Tässä blogissani on seikkoja terveellisistä ravintotekijöistä ja kehon luonnollisesta puolustuksesta, jota voi tukea terveellisen ravitsemuksen ja terveellisten elämäntapojen avulla.
fredag 10 oktober 2014
söndag 27 juli 2014
Kaikki pähkinä ei ole syötäväksi tarkoitettu. Osa on ihonhoitoon. Kts.uusi NIVEA-variantti
Jo lapsuudesta asti muistan meidän perheessä käytetyn Niveaa hienona, mietona, haittaamattomana ja hyvätuoksuisena ihovoiteena. Suomessa. Niistä ajosita asti olen katsonut että Niveaa on saatavilla kotona.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nivea
Niveassa on nykyään myös Australianpähkinän rasvaa.. Mitähän asia tulee vaikuttamaan NIVEAN ennen vaimeaan allergeenisyyteen? Varsinaisesti mitään "entista tehokkaampaa" ei tarvita, vaan entinen miellyttävä sopivuus on todellakin arvokas ominaisuus.
Toisalta on muuan tekijä, mikä tulee ottaa huomioon jos iholle asettaa pähkinää sisältävää ainetta. Jos samaa tulee suoliston kautta kuin ihon kautta, tästä voi tulla immunologista interaktiota.
Mainos netistä
"Uusi keramideja, makadamiaöljyä ja tehokkaan vitamiiniyhdistelmän sisältävä koostumus tekee NIVEA Smooth Nourishing -käsivoiteesta entistä tehokkaamman. Kosteuttaa tehokkaasti kuivia ja erilaisten ympäristön aiheuttamien stressitekijöiden, kuten UV-säteilyn, kylmän talvi-ilman ja veden rasittamia käsiä. Nauti kuivaa ihoa hellivästä, nopeasti vaikuttavasta kosteudesta ja pehmeistä käsistä.
• vitamiiniyhdistelmän (B5&F), jonka ansiosta voide ravitsee ihoa pitkään
• makadamiaöljy uudistaa ja rauhoittaa kuivaa ihoa. Voide tekee käsien ihon joustavaksi ja hoitaa kynsinauhoja. Dermatologisesti tutkittu."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nivea
Niveassa on nykyään myös Australianpähkinän rasvaa.. Mitähän asia tulee vaikuttamaan NIVEAN ennen vaimeaan allergeenisyyteen? Varsinaisesti mitään "entista tehokkaampaa" ei tarvita, vaan entinen miellyttävä sopivuus on todellakin arvokas ominaisuus.
Toisalta on muuan tekijä, mikä tulee ottaa huomioon jos iholle asettaa pähkinää sisältävää ainetta. Jos samaa tulee suoliston kautta kuin ihon kautta, tästä voi tulla immunologista interaktiota.
Mainos netistä
"Uusi keramideja, makadamiaöljyä ja tehokkaan vitamiiniyhdistelmän sisältävä koostumus tekee NIVEA Smooth Nourishing -käsivoiteesta entistä tehokkaamman. Kosteuttaa tehokkaasti kuivia ja erilaisten ympäristön aiheuttamien stressitekijöiden, kuten UV-säteilyn, kylmän talvi-ilman ja veden rasittamia käsiä. Nauti kuivaa ihoa hellivästä, nopeasti vaikuttavasta kosteudesta ja pehmeistä käsistä.
NÄIN SE TOIMII
• ihoa tasoittavia ja pehmentäviä keramideja• vitamiiniyhdistelmän (B5&F), jonka ansiosta voide ravitsee ihoa pitkään
• makadamiaöljy uudistaa ja rauhoittaa kuivaa ihoa. Voide tekee käsien ihon joustavaksi ja hoitaa kynsinauhoja. Dermatologisesti tutkittu."
lördag 26 juli 2014
Ruotsin elintarvikevirasto on tarkkaan punninnut pähkinöitten etuja ja haittoja ja piileviä vaaroja Suomesta ravintoarvot.
http://www.slv.se/sv/grupp3/Pressrum/Nyheter/Pressmeddelanden/Notter-ar-bra-for-hjartat--men-lagom-ar-bast/
Tästä lähteestä saa tieteellistä punnintaa 38 sivua. varsinkin pähkinöihin liittyvistä vaaroista.
Tästä lähteestä saa tieteellistä punnintaa 38 sivua. varsinkin pähkinöihin liittyvistä vaaroista.
- Ja Suomen Fineli.fi antaa pähkinän ravintoaineet:
- Pähkinä, australianpähkinä, macadamiapähkinä
- Pähkinä, cashewpähkinä
- Pähkinä, cashewpähkinä, jogurttikuorrutus
- Pähkinä, cashewpähkinä, suklaakuorrutus
- Pähkinä, cashewpähkinä, suolattu
- Pähkinä, chilipähkinä
- Pähkinä, hasselpähkinä
- Pähkinä, hunajapaahdettu maapähkinä
- Pähkinä, maapähkinä
- Pähkinä, parapähkinä
- Pähkinä, pekaanipähkinä
- Pähkinä, pistaasipähkinä
- Pähkinä, pistaasipähkinä, suolattu
- Pähkinä, saksanpähkinä
- Pähkinä, suolapähkinä
- Pähkinä-hedelmä-sekoitus
- Pähkinämureke/pyörykkä
- Pähkinäsekoitus, suolaton
- Pähkinäsekoitus, suolattu
- Pähkinävälipala, makea, patukka/levy
Pähkinöistä ja siemenistä. Allergianäkökohta.
olen suomentanut tätä asiaa ruotsalaisesta lähteestä, minkä Elintarvikevirasto on julkaissut antaessaan ohjeita allergioista.
Oireet:
kutinaa suussa ja nielussa,
ekseemaa, nokkosrokkoa,
silmät vuotavat kyyneleitä,
nenä vuotaa,
on mahakipuja (koliikkeja, nipistelyä) ja oksentelua,
jopa hengenvaarallista anafylaksiaakin esiintyy.
Pähkinäallergia on pysyväistä laatua eikä yleensä "kasva pois". Kaikissa ikäluokissa voi pähkinäallergia aloittaa esiintymisensä. Jo pikkulapsillakin voi ilmetä allergiaa tai heillä on IgE-vasa-aineita pähkinöitä tai maapähkinöitä kohtaan. On huomioitava , että maapähkinä - nimestään huolimatta on eräs hernelaji, eikä varsinainen pähkinä.
Siitepöly
Koivun siitepölylle, hasselpähkinäpensaan siitepölylle ja jalavan siitepölylle allergisista saa 50% kutinaa suuhunsa hasselpähkinöistä.
Para-allergia tai ristireaktiviteetti johtuu siitä, että eri lajeilla on samoja tai samankaltaisia proteiineja.
Nikkeli: Pähkinöissä ja siemenissä on yleensä runsas pitoisuus nikkeliä.
Kontaktiallergioista kärsiville onkin suosituksena välttää nikkeliä ja useimpia pähkinöitä ja siemeniä, ettei ekseema pahene ravinnosta. Tosin ei ole tarkasti selvillä, miten suuri osuus ravintoperäisellä nikkelillä on kontaktiekseemassa ( Kts. Livsmedelverket informaatiolehtinen : : Nikkeli, kromi ja muut mineraaliaineet).
Biogeeniset aminit.
Tietyissä elintarvikkeissa on biogeenisiä amineita. Saksanpähkinässä( valnötter) on hyvin paljon serotoniinia, joka vaikuttaa verisuonia supistavasti. (Aivoissa on oma serotoniinituotantonsa ja aivojenserotoniini toimii neurotransmitterinä.. Ravinnon serotoniini ei sinänsä pääse aivojen aineenvaihdunnan puolelle serotoniinimolekyylin muodossa).( Kts. Livmedelsverket: Biogena aminer)
Botaniikassa pähkinä on hedelmäö, jolla on kuiva ja kova kuori. Tavallisesti sisällä on vain yksi siemen, esim hasselpähkinä..
Vaikka seuraavat eivät ole pähkinöitä, ne katsotaan puhekielessä pähkinöiksi: "parapähkinä", " valnöt, "saksanpähkinä", manteli. Nämä ovat kivihedelmiä.
Puhekielessä sanotaan hedelmäksi vain meheviä kuten omenaa, päärynää tai rypäleitä, vaikka sekä pähkinä, kastanja kuin mustikkakin on yhtä hyvin hedelmä.
Hedelmä on se kukan osa, missä siemen tai siemenet ovat.
Siemeniä ympäröivä kuiva hedelmäseinämä kuten pähkinällä tai pehmeä ketto, kuten luumulla mehevine kerroksineen. Puhutaan marjoista, vihanneksista, pähkinöistä, siemenistä. Siemen tai siement ovat hedelmäseinämän sisäpuolella.
Kuiva hedelmäseinämä on kapseli: unikonsiemenellä, hernekasveilla, kastanjalla.
Pähkinällä on yksi siemen : Hasselpähkinä.
Kuivaseinääiset hedelmät voivat haljeta.
Mehevä hedelmäseinämä on marjoilla kuten mustikalla, rypäleellä. Myös kivihedelmillä kuten luumulla ja kirsikalla. Samoin moniosaisessti koostuneella hedelmällä muuraimella.
Näistä valehedelmäksi sanotaan mansikkaa, nyponmarjaa ja omenaa.
Kasvitieteellinen sukulaisuus pähkinöitten, siementen ja hedelmien kesken
Mantelia on mantelimassass ja amrsipaanissa.
Taikinat sisältävät usein aprikoosin siemeniä manteliseoksessa.
Nougat sisältää 10- 12% hasselpåhkinää.
Cashew, pistache ja mango ovat samaa perhettä. Niitä voi esiintyä salaateissa, välipalaruoissa, karamelleissa, jäätelössä. Tiedetään jopa Cashew-pähkinän aiheuttaneen kaksi anafylaktista shokkia.
Pistache on aiheuttanut suun allergiaoireyhtymää joillakin. Samaan perheeseen kuuluu ns. ruusupippuri.
Hasselpähkinää käytetään kokonaisina, rouheena, murskeena ja hienojakoisena kuten nougatissa samoissa elintarvikeryhmissä kuin manteliakin.
Hasslepähkinästä on raportoitu anafylaktista reaktiota. Koivunsiitepölyallergisilla hasselpähkinä aiheuttaa kutinaa suurra ja nielussa. Ruotsissa on aiinakin 6 vakavampaa allergiaa todettu. ( Mainina yli 10 v sitten vanhasta tekstistä)
Ilmoittamattomana aineksena elintarvikkeessa on todettu hasselpähkinää: Kyseessä ollut suklaa, kola, jäätelö, keksi ja kakut.
Maapähkinä kuuuu palkokasveihin, sukua soijalle, pavulle, herneille, linsseille , kikhernenille.
Samaan ryhmään kuuluu rohtosarviapila eli sarviapila, bockhornsklöver ja
E413 dragantti,
E415 gummi arabicum,
E 410 siemenjauho;
E412 guarjauho,
E417 tara-jauho.
Maapähkinän on raportoitu aiheuttaneen vakavia tai hyvin vakavia allergisia reaktioita. Maapähkinää syödään paahdettuna ja suolattuna ja sitä on usein suklaassa, konfektyyreissä, jäätelössä ja jälkiruoassa. Itämaisessa ruossa sitä on paljon.Maapähkinävoita ja maapähkinäpastaa tehdään hienoksi pulverisoidusta maapähkinästä ja käytetään itämaisessa ruoassa.
Ruotsissa jo toistakymmentä vuotta siten tiedettiin 14 tapausta, joissa maapähkinä oli aiheuttanut vakavia reaktioita siksi, että se oli ilmoitettu väärin mantelina tai hasselpähkinänä tai jätetty ilmoittamatta. Eräässäkin tapauksessa oli mantelilastujen sijasta ripoteltu pullan päälle maapähkinälastuja.
Useimmat allergiset reaktiot johtuvat kahvileivästä, pullasta, kanelipitkosta, wienerleivästä, toscakakusta, joissa manteli on korvattu halvemmalla maapähkinällä niin leivän päällä kuin täytteissä. Erään kerran oli jäättelötuuttiin ripoteltu hasselpähkinärouheen sijasta maapähkinärouhetta. Toisessa tapauksessa oli luonnonkaramellissa maapähkinää, mutta asiaa ei luetteloitu ainesosissa.
...
KATSO Uusinta tietoa pähkinöistä Livsmedelsverket
http://www.slv.se/sv/grupp3/Pressrum/Nyheter/Pressmeddelanden/Notter-ar-bra-for-hjartat--men-lagom-ar-bast/
(LISÄYS: 27.7. 2014 Maapähkinästä
Kerron tässä vähän omiakin: meillä isä, joka oli opiskellut naturopatian tohtoriksi Amerikassa 1930 luvulla oli aivan ihanstunut pähkinöiden eduista ja meillä kotona olis siten aina välipalaksi pähkinävati jossain. Hänen mielestään pähkinä piti sekoittaa rusinalla koska siinä on silloin edullisempia happo-emäs tasapainoon liittyviä seikkoja. Useimmin meillä oli maapähkinöitä- siinä muodossa kun ruotsalaiset näyttävät antavan vain linnuille nykyään punakuorisina. Tai sitten meillä oli maapähkinöitä aivan omissa palkokoteloissaan että ne sai itse aukasta Luonnollisesti tällainen raaka pähkinä on allergeeni ja tietysti oli kaikenlaista allergiaa koko lapsuus, mtua niitä oli vaikea eritellä koska myös kotimaisen viljan allergia , jota podin, ei ollut edes ihmisten tietoisuudessa siihen aikaan. Allergiaa hoidettiin esim naftalanpastalla jota siveltiin taipeisiin tai sinkkivoiteella. Jos allergiat olivat vetistäviä niihin koetettiin tietysti jotain mikä voisi vähentää kutinaa ja raapimista.
Mutta tulihan saatua niitä pähkinöitten etuja, rasvahappoja ja proteiineja. Täällä Ruotsissa kerran allergiakurssilla Sahlgresnkassa ( jossa välipalana nakersin noita punakuorisia maapähkinöitä) korkeassa äänilajissa luennoitiin, miten maapähkinä on Amerikassa tavallisin anafylaktisten reaktioiden aiheuttaja---
Sittemmin vaihdoin noihin tavallisiin ruotsalaisiin kuorittuihin , kuumennettuihin ja suolattuihin maapähkinöihin ja käytin niitä vähemmän kerralla.
Dietetiikan kurssilla kun oli kaikenlaisista erilaisista dieeteistä taulukoita, löysin myös fytaanihappotaulukon, sillä eräässä silmätaudissa joudutaan vähentämään ravinnon fytaatteja. Fytaanihappoa on eniten pähkinöitten kuorissa, kalarasvassa , tessä ym. Fytaanihappo on haarallinen rasvahappo, jota tulee välttää Refsumin taudissa, koska sen vaatima alfaoksidaatio ei siinä taudissa toimi. Kirjoitan tästä erikseen.
Fytaanihappo on rasvahappoja ja se on aivan eri asia kuin IP6, joka historiallisista syistä sai nimeen fytiini tai fytiinihappo, koska luultiin sitäkin aluksi kuiduksi, ennenkuin keksittiin että se on orgaaninen fosfaattilähde keholle.
... Siis nykyisin en syö maapähkinöitä punaisten kuorien kanssa, vaan ruotsalaisittain, kuorittuja ja käsiteltyjä. )
- TAUSTAA
- YLIHERKKYYSREAKTIOITA
Oireet:
kutinaa suussa ja nielussa,
ekseemaa, nokkosrokkoa,
silmät vuotavat kyyneleitä,
nenä vuotaa,
on mahakipuja (koliikkeja, nipistelyä) ja oksentelua,
jopa hengenvaarallista anafylaksiaakin esiintyy.
Pähkinäallergia on pysyväistä laatua eikä yleensä "kasva pois". Kaikissa ikäluokissa voi pähkinäallergia aloittaa esiintymisensä. Jo pikkulapsillakin voi ilmetä allergiaa tai heillä on IgE-vasa-aineita pähkinöitä tai maapähkinöitä kohtaan. On huomioitava , että maapähkinä - nimestään huolimatta on eräs hernelaji, eikä varsinainen pähkinä.
Siitepöly
Koivun siitepölylle, hasselpähkinäpensaan siitepölylle ja jalavan siitepölylle allergisista saa 50% kutinaa suuhunsa hasselpähkinöistä.
Para-allergia tai ristireaktiviteetti johtuu siitä, että eri lajeilla on samoja tai samankaltaisia proteiineja.
Nikkeli: Pähkinöissä ja siemenissä on yleensä runsas pitoisuus nikkeliä.
Kontaktiallergioista kärsiville onkin suosituksena välttää nikkeliä ja useimpia pähkinöitä ja siemeniä, ettei ekseema pahene ravinnosta. Tosin ei ole tarkasti selvillä, miten suuri osuus ravintoperäisellä nikkelillä on kontaktiekseemassa ( Kts. Livsmedelverket informaatiolehtinen : : Nikkeli, kromi ja muut mineraaliaineet).
Biogeeniset aminit.
Tietyissä elintarvikkeissa on biogeenisiä amineita. Saksanpähkinässä( valnötter) on hyvin paljon serotoniinia, joka vaikuttaa verisuonia supistavasti. (Aivoissa on oma serotoniinituotantonsa ja aivojenserotoniini toimii neurotransmitterinä.. Ravinnon serotoniini ei sinänsä pääse aivojen aineenvaihdunnan puolelle serotoniinimolekyylin muodossa).( Kts. Livmedelsverket: Biogena aminer)
- Pähkinöitten, siementen ja hedelmien luokitus
Botaniikassa pähkinä on hedelmäö, jolla on kuiva ja kova kuori. Tavallisesti sisällä on vain yksi siemen, esim hasselpähkinä..
Vaikka seuraavat eivät ole pähkinöitä, ne katsotaan puhekielessä pähkinöiksi: "parapähkinä", " valnöt, "saksanpähkinä", manteli. Nämä ovat kivihedelmiä.
Puhekielessä sanotaan hedelmäksi vain meheviä kuten omenaa, päärynää tai rypäleitä, vaikka sekä pähkinä, kastanja kuin mustikkakin on yhtä hyvin hedelmä.
Hedelmä on se kukan osa, missä siemen tai siemenet ovat.
Siemeniä ympäröivä kuiva hedelmäseinämä kuten pähkinällä tai pehmeä ketto, kuten luumulla mehevine kerroksineen. Puhutaan marjoista, vihanneksista, pähkinöistä, siemenistä. Siemen tai siement ovat hedelmäseinämän sisäpuolella.
Kuiva hedelmäseinämä on kapseli: unikonsiemenellä, hernekasveilla, kastanjalla.
Pähkinällä on yksi siemen : Hasselpähkinä.
Kuivaseinääiset hedelmät voivat haljeta.
Mehevä hedelmäseinämä on marjoilla kuten mustikalla, rypäleellä. Myös kivihedelmillä kuten luumulla ja kirsikalla. Samoin moniosaisessti koostuneella hedelmällä muuraimella.
Näistä valehedelmäksi sanotaan mansikkaa, nyponmarjaa ja omenaa.
Kasvitieteellinen sukulaisuus pähkinöitten, siementen ja hedelmien kesken
- Cashew- pähkinä (Cashewnöt) ANACARDIUM OCCIDENTALE, Anacardiaceae . Samaa perhettä kuin pstachemanteli. Tähän heimoon kuuluu myös Mango ( MAGNIFERA INDICA) ja ruusupippuri (Schinus molle)
- Taateli (Dadel) PHOENIX DACTYLIFERA, Arecaceae. Samaa perhettä kuin kookkospähkinä.
- Hasselpähkinä (Hasselnöt) CORYLUS AVELLANA, Corylaceae. Sukua koivulle ( björk) ( Betulaceae)
- Maapähkinä (Jordnöt) ARACHIS HYPOGAEAE, Fabaceae ( Leguminosae) Samaa perhettä kuin soijapavut (sojabönor), pavut (bönor), herneet (ärtor), linssit (linser) ym
- Kardemumma (siemen), (Kardemumma frö) ELETTARIA CARDAMOMUM, Zingiberaceae. Samaa sukua kuin inkivääri( ingefära, Zingiberis officinalis) ja kurkumiini( gurkmeja (Curcuma longa)
- Kastanja, syötävä laji, ( Kastanj, ätlig ) CASTANEA SATIVA, Fagaceae, Sukua hasselpähkinälle, koivulle ja jalavalle.
- Kookkospähkinä, (Kokosnöt) COCOS NUCIFERA, Arecaceae, Samaa perhettä kuin taateli (dadel)
- Australianpähkinä, Makademianöt (MACADEMIA TERNIFOLIA/INTEGRIFOLIA, Proteaceae. Australianpähkinä (Macadamia integrifolia eli Macadamia tetraphylla) on kotoisin Australian itärannikolta. Useita eri pähkinälajikkeita, myös toista saman suvun lajia, Macadamia tetraphylla, kutsutaan nimellä australianpähkinä, mutta ainoastaan Macadamia integrifolia on kaupallisesti merkittävä
- Manteli, (Mandel) PRUNUS DULCIS, Rosaceae, Samaa perhettä kuin kirsikka, luumu, persikka ja aprikoosi
- Muskottipähkinä, (Muskot nöt) MYRISTICA FRAGRANS Myristicaceae. Tämä ei ole sukua niin hasselpähkinälle kuin mantelillekaan tai maapähkinälle.
- Parapähkinä (Paranöt) BERTHOLLETIA EXCELSA , Lecythidaceae
- Pekaanipähkinä (Pekannöt) CARYA ILLINOENSIS, Juglandaceae. Samaa sukua kuin saksanpähkinä
- Pinjapähkinä (Pinjenöt) PINUS EDULIS, Pinaceae
- Pistache (Pistaschmandel) PISTACIA VERA, Anacardiaceae. Samaa sukua kuin Cashewpähkinä. Tähän sukuun kuuluu myös mango ja ruusupippuri.
- Psylliumsiemen (Psylliumfrö) PLANTAGO OVATA, Plantaginaceae.
- Kurpitsansiemen (Pumpafrö) CUCURBITA PEPO, Cucurbitaceae. Samaa perhettä kuin kurkku, meloni, squash ja zuccini.
- Seesaminsiemen (Sesamfrö) SESAMUM INDICUM, Pedaliaceae
- Karitepähkinä (Sheanöt ) VITELLARIA PARADOXA, Sapotaceae Voipuu tai karite (Vitellaria paradoxa) on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon kuuluva puulaji, joka kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Se on sukunsa ainoa laji. Voipuun siemeniä kutsutaan usein karitepähkinöiksi, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia pähkinöitä. Siemenistä valmistetaan karitevoita, jota käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena.[3]
- Auringonkukansiemen ( Solrosfrö) HELIANTHUS ANNUUS, Asteraceae ( Compositae) Kuuluu samaan perheeseen kuin pujo( gråbo) ( Artemisia vulgaris), dragon (Artemisia dranunculus) ja koiruoho(malört) (Artemisia absinthum)
- Unikonsiemen(Vallmofrö) PAPAVER SOMNIFERUM, Papaveraceae
- Saksanpähkinä (Valnöt) , JUGLANS REGIA, Juglandaceae. Samaa perhettä kuin pekaanipähkinä.
Missä elintarvikkeissa voi tavata näitä pähkinöitä ja siemeniä?
Aamiaishiutaleissa, leivässä, kakuissa, konfektyyreissä, suklaassa, karamelleissa, kasvisruoissa, itämaisissa ruoissa, jälkiruoissa, erilaisissa kastikkeissa ja täytteissä.Mantelia on mantelimassass ja amrsipaanissa.
Taikinat sisältävät usein aprikoosin siemeniä manteliseoksessa.
Nougat sisältää 10- 12% hasselpåhkinää.
Cashew, pistache ja mango ovat samaa perhettä. Niitä voi esiintyä salaateissa, välipalaruoissa, karamelleissa, jäätelössä. Tiedetään jopa Cashew-pähkinän aiheuttaneen kaksi anafylaktista shokkia.
Pistache on aiheuttanut suun allergiaoireyhtymää joillakin. Samaan perheeseen kuuluu ns. ruusupippuri.
Hasselpähkinää käytetään kokonaisina, rouheena, murskeena ja hienojakoisena kuten nougatissa samoissa elintarvikeryhmissä kuin manteliakin.
Hasslepähkinästä on raportoitu anafylaktista reaktiota. Koivunsiitepölyallergisilla hasselpähkinä aiheuttaa kutinaa suurra ja nielussa. Ruotsissa on aiinakin 6 vakavampaa allergiaa todettu. ( Mainina yli 10 v sitten vanhasta tekstistä)
Ilmoittamattomana aineksena elintarvikkeessa on todettu hasselpähkinää: Kyseessä ollut suklaa, kola, jäätelö, keksi ja kakut.
Maapähkinä kuuuu palkokasveihin, sukua soijalle, pavulle, herneille, linsseille , kikhernenille.
Samaan ryhmään kuuluu rohtosarviapila eli sarviapila, bockhornsklöver ja
E413 dragantti,
E415 gummi arabicum,
E 410 siemenjauho;
E412 guarjauho,
E417 tara-jauho.
Maapähkinän on raportoitu aiheuttaneen vakavia tai hyvin vakavia allergisia reaktioita. Maapähkinää syödään paahdettuna ja suolattuna ja sitä on usein suklaassa, konfektyyreissä, jäätelössä ja jälkiruoassa. Itämaisessa ruossa sitä on paljon.Maapähkinävoita ja maapähkinäpastaa tehdään hienoksi pulverisoidusta maapähkinästä ja käytetään itämaisessa ruoassa.
Ruotsissa jo toistakymmentä vuotta siten tiedettiin 14 tapausta, joissa maapähkinä oli aiheuttanut vakavia reaktioita siksi, että se oli ilmoitettu väärin mantelina tai hasselpähkinänä tai jätetty ilmoittamatta. Eräässäkin tapauksessa oli mantelilastujen sijasta ripoteltu pullan päälle maapähkinälastuja.
Useimmat allergiset reaktiot johtuvat kahvileivästä, pullasta, kanelipitkosta, wienerleivästä, toscakakusta, joissa manteli on korvattu halvemmalla maapähkinällä niin leivän päällä kuin täytteissä. Erään kerran oli jäättelötuuttiin ripoteltu hasselpähkinärouheen sijasta maapähkinärouhetta. Toisessa tapauksessa oli luonnonkaramellissa maapähkinää, mutta asiaa ei luetteloitu ainesosissa.
...
KATSO Uusinta tietoa pähkinöistä Livsmedelsverket
http://www.slv.se/sv/grupp3/Pressrum/Nyheter/Pressmeddelanden/Notter-ar-bra-for-hjartat--men-lagom-ar-bast/
(LISÄYS: 27.7. 2014 Maapähkinästä
Kerron tässä vähän omiakin: meillä isä, joka oli opiskellut naturopatian tohtoriksi Amerikassa 1930 luvulla oli aivan ihanstunut pähkinöiden eduista ja meillä kotona olis siten aina välipalaksi pähkinävati jossain. Hänen mielestään pähkinä piti sekoittaa rusinalla koska siinä on silloin edullisempia happo-emäs tasapainoon liittyviä seikkoja. Useimmin meillä oli maapähkinöitä- siinä muodossa kun ruotsalaiset näyttävät antavan vain linnuille nykyään punakuorisina. Tai sitten meillä oli maapähkinöitä aivan omissa palkokoteloissaan että ne sai itse aukasta Luonnollisesti tällainen raaka pähkinä on allergeeni ja tietysti oli kaikenlaista allergiaa koko lapsuus, mtua niitä oli vaikea eritellä koska myös kotimaisen viljan allergia , jota podin, ei ollut edes ihmisten tietoisuudessa siihen aikaan. Allergiaa hoidettiin esim naftalanpastalla jota siveltiin taipeisiin tai sinkkivoiteella. Jos allergiat olivat vetistäviä niihin koetettiin tietysti jotain mikä voisi vähentää kutinaa ja raapimista.
Mutta tulihan saatua niitä pähkinöitten etuja, rasvahappoja ja proteiineja. Täällä Ruotsissa kerran allergiakurssilla Sahlgresnkassa ( jossa välipalana nakersin noita punakuorisia maapähkinöitä) korkeassa äänilajissa luennoitiin, miten maapähkinä on Amerikassa tavallisin anafylaktisten reaktioiden aiheuttaja---
Sittemmin vaihdoin noihin tavallisiin ruotsalaisiin kuorittuihin , kuumennettuihin ja suolattuihin maapähkinöihin ja käytin niitä vähemmän kerralla.
Dietetiikan kurssilla kun oli kaikenlaisista erilaisista dieeteistä taulukoita, löysin myös fytaanihappotaulukon, sillä eräässä silmätaudissa joudutaan vähentämään ravinnon fytaatteja. Fytaanihappoa on eniten pähkinöitten kuorissa, kalarasvassa , tessä ym. Fytaanihappo on haarallinen rasvahappo, jota tulee välttää Refsumin taudissa, koska sen vaatima alfaoksidaatio ei siinä taudissa toimi. Kirjoitan tästä erikseen.
Fytaanihappo on rasvahappoja ja se on aivan eri asia kuin IP6, joka historiallisista syistä sai nimeen fytiini tai fytiinihappo, koska luultiin sitäkin aluksi kuiduksi, ennenkuin keksittiin että se on orgaaninen fosfaattilähde keholle.
... Siis nykyisin en syö maapähkinöitä punaisten kuorien kanssa, vaan ruotsalaisittain, kuorittuja ja käsiteltyjä. )
Etiketter:
allergianäkökohta,
Pähkinät ja siemenet
torsdag 24 juli 2014
Seesaminsiemenrouhe- Onpa tässä hyvä lisuke riisiin!
Fineli.fi kertoo seesaminsiemenistä. niitä en oikeastaan ole Suomessa käyttänyt, mutta Ruotsissa ne ovat tavallinen elintarvike, varsinkin niillä, jotka käyttävät pääasiassa vegetaarista ravintoa. Niistä saa hyvän taydennyksen riisiin. Kannattaa muuten ostaa seesaminsiemenet rouheena niin ne kypsyvät nopeammin. Pari ruokalusikallista riisinjyvien sekaan kun alkaa keittää riisiä.
Fineli selvittää tavalliset taulukoidut ravinteet.
Netistä löytyy myös lisää edullisia antioksidatiivisia molekyylejä kuten
sesamoli (3,4- metyleenidioksifenoli)
sesaminoli
furyylimetantioli
guojakoli ( 2-metoxyfenoli)
fenyletantioli
furaneoli
In addition, sesame seeds contain health benefiting compounds such as sesamol (3, 4-methylene-dioxyphenol), sesaminol, furyl-methanthiol, guajacol (2-methoxyphenol), phenylethanthiol and furaneol, vinylguacol and decadienal. Sesamol and sesaminol are phenolic anti-oxidants. Together, these compounds help stave off harmful free radicals from the human body.http://www.nutrition-and-you.com/sesame-seeds.html
Gene Spillerin varhaisissa Fytiinitaulukoissa mainitaan että seesamin siemenissä on fytiiniä 1700 mg 100 grammassa seesaminsiemeniä. . Siitä fosforin osuus 28% tekee noin 476 mg, joten Fineli.fi ilmoittama fosforipitoisuus 715 mg /100 g on ainakin osalta IP6 muotoa ja muu osa on alempia inositolifosfaatteja, kuten http://alfa.tf.ni.ac.rs/casopis/sveska2/c27.pdf osoittaa. Tässä tutkimuksessa uutettiin seesamista 2.11 g/100g IP6 muotoa ja 3.47 g/ 100 g alempia inositolifosfaattimuotoja happamessa miljöössä. Mutta kaikki fosfori oli inositoliyhdisteenä, IPx.
Fineli.fi tieto:
Fineli selvittää tavalliset taulukoidut ravinteet.
Netistä löytyy myös lisää edullisia antioksidatiivisia molekyylejä kuten
sesamoli (3,4- metyleenidioksifenoli)
sesaminoli
furyylimetantioli
guojakoli ( 2-metoxyfenoli)
fenyletantioli
furaneoli
In addition, sesame seeds contain health benefiting compounds such as sesamol (3, 4-methylene-dioxyphenol), sesaminol, furyl-methanthiol, guajacol (2-methoxyphenol), phenylethanthiol and furaneol, vinylguacol and decadienal. Sesamol and sesaminol are phenolic anti-oxidants. Together, these compounds help stave off harmful free radicals from the human body.http://www.nutrition-and-you.com/sesame-seeds.html
Gene Spillerin varhaisissa Fytiinitaulukoissa mainitaan että seesamin siemenissä on fytiiniä 1700 mg 100 grammassa seesaminsiemeniä. . Siitä fosforin osuus 28% tekee noin 476 mg, joten Fineli.fi ilmoittama fosforipitoisuus 715 mg /100 g on ainakin osalta IP6 muotoa ja muu osa on alempia inositolifosfaatteja, kuten http://alfa.tf.ni.ac.rs/casopis/sveska2/c27.pdf osoittaa. Tässä tutkimuksessa uutettiin seesamista 2.11 g/100g IP6 muotoa ja 3.47 g/ 100 g alempia inositolifosfaattimuotoja happamessa miljöössä. Mutta kaikki fosfori oli inositoliyhdisteenä, IPx.
Fineli.fi tieto:
Seesaminsiemen, kuorineen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ravintoarvot / 100 g
|
Kukkakaali, Brassica oleracea , botrytis.
Fineli.fi kertoo kukkakaalin ravinteista seuraavaa:
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=322&lang=fi
Kukkakaalissa on hieman myös proteiinia, muta sen määrä on niin pieni, että vaikka se sisältää puriinia, se ei enää mainita kiellettynä kihtipotilaan dieetissä: Kts. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00032
Näiden taulukoitujen ravinteiden lisäksi on kukkakaalissa Brassica oleracea myös jollain tavalla hyödyllisiä muitakin molekyylejä kuten glukosinolaatteja ja karotinoideja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Glucosinolate
Copyright © 2011 Elsevier Ltd. All rights reserved.
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=322&lang=fi
Kukkakaalissa on hieman myös proteiinia, muta sen määrä on niin pieni, että vaikka se sisältää puriinia, se ei enää mainita kiellettynä kihtipotilaan dieetissä: Kts. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00032
Näiden taulukoitujen ravinteiden lisäksi on kukkakaalissa Brassica oleracea myös jollain tavalla hyödyllisiä muitakin molekyylejä kuten glukosinolaatteja ja karotinoideja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Glucosinolate
- Artikkeli kaalien glukosinolaateista:
Phytochemistry. 2012 Jan;73(1):74-83. doi: 10.1016/j.phytochem.2011.09.010. Epub 2011 Oct 24. Establishing the occurrence of major and minor glucosinolates in Brassicaceae by LC-ESI-hybrid linear ion-trap and Fourier-transform ion cyclotron resonance mass spectrometry.
Tiivistelmä, Abstract
- GLUKOSINOLAATIT (GLS) ovat rikkipitoisten kasvien sekundaarisia metabolisia tuotteita ja niitä on kaalikasveissa koko joukko erilaisia. Brassica suvussa on iso fytokemikaalien perhe eri runsausastein.
- Määritettiin parsakaalista ja kukkakaalista sekä eräästä salaattilajista näitä fytokemikaaleja.
- Brassicaceae- laajeilla havaittiin kahdeksan vähäisen määrän glukosinolaatia: 1- metyylipropyyli GLS, 2-metyylipropyyli-GLS, 2-metyylibutyyli-GLS, 3-metyylibutyyli-GLS, n-pentyyli-GLS, 3-metyylipropyyli-GLS, 4-metyylipentyyli-GLS ja n-hexyyli-GLS. Nämä glukosinolaatit kuuluvat perheeseen, jossa on tyydytetty alifaattinen sivuketju kokoa C(4), C(5) ja C(6). Sivuketjut muodostuvat oletettavasti aminohappo esimuodoista leusiinista, homoleusiinista ja dihomoleusiinista ketjun pidentymillä
- Näitä esiintyi sekä kukkakaalissa, parsakaalissa että mainitussa slaattityypissä.
Copyright © 2011 Elsevier Ltd. All rights reserved.
- GLUKOSINOLAATIN RAKENNE:(Wikipediasta oleva kuva)
- GLUKOSINOLAATTIEN tarkoitus kasveissa lienee olla niiden suojamolekyyli.Asiaa voi jopa hyödyntää kuten linkki osoittaa: http://www.mtt.fi/met/pdf/met10a.pdf
- GLUKOSINOLAATTI on toiselta nimeltään sinappiöljyglykosidi. Kaava glukosinolaatin hajoamisesta entsymaattisesti.http://www.mn.uio.no/ibv/tjenester/kunnskap/plantefys/leksikon/g/glukosinolat.html
Etiketter:
Brassica oleracea vs. botrytis,
glukosinolaatti,
Kukkakaali
onsdag 23 juli 2014
Linssit eli virvilät antaa mineraaleja mukavasti kesäkuumalla.
Otan tässä linssien kuivapainosta annetun tiedon.
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=31219&lang=fi
Linssisoppaan otan lasillisen linssejä ja siten vettä. Keitän niitä sipulin suikaleitten ja pinaattitimbaalien kanssa ja maustan sopan suolalla, valko ja mustapippurilla.
Tämä on mukava kesäajan keitto, josta saa proteiinin ja kuidun lisäksi mukavasti mineraaleja. Jos tekee sopan lounaaksi, siitä riittaa sitten illalliseksikin hyvä määrä, jopa seuraavaan aamuun.
Kuten näkyy virvilöissä on fosforia ( jotain fosfaattimuotoa) ja kun tiedetään paljonkon virvilöissä on fytiiniä, voi arvioida miten paljon siinä on orgaanista fosfaattia.
SITAATTI Fineli.fi lähteestä:
Sitaatti Ryan Andrewsin nettikohdan fytaattitaulukoista:
Linsseissä on fytiiniä(IP6) 0.27- 1.51 grammaa sadassa grammassa. Tässä sitten pitää vain osata vähän kemian laskuja että katsoo IP6 molekyylistä fosfaatin osuuden ja siitä taas fosforin määrä.Wikipedia avustaa:
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=31219&lang=fi
Linssisoppaan otan lasillisen linssejä ja siten vettä. Keitän niitä sipulin suikaleitten ja pinaattitimbaalien kanssa ja maustan sopan suolalla, valko ja mustapippurilla.
Tämä on mukava kesäajan keitto, josta saa proteiinin ja kuidun lisäksi mukavasti mineraaleja. Jos tekee sopan lounaaksi, siitä riittaa sitten illalliseksikin hyvä määrä, jopa seuraavaan aamuun.
Kuten näkyy virvilöissä on fosforia ( jotain fosfaattimuotoa) ja kun tiedetään paljonkon virvilöissä on fytiiniä, voi arvioida miten paljon siinä on orgaanista fosfaattia.
SITAATTI Fineli.fi lähteestä:
Linssi, punainen, kuivattu | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ravintoarvot / 100 g
|
Sitaatti Ryan Andrewsin nettikohdan fytaattitaulukoista:
Linsseissä on fytiiniä(IP6) 0.27- 1.51 grammaa sadassa grammassa. Tässä sitten pitää vain osata vähän kemian laskuja että katsoo IP6 molekyylistä fosfaatin osuuden ja siitä taas fosforin määrä.Wikipedia avustaa:
- Fytiinihappo
- Fytiinihappo on orgaanisiin fosforiyhdisteisiin kuuluva yhdiste. Fytiinihappoa on kasveissa, erityisesti vilja- ja hernekasvien siemenissä, joissa se toimii kasvin fosforivarastona. Wikipedia
Kaava: C6 H18 O24 P6
P = 3o,974 185,844. P6 = 28,16% IP6 molekyylin painosta on fosforia. Jos taulukon linsseissä on fosforia 0,32 g/ 100 g linssejä, niin linsseissä on fytiiniä 0,32*100/28,16 = 1.136 grammaa. Mikäli linssien kaikki fosfori on orgaanista fosfaattia. Koska luku on samaa luokkaa kuin allaoleva taulukko antaa, niin todennäköisesti kyse on fytiinimuotoisesta fosfaatista.( oma kommenttini)
- Moolimassa: 660,04 g/mol
- IUPAC-nimi: (1r,2R,3S,4s,5R,6S)-cyclohexane-1,2,3,4,5,6-hexayl hexakis[dihydrogen (phosphate)]
Luumu, kivetön, kuivattu, tumma
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11063&lang=fi
Helteisellä ilmalla on hyvä syödä näitä tummia kuivattuja luumuja runsaasti ja nauttia myös mineraalivettä runsaasti. Tätä viikkoa varten olen ostanut puoli kiloa Ktrin plommon luumuja naposteltavaksi. Ramlösa Originaalia on jo kulunut 3 isoa pulloa täsä kun liikkuu ulkosalla tällä viikolla.
Suolisto varmaan pitää kaikista mineraaleista ja muista aineista, mitä niistä saa.
Mikähän tekijä on luumun suolistovaikutuksen takana?
The composition of phytochemicals in P. domestica fruit depends on fruit tissue, ripening stage and the cultivar. Peel contributes to the TAA on average 20 times more than flesh.
Helteisellä ilmalla on hyvä syödä näitä tummia kuivattuja luumuja runsaasti ja nauttia myös mineraalivettä runsaasti. Tätä viikkoa varten olen ostanut puoli kiloa Ktrin plommon luumuja naposteltavaksi. Ramlösa Originaalia on jo kulunut 3 isoa pulloa täsä kun liikkuu ulkosalla tällä viikolla.
Suolisto varmaan pitää kaikista mineraaleista ja muista aineista, mitä niistä saa.
Mikähän tekijä on luumun suolistovaikutuksen takana?
- Luumun pektiini säätelee suolen pinnan solun heparaanisulfaatin rakennetta. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25036960
- Luumussa Prunus domestica ( Haganta var) on runsaasti ravintoaineita ja bioaktiivisia aineita, sekä kuoressa että hedelmälihassa. Hedelmälihassa on sokerien ja orgaanisten happojen totaalimäärä suurempi kuin kuoresssa, mutta kuoressa sensijaan oli fenolisten yhdistysten pitoisuus suurempi ja kokonaisantioksidanttisuus jopa 20 kertainen hedelmälihaan verrattuna. Orgaanisten happojen määrään vaikutti kypsysmivaihe. Fenoliset molekyylit lisääntyivät kypsyessä. Kypsymisessä lisääntyi kuoriosan antosyaniinit ja antioksidanttisuus. Antioksidanttisuus korreloi positiivisesti fenolisten yhdisteiden kokonaismäärään, antosyaniinin, syanidiini-3-glukosidin ja peonidiini 3-rutinosidin kokonaismäärään kuoressa.
- http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22806493
The composition of phytochemicals in P. domestica fruit depends on fruit tissue, ripening stage and the cultivar. Peel contributes to the TAA on average 20 times more than flesh.
- Luumun gastroprotektiiviset polysakkaridit, kuten rhamnogalacturonaani ja I-tyypin arabinogalactaani.
måndag 21 juli 2014
Kanttarellin ravinteet fineli.fi mukaan
Sattui tuossa mustikkametsässä olemaan kankaalla keltainen kantatrelli. Katson sen ravintoarvon.
Hyvä sana keltavahverosta: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/miksi-kantarelli-on-madoton/
Hyvä sana keltavahverosta: http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/miksi-kantarelli-on-madoton/
Kantarelli | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ravintoarvot / 100 g
|
Mustikoiden ja herukoiden edullisista molekyyleistä
SITAATTI:
J Agric Food Chem. 2011 Apr 27;59(8):4009-18. Epub 2011 Mar 14.
Separation,
characterization and quantification of phenolic compounds in
blueberries and red and black currants by HPLC-DAD-ESI-MSn.J Agric Food Chem. 2011 Apr 27;59(8):4009-18. Epub 2011 Mar 14.
Institute of Chemistry, Faculty of Natural Sciences and Mathematics, Ss. Cyril and Methodius University, Skopje, Republic of Macedonia.
Abstract
The phenolic profile of four blueberry varieties (Vaccinium corymbosum L., cv. Toro, Legacy, Duke and Bluecrop) and two varieties (Rosenthal and Rovada) of red currants (Ribes rubrum L.) and black currants (Ribes nigrum L.) cultivated in Macedonia have been analyzed using HPLC coupled to diode-array detection and tandem mass spectrometry with electrospray ionization.A complex profile of anthocyanins, flavonols, flavan-3-ols and hydroxycinnamic acid derivatives has been assayed in acetone-acetic acid (99:1, v/v) extracts.
- Anthocyanins comprised the highest content of total phenolic compounds in currants (85%) and lower and variety dependent in blueberries (35-74%).
- Hydroxycinnamic acid derivatives comprised 23-56% of total phenolics in blueberries and 1-6% in currants.
- Chlorogenic acid was the major hydroxycinnamic acid in blueberries, only in the Legacy variety, two malonyl-caffeoylquinic acid isomers were major components.
- Flavonols, mainly quercetin and myricetin glycosides, were a minor group,
- but glucosides of laricitrin and syringetin were also detected in the blueberry varieties counting for 10-34% of total flavonols.
- From flavan-3-ols, catechin was detected in most samples; the dimer B2 was specific for blueberries
- whereas epigallocatechin was detected in currants.
- PMID:
- 21401099
- [PubMed - indexed for MEDLINE]
MUSTIKKA ja sen ravintopitoisuus Fineli.fi tietueen mukaan
Puolen litran tölkkiin, jonka hellepäivänä poimin, mahtui noin 750 - 800 kpl keskikokoista mustikkaa. (Sateen mustikat ovat suurempia kooltaan).
Puoli litraa ( 5 dl) painaa yleisen taulukon mukaan 300 grammaa. , joten 100 grammaa on 60 ml. ja se määrä antaa 6.4 g hiilihydraattia, josta mn puolet on fruktoosina. puolet glukoosina.
Puoli litraa ( 5 dl) painaa yleisen taulukon mukaan 300 grammaa. , joten 100 grammaa on 60 ml. ja se määrä antaa 6.4 g hiilihydraattia, josta mn puolet on fruktoosina. puolet glukoosina.
Mustikka, metsämustikka | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ravintoarvot / 100 g
|
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)