Vanilla planifolia : Tieteellisiä artikkeleita

 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12809710
Antioksidanttisuutta on:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17715988

 Uutteessa on useita fenolisia rakenteita:
Metabolic changes in different developmental stages of Vanilla planifolia pods.

Palama TL, Khatib A, Choi YH, Payet B, Fock I, Verpoorte R, Kodja H.

J Agric Food Chem. 2009 Sep 9;57(17):7651-8. doi: 10.1021/jf901508f.
The metabolomic analysis of developing Vanilla planifolia green pods (between 3 and 8 months after pollination) .... Older pods had a higher content of glucovanillin, vanillin, p-hydroxybenzaldehyde glucoside, p-hydroxybenzaldehyde, and sucrose, while younger pods had more bis[4-(beta-D-glucopyranosyloxy)-benzyl]-2-isopropyltartrate (glucoside A), bis[4-(beta-D-glucopyranosyloxy)-benzyl]-2-(2-butyl)tartrate (glucoside B), glucose, malic acid, and homocitric acid. A liquid chromatography-mass spectrometry (LC-MS) analysis targeted at phenolic compound content was also performed on the developing pods and confirmed the NMR results. Ratios of aglycones/glucosides were estimated and thus allowed for detection of more minor metabolites in the green vanilla pods. Quantification of compounds --- showed that free vanillin can reach 24% of the total vanillin content after 8 months of development in the vanilla green pods.

Related citations

RP-HPTLC densitometric determination and validation of vanillin and related phenolic compounds in accelerated solvent extract of Vanilla planifolia*.

Sharma UK, Sharma N, Gupta AP, Kumar V, Sinha AK.

J Sep Sci. 2007 Dec;30(18):3174-80.
 simultaneous quantitative determination of vanillin and related phenolic compounds in ethanolic extracts of Vanilla planifolia pods. The present method would be useful for analytical research and for routine analysis of vanilla extracts for their quality control.

Related citations

Development and validation of an RP-HPLC method for quantitative determination of vanillin and related phenolic compounds in Vanilla planifolia.

Sinha AK, Verma SC, Sharma UK.

J Sep Sci. 2007 Jan;30(1):15-20.
...determination of vanillin and related phenolic compounds in ethanolic extract of pods of Vanilla planifolia. Ten phenolic compounds, namely 4-hydroxybenzyl alcohol, vanillyl alcohol, 3,4-dihydroxybenzaldehyde, 4-hydroxybenzoic acid, vanillic acid, 4-hydroxybenzaldehyde, vanillin, p-coumaric acid, ferulic acid, and piperonal ...

Related citations

Microwave- and ultrasound-assisted extraction of vanillin and its quantification by high-performance liquid chromatography in Vanilla planifolia.

Sharma A, Verma SC, Saxena N, Chadda N, Singh NP, Sinha AK.

J Sep Sci. 2006 Mar;29(5):613-9.
...extraction of vanillin and its quantification... in pods of Vanilla planifolia 

Related citations

Vanilja, Vanilja-kasvi, Vanilla planifolia, Vanilloideae

Ensinnäkin kerään tietoa Vanilja-kasvista Vanilla planifolia, Common vanilla, .Vanilloideae, Orchidaceae, Asparagales

Wikipedialähteestä latinalaisella hakusanalla.
 http://en.wikipedia.org/wiki/Vanilla_planifolia

VANILJA (Vanilla planifolia) on kämmekkäkasvien (Orchidaceae) heimoon kuuluva päällysvieraana elävä kiipijäkasvi. Sen varsi on useiden metrien pituinen, lehdet paksut, kukat kellanvihreät, hedelmä litumainen ja 15–20 sentin pituinen sekä kota hieman käyrä. Vanilja on myös kasvin siemenkodista valmistettava, melko arvokas mauste. Vaniljaa viljellään hedelmiensä vuoksi kotiseudullaan Etelä- Meksikossa ja muualla tropiikin alueilla. Madagaskar tuottaa nykyisin suurimman osan maailman vaniljasta.  Vanilja on maailman toiseksi kallein mauste. Sen kilohinta voi olla jopa 1 600 euroa. Mauste on kuitenkin hyvin riittoisaa, mikä on yksi osasyy sen laajaan suosioon. Hedelmien aromaattinen maku kehittyy vasta erityisessä käymiskäsittelyssä, jossa hedelmä mustuu. Tätä käsiteltyä vaniljan siemenkotaa käytetään jauhettuna tai pilkottuna usein jälkiruokien mausteena. Aromi johtuu vanilliinista, jota hedelmissä on 1,5–2,5 prosenttia. Vanilja saadaan pääasiallisesti Vanilla planifolia -lajin siemenkodista. Se on peräisin Madagaskarilta, mutta sitä viljellään myös Indonesiassa. Se tunnetaan myös nimellä "Madagascar-Bourbon"-vanilja.  Sitä saadaan myös Vanilla pompona ja Vanilla tahitiensis -lajeista.
Tavallinen vanilja  V. planifolia kasvaa myös Israelissa ja siitä saa satoa kautta vuoden. 

VANILLIININ kemiallinen rakenne 4-OH- 3-metoksi- bentsaldehydi, siis kolme  funktionaalista ryhmää sisältävä fenyyylirengas. Vanilliinimolekyyliä voidaan valmistaa synteettisesti, mutta luonnon vanilja on kalliimpaa.

Pääartikkeli: Vanilliini

Vanilliinin rakenne

Vaniljan tuoksu ja maku koostuu useista aineista, joista tunnetuimman ja pääasiallisen tuoksun ja maun antaa vanilliini. Vanilliinia saadaan tuotettua kahdella tavalla: joko uuttamalla vaniljasta tai valmistamalla sitä synteettisesti.

SYNTEETTINEN VANILLIINI Synteettinen vanilliini muistuttaa tuoksultaan ja maultaan vaniljaa, mutta on hinnaltaan paljon halvempaa. Niinpä synteettisesti valmistettua vanilliinia suositaan elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Vanilliinin systemaattinen nimi on 4-hydroksi-3-metoksibentsaldehydi ja kaava on C₈H₈O₃.
Synteettisesti valmistettu vanilliini luokitellaan luontaisen kaltaiseksi aromiaineeksi. Synteettisiä vanilliineja valmistetaan selluloosateollisuuden jätteestä, ja suurin tuottaja on norjalainen puunjalostusteollisuus.
ETYYLIVANILLIINI
 Etyylivanilliini (C₉H₁₀O₃) valmistetaan myös synteettisesti, mutta sen molekyylirakenne eroaa vanilliinista, minkä takia se luokitellaan keinotekoiseksi makuaineeksi. Sen maku on vanilliiniin verrattuna pistävä ja voimakkuudeltaan moninkertainen.
ESIM.  kaupan  vanilliinisokerista: Ainesosat:Sokeria, perunatärkkelystä, etyylivanilliiniaromia, vanilliiniaromia.
Ravintoarvo:  Energia 1700 kJ( 400 kcal) 100 grammassa.proteiinia 0 g.  hiilihydraattia 100 g., josta sokerilaatuja 98 g.  Rasvaa 0 g.  kuitua 0 g. natriumia 0 g.
Vanillin socker  140 g.


VANILJAN ja VANILLIININ KÄYTTÖ  Vaniljaa ja vanilliinia käytetään paitsi ruoanvalmistuksessa (vaniljajäätelö, vaniljakastike, leivonnaiset), myös kosmetiikassa,  hajusteena. Karjan rehuun lisättynä vaniljan maku lisää eläinten ruokahalua ja sitä kautta nopeuttaa niiden kasvua.
VANILJAMAUSTEEN HISTORIA  Atsteekit käyttivät vaniljaa pyhän juomansa kaakaon maustamiseen.  1520 aikoihin meksikoon tuleet espanjalaiset ihastuivat vaniljan makuun ja 1500-luvun loppupuolella   toivat mausteen  Espanjaan, mistä se levisi Eurooppaan.  1700- luvulla alettiin  Ranskassa maustaa  vaniljalla  suklaata  ja käyttää sitä  myös tupakan aromina.   Meksiko oli johtava vaniljantuottaja, kunnes ranskalaiset oppivat vaniljan jalostamisen taidon Meksikon totonac-kansalta ja levittivät vaniljan viljelyä siirtomaihinsa.

Kirjasta Nissim Krispil.  HaMadrich HaShalem LeZimchei Marpe Be-Erez u-Be-Olam  Medicinal  Plants in Israel and Throughout the World. The Complete Guide.  2000.
1600- 1700- luvuilla lääkärit suosittelivat vaniljaa lääkkeeksi ruoansulatuskanavan tauteihin  ja ruokamyrkytyksiä vastaan sekä ruokahalua stimuloivaksi ingredientiksi.
Kansanparannuskeinona käytetty:. Argentiinan ja Meksikon juutalaiset käyttävät vaniljauutetta lääkkeenä ruoansulatuskanavan tauteihin, pahanhajuisen hengityksen korjaamiseen, ikenien verenvuotoon. Irakin juutalaiset sekoittavat vaniljauutetta juuston vetiseen heraosaan, jota juodaan  lääkkeenä  peräpukamien ja vaikean ummetuksen hoitoon. 
Käyttötapa:  Keitetään kattilassa  lasillinen maitoa ja hieman ennen kiehahtamista tiputetaan kattilaan  5 tippaa vaniljauutetta. Saatu juoma sopii ruoansulatuskanavan tautien, yskän ja  ruokamyrkytyksen hoitoon.