se on imeytynyt ja noussut vereen, kertyy se edelleen nitraatteina NO3 sylkirauhasiin aktiivilla kuljetusjärjestelmällä, erittyy sitten syljen mukana suuonteloon ja suuontelon fakultatiivisesti anaerobisilla bakteereilla redusoituu osittain nitriiteiksi NO2. Mahalaukussa nitriitit taas mahahapon vaikutuksesta muuttuvat typpioksidiksi NO, jolla on keholle hyödyllisiä tehtäviä.
VAUVA EI SIEDÄ EPÄORGAANISIA TYPPIYHDISTEITÄ RAVINNOSSAAN. AIKUINEN JA ISOMMAT LAPSET SIETÄVÄT
Kommentti epäorgaanisesta typestä ravinnossa.
AIKUISELLA eivät nitriitti ja nitraatti ole ”kiellettyjä”, mutta on syytä käyttää niitä harkiten ja välttää antamasta pikkulapsille sellaista, mistä lapsen aineenvaihdunta ei vielä selviä epäkypsän mikrofloran ym. takia. Joskus on hyvä tietää, missä ravinnossa on runsaasti epäorgaanista typpeä, että ei rasita kehonsa kapasiteettia liikaa näitten aineitten osalta. Nitriittejä kuitenkin käytetään vähäisiä määriä elintarvikkeissa niitten bakteriostaattisen tehon takia (; ne pystyvä mm estämään botulinum-kasvua yms hyödyllistä).
LÄHDE: http://www.avoin.helsinki.fi/opetus/materiaalit/ravitsemustiede/sanasto.html
NITRAATTI = kasviksissa esiintyviä yhdiste, jonka pitoisuutta lisää typpilannoitteiden käyttö. Runsaasti nitraatteja sisältäviä kasviksia ovat lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti, nokkonen, kiinankaali, salaatit ja juuresmehut; näitä pitää välttää imeväisikäisten ruoissa; ks. nitrosoamiinit.
NITRIITTI = säilöntäaine, jota käytetään mm. lihavalmisteissa estämään ruokamyrkytysmikrobien kasvua ja lisääntymistä. Riskiryhmänä nitriittien saannin suhteen ovat pikkulapset, joille sallitaan korkeintaan 1-2 aterialla viikossa nitriittejä sisältäviä makkaroita tai nakkeja; (ks. methemoglobinemia, nitrosoamiinit, Clostridium Botulinum).
NITROSAMIINI= yhdiste, jota voi muodostua mahalaukussa nitriittien/nitraattien reagoidessa aminohappojen kanssa. Nitrosoamiinien on havaittu olevan syöpää aiheuttavia. C-vitamiini estää näiden muodostuksen mahalaukussa.)
(Vihje: Myös www.ktl.fi Kansanterveyslaitos antaa tietoja nitriitista ja nitraatista, juomaveden määritysten yhteydessä)
Muuten, korruptioskandaali kiinalaisesta vauvanmaidosta,
jossa oli seassa tiukkarakenteinen typpipitoiseen (1:1) hiilirenkaaseen paketoitu kolmeaminoryhmäinen tekninen molekyyli: Sellainen osoittaa erittäin suurta tietämättömyyttä tai välinpitämttömyyttä vauvan kyvystä hyödyntää typpiperäisiä aineita. Mikähän bakteerikaan pystyy tuollaista molekyyliä puremaan. Sellainen bakteeri voisi syödä muovikupin ja ehkä painuisi ihonkin läpi vaivatta. .
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/36/Melamine.png)
(1) Mikroflora muokkaa typpiaineita (Sobko)
Eräs mikrofloran tehtävä on muokata epäorgaanista typpeä vaarattomaksi ja jopa hyödylliseen muotoon.
LÄHDE:
Sobko Tanja. Influence of the Microflora on Gastrointestinal Nitric Oxid Generation.Thesis for doctoral degree. Studies in newborn infants and germ-free animals. (Ph.D) 2006 Karolinska Institutet.STH. ISBN 91-7140-779-0
Suomennosta T. Sobkon abstraktista:
Suoliston oman bakteerikasvuston vaikutus mahasuolikanavan typpioksidin (NO) muodostukseen. Tutkimuksia on suoritettu vauvoilla ja koe-eläimillä, joista toiset olivat tavallisia ja toiset bakteerittomia suolistoltaan. 2006 Karoliininen instituutti.Tukholma.
”Väitöskirjatyön tausta ja tavoite
Suoliston bakteerien ja isäntäkehon välinen vaikutus on tärkeä suolen toiminnan fysiologisessa säätelyssä ja useitten sairauksien kehittymisessä.
Typpioksidilla ( NO) on useita biologisia vaikutuksia suolistossa, kuten paikallisen verenvirtauksen säätelyssä, suoliston motiliteetissa, veden ja elektrolyyttien kuljetuksessa ja immuniteetissa.
Tulehduksellista suolistotautia (Inflammatory Bowel Disease, IBD) potevilla henkilöillä on suoliston limakalvon NO-tuotto NO-syntaasientsyymillä (NOS) kovasti lisääntynyt, mutta asian merkitystä IBD-taudin patofysiologiassa ei vielä tunneta.
Maaperän nitriittibakteerit (denitrifying bacteria) osallistuvat typen kiertokulkuun ja muodostavat typpioksidia (NO) epäorgaanisista nitraateista ( NO3-) ja nitriiteistä (NO2-) käsin.
Tässä projektityössä haluttiin selvittää, voivatko suoliston mikro-organismit osaltaan lisätä typpioksidin (NO) osuutta ja missä olosuhteissa ne sen tekisivät.
Tutkijat kehittivät useita menetelmiä, joilla voitiin suoraan mitata kaasumuotoista typpioksidia (NO) in vivo vauvojen paksusuolesta ja tavallisen koe-eläimen ja bakteerittoman koe-eläimen koko suoliston alueelta. Lisäksi käytettiin koeputkitutkimuksia
( in vitro) selvittämään typpioksidin (NO) muodostus ja eri suolistobakteerien typpioksidin kulutus.
Projekti aloitettiin monitoroimalla vastasyntyneen suoliston bakteerikolonisaation alkaminen mittaamalla toistetusti paksusuolen vety (H2), lyhytketjuiset rasvahapot (Short chain fatty acids, SCFA) ja typpioksidi (NO).
Näitä merkitsijöita ei syntymähetkellä käytännöllisesti katsoen ollut havaittavissa, mutta sitten ne alkoivat lisääntyä tietyllä tavalla: ensin ilmestyi bakteeriperäisiä tuotteita: vetyä H2 ja lyhyitä rasvahappoja, SCFA, ja niitten jälkeen muutamia päiviä myöhemmin alkoi esiintyä typpioksidia, NO. Mielenkiintoista oli, että muutamilla ilmeisen terveillä vauvoilla liääntyi colonin NO samanlaisiin tasoihin kuin IBD-tautisilla aikuisilla ilmentäen vilkasta immuunisysteemin aktivaatiota vasteena kasvavalle bakteeriflooralle.
Seuraavaksi tutkijat selvittivät, voivatko bakteerit toimia mahasuolikanavan vaihtoehtoisena NO-lähteenä limakalvoperäisen typpioksidituotteen ohella.
Todettiin, että tavallisilla ( normaali mikroflooran omaavilla) koe-eläimillä typpioksidi (NO) oli selvästi aitioitunut siten, että mahalaukussa oli hyvin korkea pitoisuus, umpisuolessa
( cecum) keskirunsas pitoisuus ja ohutsuolessa sekä paksusuolessa matalia pitoisuuksia.
Sitävastoin bakteerittomalla koe-eläimellä ( germ free animals), typpioksidipitoisuus (NO) oli kautta suoliston matala.
Kun koe-eläimille syötettiin nitraattia (NO3-), mahalaukun NO lisääntyi kovasti tavallisilla koe-eläimillä, mutta ei bakteerittomilla ( germ-free), mikä vahvisti sen seikan, että epäorgaaninen nitraatti (NO3-) toimi substraattina, alkumateriaalina, bakteerien typpioksidin (NO) kehittämiseen.
Tutkijat jatkoivat osoittamalla, että maitohappoa tuottavat bakteerit (Lactobacilli ja Bifidobacteria) voivat in vitro ( koeputkioloissa) kehittää huomattavia määriä typpioksidia epäorgaanisesta nitriitistä (NO2-) käsin.
Fekaalinen sekafloora pystyi kehittämään typpioksidia (NO) sekä nitriitistä (NO2-) että nitraatista (NO3-) käsin.
Tutkimuksen viimeisessä jaksossa tutkijat osoittivat, että suoliston typpioksidin (NO) muodostusta pystytään stimuloimaan keho-olosuhteissa ( in vivo) ravintolisällä, johon sisältyy nitraattia ja laktobasilleja.
Lisäksi koeputkessa (in vitro) osoitettiin, että eräitten probioottien kehittämän typpioksidin (NO) vastavaikuttajana toimi muita bakteerikantoja, jotka kuluttivat nopeasti typpioksidia ( NO). Tällaisia NO-kuluttajia olivat Escherichia coli ja Staphylococcus aureus ( joissa on ihmispatogeeneja lajeja).
Tutkijat totesivat, että tavalliset floorabakteerit voivat olla merkittävä typpioksidilähde (NO) suoliston oman limakalvon NO-tuoton lisäksi.
Tulevaisuuden tutkimukset selvittänevät bakteeriperäisen NO-synteesin biologisen osuuden terveydessä ja sairaudessa.
Ehkä selkiää myös, onko typpioksidin (NO) kehittymisen ja kulutuksen keskinäisellä epätasapainolla jotain merkitystä suolistohäiriöitten patofysiologiassa.
Minimaalisen invasiiviset suorat menetelmät suolistokaasujen mittauksessa ( NO ja H2 mukaan luettuna) voinevat olla hyödyksi selviteltäessä mikrobien kolonisaatioprosessin dynamiikkaa ja isäntä-mikroflora-interaktioita elämän varhaisvaiheessa.
(HUOM: Aikuiset käyttävät nitriittiperäistä ruokaa, kuten punajuurisäilykkeitä ja makkaroita, muta vauvoille ei tällaiset ruoat vielä sovi.)
LÄHDE:
Sobko Tanja. Influence of the Microflora on Gastrointestinal Nitric Oxid Generation.Thesis for doctoral degree. Studies in newborn infants and germ-free animals. (Ph.D) 2006 Karolinska Institutet.STH. ISBN 91-7140-779-0
Suomennosta T. Sobkon abstraktista:
Suoliston oman bakteerikasvuston vaikutus mahasuolikanavan typpioksidin (NO) muodostukseen. Tutkimuksia on suoritettu vauvoilla ja koe-eläimillä, joista toiset olivat tavallisia ja toiset bakteerittomia suolistoltaan. 2006 Karoliininen instituutti.Tukholma.
”Väitöskirjatyön tausta ja tavoite
Suoliston bakteerien ja isäntäkehon välinen vaikutus on tärkeä suolen toiminnan fysiologisessa säätelyssä ja useitten sairauksien kehittymisessä.
Typpioksidilla ( NO) on useita biologisia vaikutuksia suolistossa, kuten paikallisen verenvirtauksen säätelyssä, suoliston motiliteetissa, veden ja elektrolyyttien kuljetuksessa ja immuniteetissa.
Tulehduksellista suolistotautia (Inflammatory Bowel Disease, IBD) potevilla henkilöillä on suoliston limakalvon NO-tuotto NO-syntaasientsyymillä (NOS) kovasti lisääntynyt, mutta asian merkitystä IBD-taudin patofysiologiassa ei vielä tunneta.
Maaperän nitriittibakteerit (denitrifying bacteria) osallistuvat typen kiertokulkuun ja muodostavat typpioksidia (NO) epäorgaanisista nitraateista ( NO3-) ja nitriiteistä (NO2-) käsin.
Tässä projektityössä haluttiin selvittää, voivatko suoliston mikro-organismit osaltaan lisätä typpioksidin (NO) osuutta ja missä olosuhteissa ne sen tekisivät.
Tutkijat kehittivät useita menetelmiä, joilla voitiin suoraan mitata kaasumuotoista typpioksidia (NO) in vivo vauvojen paksusuolesta ja tavallisen koe-eläimen ja bakteerittoman koe-eläimen koko suoliston alueelta. Lisäksi käytettiin koeputkitutkimuksia
( in vitro) selvittämään typpioksidin (NO) muodostus ja eri suolistobakteerien typpioksidin kulutus.
Projekti aloitettiin monitoroimalla vastasyntyneen suoliston bakteerikolonisaation alkaminen mittaamalla toistetusti paksusuolen vety (H2), lyhytketjuiset rasvahapot (Short chain fatty acids, SCFA) ja typpioksidi (NO).
Näitä merkitsijöita ei syntymähetkellä käytännöllisesti katsoen ollut havaittavissa, mutta sitten ne alkoivat lisääntyä tietyllä tavalla: ensin ilmestyi bakteeriperäisiä tuotteita: vetyä H2 ja lyhyitä rasvahappoja, SCFA, ja niitten jälkeen muutamia päiviä myöhemmin alkoi esiintyä typpioksidia, NO. Mielenkiintoista oli, että muutamilla ilmeisen terveillä vauvoilla liääntyi colonin NO samanlaisiin tasoihin kuin IBD-tautisilla aikuisilla ilmentäen vilkasta immuunisysteemin aktivaatiota vasteena kasvavalle bakteeriflooralle.
Seuraavaksi tutkijat selvittivät, voivatko bakteerit toimia mahasuolikanavan vaihtoehtoisena NO-lähteenä limakalvoperäisen typpioksidituotteen ohella.
Todettiin, että tavallisilla ( normaali mikroflooran omaavilla) koe-eläimillä typpioksidi (NO) oli selvästi aitioitunut siten, että mahalaukussa oli hyvin korkea pitoisuus, umpisuolessa
( cecum) keskirunsas pitoisuus ja ohutsuolessa sekä paksusuolessa matalia pitoisuuksia.
Sitävastoin bakteerittomalla koe-eläimellä ( germ free animals), typpioksidipitoisuus (NO) oli kautta suoliston matala.
Kun koe-eläimille syötettiin nitraattia (NO3-), mahalaukun NO lisääntyi kovasti tavallisilla koe-eläimillä, mutta ei bakteerittomilla ( germ-free), mikä vahvisti sen seikan, että epäorgaaninen nitraatti (NO3-) toimi substraattina, alkumateriaalina, bakteerien typpioksidin (NO) kehittämiseen.
Tutkijat jatkoivat osoittamalla, että maitohappoa tuottavat bakteerit (Lactobacilli ja Bifidobacteria) voivat in vitro ( koeputkioloissa) kehittää huomattavia määriä typpioksidia epäorgaanisesta nitriitistä (NO2-) käsin.
Fekaalinen sekafloora pystyi kehittämään typpioksidia (NO) sekä nitriitistä (NO2-) että nitraatista (NO3-) käsin.
Tutkimuksen viimeisessä jaksossa tutkijat osoittivat, että suoliston typpioksidin (NO) muodostusta pystytään stimuloimaan keho-olosuhteissa ( in vivo) ravintolisällä, johon sisältyy nitraattia ja laktobasilleja.
Lisäksi koeputkessa (in vitro) osoitettiin, että eräitten probioottien kehittämän typpioksidin (NO) vastavaikuttajana toimi muita bakteerikantoja, jotka kuluttivat nopeasti typpioksidia ( NO). Tällaisia NO-kuluttajia olivat Escherichia coli ja Staphylococcus aureus ( joissa on ihmispatogeeneja lajeja).
Tutkijat totesivat, että tavalliset floorabakteerit voivat olla merkittävä typpioksidilähde (NO) suoliston oman limakalvon NO-tuoton lisäksi.
- Suoliston bakteerien NO-tuotto eroaa perusteiltaan klassisesta nisäkäskehon solun NO-synteesistä mikä tapahtuu entsyymillä NOS ( NO-syntaasi).
- Bakteerit voivat käyttää lähtöaineena epäorgaanista typpeä, nitriittejä ja nitraatteja tehdessään typpioksidia (NO).
Tulevaisuuden tutkimukset selvittänevät bakteeriperäisen NO-synteesin biologisen osuuden terveydessä ja sairaudessa.
Ehkä selkiää myös, onko typpioksidin (NO) kehittymisen ja kulutuksen keskinäisellä epätasapainolla jotain merkitystä suolistohäiriöitten patofysiologiassa.
Minimaalisen invasiiviset suorat menetelmät suolistokaasujen mittauksessa ( NO ja H2 mukaan luettuna) voinevat olla hyödyksi selviteltäessä mikrobien kolonisaatioprosessin dynamiikkaa ja isäntä-mikroflora-interaktioita elämän varhaisvaiheessa.
(HUOM: Aikuiset käyttävät nitriittiperäistä ruokaa, kuten punajuurisäilykkeitä ja makkaroita, muta vauvoille ei tällaiset ruoat vielä sovi.)
(2) Vauvan suolen mikrofloran kehittymisestä(Sobko)
YKSITYISKOHTIA T Sobkon VÄITÖSKIRJAN TAUSTASTA
SOVELLUTUS MYÖS AIKUISEEN:
Lähde: Sobko Tanja. Influence of the Microflora on Gastrointestinal Nitric Oxid Generation.Thesis for doctoral degree. Studies in newborn infants and germ-free animals. (Ph.D) 2006 Karolinska Institutet.STH. ISBN 91-7140-779-0
MIKROFLORAN TÄYTYY SAADA KEHITTYÄ VUOSIA RAUHASSA
Tutkija mainitsi vielä johdanto-osassa vauvojen suoliston olevan steriiliä syntyessä ja bakteereja taas olevan kaikkialla kohdun ulkopuolisesn elämän piirissä, jopa ihmisten pinta on täynnä bakteereja kaikilta pinnoiltaan, niin että prokaryoottisia soluja ( bakteereita ) on enemmän kuin eukaryoottisia.
Joka ihminen kantaa yksilöllistä heterogeenista mikrobiaalista ekosysteemiä itsessään.
1 000 000 000 000 CFU koloniaa muodostavaa yksikköä.( 12 nollaa on biljoona eli miljoona miljoonaa).
Suolistoaitioitten bakteerit elävät aika lähellä epiteelipintaa tai suolen ontelossa. Normaaliflorassa tavataan noin 500 eri lajia. Suoliston loppuosassa bakteereista on 99% anaerobisia ( ne eivät tarvitse hapen läsnäoloa).
Syntymän jälkeen vauva kohtaa miljöönsä bakteeriston. Normaali alatiesynnytys on edullinen kolonisaatioapu. Vauvan täytyy muodostaa immuniteettia ympäristöä kohtaan. Tämä tapahtuu suoliston avulla. Monimutkainen säätelymekanismi käsittää sekä mikrobeita, ympäristöä, dieetin, luonnollista immuniteettia ja hankittua adaptiivista immuniteettia. Prosessi kestää vuosia, kunnes jokseenkin stabiili monipuolinen oma mikroflora on muodostunut.
Rintaruokinnan etuna on bifidobakteerikantojen kehittyminen ja ne voivat suotuisassa olosuhteessa muodostaa 90 % rintalapsen suolistoflorasta jo muutaman viikon päästä. Bifidobakteereista tulee paksusuoleen happamuutta, mikä on edullista infektioita vastaan. Tri T Sobkon kirja mainitsee normaalibakteeriston etuja runsaasti.
SOVELLUTUS MYÖS AIKUISEEN:
Lähde: Sobko Tanja. Influence of the Microflora on Gastrointestinal Nitric Oxid Generation.Thesis for doctoral degree. Studies in newborn infants and germ-free animals. (Ph.D) 2006 Karolinska Institutet.STH. ISBN 91-7140-779-0
MIKROFLORAN TÄYTYY SAADA KEHITTYÄ VUOSIA RAUHASSA
Tutkija mainitsi vielä johdanto-osassa vauvojen suoliston olevan steriiliä syntyessä ja bakteereja taas olevan kaikkialla kohdun ulkopuolisesn elämän piirissä, jopa ihmisten pinta on täynnä bakteereja kaikilta pinnoiltaan, niin että prokaryoottisia soluja ( bakteereita ) on enemmän kuin eukaryoottisia.
Joka ihminen kantaa yksilöllistä heterogeenista mikrobiaalista ekosysteemiä itsessään.
1 000 000 000 000 CFU koloniaa muodostavaa yksikköä.( 12 nollaa on biljoona eli miljoona miljoonaa).
Suolistoaitioitten bakteerit elävät aika lähellä epiteelipintaa tai suolen ontelossa. Normaaliflorassa tavataan noin 500 eri lajia. Suoliston loppuosassa bakteereista on 99% anaerobisia ( ne eivät tarvitse hapen läsnäoloa).
Syntymän jälkeen vauva kohtaa miljöönsä bakteeriston. Normaali alatiesynnytys on edullinen kolonisaatioapu. Vauvan täytyy muodostaa immuniteettia ympäristöä kohtaan. Tämä tapahtuu suoliston avulla. Monimutkainen säätelymekanismi käsittää sekä mikrobeita, ympäristöä, dieetin, luonnollista immuniteettia ja hankittua adaptiivista immuniteettia. Prosessi kestää vuosia, kunnes jokseenkin stabiili monipuolinen oma mikroflora on muodostunut.
Rintaruokinnan etuna on bifidobakteerikantojen kehittyminen ja ne voivat suotuisassa olosuhteessa muodostaa 90 % rintalapsen suolistoflorasta jo muutaman viikon päästä. Bifidobakteereista tulee paksusuoleen happamuutta, mikä on edullista infektioita vastaan. Tri T Sobkon kirja mainitsee normaalibakteeriston etuja runsaasti.
Käsite "Normaalifloora", "Opportunisti"
Jotta ymmärtää funktionaalisen ravinnon merkityksen, on hyvä tietää että ihmisellä on kehossaan eri kohdissa erilaisia normaaleja mikrobikolonisaatioita,
myös suolistossa.
Funktionaalinen ravinto tukee kehon omia normaaleja suojajärjestelmiä, kuten suoliston normaali floraa ( Kts.artikkeleita prebiootit, probiootit, synbiootit)
Näitä floramuodostumia pidetään eri tavalla tervein elintavoin hyvässä kunnossa.
Mikrobiologian luennoilla Dietetiikan kursilla Göteborgin Yliopistossa 1998 syksyllä tein muistiinpanoja normaalifloorasta mikrobiologian lehtorin kertomana siitä näkökulmasta, mikä on dietisteille tärkeää tietää.
Mutta on hyvä tietää että jokaista ihmiskunnan jäsentä kohden keskimäärin on olemassa maapallolla kymmenen tonnia mikro-organismia (10 tonnia / yksi henkilö!).
Missä sitä sitten on, kun se ei missään näy eikä tunnu?
Mitä sisältää yksi gramma multaa ?
Hyvä tietää että yhdessä sormustimellisesa multaa on jo tällainen määrä eliöitä:
1 gramma multaa sis.
Kaikki mikro-organismit tekevät jatkuvasti orgaanisen materiaalin pilkkoamistyötä ja vähitellen kaikki orgaaninen palaa epäorgaaniseksi materiaaliksi takaisin eli alkuaineisiin, josta taas saadaan elementaarisia ravinteita luonnon jatkuvassa kiertokulussa ( -> typen kiertokulku) Eniten tällaista ravinnetta löytyy merien pohjille vaipuneena. Meret tuottavat sitten happea maapallolle. Meret ovat maapallon keuhkot.
Ihmisen puolustuvarustukseen kuuluu omien rakenteitten lisäksi myös normaalibakteeristoa, joka taistelee ympäristön mikro-organismeja vastaan ihmisen puolesta. Tietysti ihmisen suojelu on bakteerien "sekundääristä hyvää työtä", koska ne vain sattuvat viihtymään ihmisessä parhaiten kun ihminen voi parhaiten, joten ihminen on edullisessa symbioosissa omien hyvien bakteeriensa kanssa. Ihmisellä on tällaista edullista normaaliflooraa iholla, suuontelossa, nenäontelossa, silmissä, korvakäytävissä, vaginassa, siis kaikilla limakalvoilla sekä suolen sisällössä.
IHON NORMAALIFLOORA käsittää gram plus kokkeja Micrococcus, Staphylococcus. Myös vaarattomia sauvabakteereita kuten Pseudomonaslajeja ja Corynebacteriumlajeja. Esim C. acne. Ihobakteerit viihtyvät 30-32 Celciusasteessa ja hieman happamessa miljöössä pH 5,5. Ihon kosteusaste on jokseenkin kuivan puolella. Hiki on taas suolaista. Ihobakteerit ovat hyvin sopeutuneita ja kilpailevat tehokkaasti kaikkien vaarallisempien bakteerien kanssa. Normaali ihobakteeristo on hyödyksi, mutta tietysti niistä on haittaa elintarvikkeille, joitten normaalibakteereita ne eivät missään muodossa ole. Elintarvikkeitten kaikessa käsitelyssä täytyy muistaa hyvä käsihygienia.
OPPORTUNISTI. Ihobakteerit voivat olla myös ihmiselle itselleen vaarallisia, jos niitä joutuu pistohaavoista sisälle kehon puolelle. Jos tällainen iholla muuten normaali bakteeri joutuukin kehossa väärään paikkaan, mihin se ei kuulu, se voi aiheuttaa ns opportunistisen infektion. Myös immuunivasteen laskiessa liikaa, voi omista normaalibakteereista tai muista mikro-organismeista tulla henkilön opportunistisia mikro-organismeja.
SUOLEN NORMAALIFLOORA tarvitsee lämmintä ja ravintorikasta miljöötä. Se on hyvin monipuolinen, sillä suolessa viihtyy n. 400-500 eri bakteerilajia. Ne ovat enterobakteereita (Enterobacteria). Suurin osa niistä on gram negatiivisia sauvoja, kuten tavallinen E. Coli ja Proteus. Useimmat ovat anaerobisia tai fakultatiiviisti anaerobisia. Myös Bacteroides-lajit kuuluvat näihin. Vauvat syntyvät suolisto steriilinä ja niille kehittyy vähitellen normaali kypsä floora, tästä erikseen ( T Sobkon artikkelit).
RESERVOAARINA eri bakteereille toimii maaperä, vedet, ihmiset ja kaikenlaiset eläimet.
ILMA ei voi toimia varastopaikkana, mutta se voi olla bakteerin leviämisen väliaine.
UV-valo vaikuttaa mikro-organismeja tappavasti, samoin auringonvalo on sterilisoivaa. Siis mikro-organismeille ilma on vaarallista, joten ne mielellään esiintyvät erilaisissa partikkeleissa selvitäkseen ilmassa välittymisen. Mikro-organismit eivät voi lisääntyä ilmassa. Tämä on hyvä tietää, sillä raikas ilma ja tuulettaminen on eräs tapa vahvistaa omaa puolustuskykyään.
Lähde: Mikrobiologian luennot (BRZ) 5.2.1998
25/01/2007
8.2.2011
myös suolistossa.
Funktionaalinen ravinto tukee kehon omia normaaleja suojajärjestelmiä, kuten suoliston normaali floraa ( Kts.artikkeleita prebiootit, probiootit, synbiootit)
Näitä floramuodostumia pidetään eri tavalla tervein elintavoin hyvässä kunnossa.
Mikrobiologian luennoilla Dietetiikan kursilla Göteborgin Yliopistossa 1998 syksyllä tein muistiinpanoja normaalifloorasta mikrobiologian lehtorin kertomana siitä näkökulmasta, mikä on dietisteille tärkeää tietää.
- Normaalifloora
Mutta on hyvä tietää että jokaista ihmiskunnan jäsentä kohden keskimäärin on olemassa maapallolla kymmenen tonnia mikro-organismia (10 tonnia / yksi henkilö!).
Missä sitä sitten on, kun se ei missään näy eikä tunnu?
Mitä sisältää yksi gramma multaa ?
Hyvä tietää että yhdessä sormustimellisesa multaa on jo tällainen määrä eliöitä:
1 gramma multaa sis.
- hiivasieniä noin yhden miljoonan
- homesieniä noin yhden miljoonan
- Sienten verkosto riittäisi peittämään 10-30 neliömetriä.
- Alkueläimiä eli protozooia siinä on noin 10 000.
- Leviä noin 10 000.
- Siinä on myös runsaasti bakteereita.
Kaikki mikro-organismit tekevät jatkuvasti orgaanisen materiaalin pilkkoamistyötä ja vähitellen kaikki orgaaninen palaa epäorgaaniseksi materiaaliksi takaisin eli alkuaineisiin, josta taas saadaan elementaarisia ravinteita luonnon jatkuvassa kiertokulussa ( -> typen kiertokulku) Eniten tällaista ravinnetta löytyy merien pohjille vaipuneena. Meret tuottavat sitten happea maapallolle. Meret ovat maapallon keuhkot.
- Normaalifloora. Milloin mikrobikolonisaatio on normaali?
Ihmisen puolustuvarustukseen kuuluu omien rakenteitten lisäksi myös normaalibakteeristoa, joka taistelee ympäristön mikro-organismeja vastaan ihmisen puolesta. Tietysti ihmisen suojelu on bakteerien "sekundääristä hyvää työtä", koska ne vain sattuvat viihtymään ihmisessä parhaiten kun ihminen voi parhaiten, joten ihminen on edullisessa symbioosissa omien hyvien bakteeriensa kanssa. Ihmisellä on tällaista edullista normaaliflooraa iholla, suuontelossa, nenäontelossa, silmissä, korvakäytävissä, vaginassa, siis kaikilla limakalvoilla sekä suolen sisällössä.
IHON NORMAALIFLOORA käsittää gram plus kokkeja Micrococcus, Staphylococcus. Myös vaarattomia sauvabakteereita kuten Pseudomonaslajeja ja Corynebacteriumlajeja. Esim C. acne. Ihobakteerit viihtyvät 30-32 Celciusasteessa ja hieman happamessa miljöössä pH 5,5. Ihon kosteusaste on jokseenkin kuivan puolella. Hiki on taas suolaista. Ihobakteerit ovat hyvin sopeutuneita ja kilpailevat tehokkaasti kaikkien vaarallisempien bakteerien kanssa. Normaali ihobakteeristo on hyödyksi, mutta tietysti niistä on haittaa elintarvikkeille, joitten normaalibakteereita ne eivät missään muodossa ole. Elintarvikkeitten kaikessa käsitelyssä täytyy muistaa hyvä käsihygienia.
OPPORTUNISTI. Ihobakteerit voivat olla myös ihmiselle itselleen vaarallisia, jos niitä joutuu pistohaavoista sisälle kehon puolelle. Jos tällainen iholla muuten normaali bakteeri joutuukin kehossa väärään paikkaan, mihin se ei kuulu, se voi aiheuttaa ns opportunistisen infektion. Myös immuunivasteen laskiessa liikaa, voi omista normaalibakteereista tai muista mikro-organismeista tulla henkilön opportunistisia mikro-organismeja.
SUOLEN NORMAALIFLOORA tarvitsee lämmintä ja ravintorikasta miljöötä. Se on hyvin monipuolinen, sillä suolessa viihtyy n. 400-500 eri bakteerilajia. Ne ovat enterobakteereita (Enterobacteria). Suurin osa niistä on gram negatiivisia sauvoja, kuten tavallinen E. Coli ja Proteus. Useimmat ovat anaerobisia tai fakultatiiviisti anaerobisia. Myös Bacteroides-lajit kuuluvat näihin. Vauvat syntyvät suolisto steriilinä ja niille kehittyy vähitellen normaali kypsä floora, tästä erikseen ( T Sobkon artikkelit).
- Miljööolosuhteet
RESERVOAARINA eri bakteereille toimii maaperä, vedet, ihmiset ja kaikenlaiset eläimet.
ILMA ei voi toimia varastopaikkana, mutta se voi olla bakteerin leviämisen väliaine.
UV-valo vaikuttaa mikro-organismeja tappavasti, samoin auringonvalo on sterilisoivaa. Siis mikro-organismeille ilma on vaarallista, joten ne mielellään esiintyvät erilaisissa partikkeleissa selvitäkseen ilmassa välittymisen. Mikro-organismit eivät voi lisääntyä ilmassa. Tämä on hyvä tietää, sillä raikas ilma ja tuulettaminen on eräs tapa vahvistaa omaa puolustuskykyään.
Lähde: Mikrobiologian luennot (BRZ) 5.2.1998
25/01/2007
8.2.2011
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)