Ruusunmarja

Ruusunmarjaa sanotaan kiulukaksi. Ruusunmarja sopii viljeltäväksi Suomen alueella. Suomessa kasvaa mm seuraavia ruusulajeja jotka tuottavat kiulukoita.

• Rosa rugosa, kurtturuusu. Isot mehevät marjat. Kehitelty pensas.(Kts. kuvat)
  
• Rosa canina, koiranruusupensas, marjat ovat meheviä punaisia.
  
• Yllämainittuja marjoja, niiden hedelmälihaa, voi kypsänä syödä suoraan.
  
• Rosa pimpinellifolia, R. spinosissima, juhannusruusu, puistoruusu. Tämän marjat ovat ruskeita.
  
• Rosa villosa, luumuruusu
• Rosa moyesii, mandariiniruusu
• Rosa rubiginosa, R. eglanteria, omenaruusu
• Rosa dumalis, orjanruusu
• Rosa woodsii, lännenruusu
• Rosa pendulina, vuoriruusu
• Rosa glauca, Rosa rubrifolia, punalehtiruusu japaninruusupensas (Tämän marjat ovat oransseja ja aika kovia, mutta tätä käytettiin 1900-luvun alkupuolelta alkaen Uotilla elintarvikkeeksi ja tätä kutsuttiin japaninruusupensaaksi. Tätä marjaa ei oikein voi suoraan syödä kypsänäkään, koska hedelmäliha on kovaa ja sitä on aika niukalti ja alla on karvaisia siemeniä runsaasti. Tämä on lähinnä koristepuu, mutta jos näkee vaivaa ja poistaa tahmeat karvaiset siemenet niin saa melkoisen kestäviä kuoria, joita voi kuivata ja jauhaa jauhoksi).
  

Kuitenkin Rosa glauca, r. rubrifolia on se sirolehtinen violetti nyponruusupuska, jonka kiulukoita kerättiin tarkasti sota-ajoilta asti, niitä pidettiin lähinnä C-vitamiinilähteenä ja niistä tehtiin ruusunmarjakeittoa.

Myöhemmin yleistynyt on meheväkiulukkaisempi ruusulaji, joka nykyään on mahtavamarjainen hybridi ja alkaa nopeasti tuottaa runsaasti makoisia marjoja; se sopii parhaiten laajempaan viljelyyn. Sitä käytetään tosin esim meidän kylän keskustan komeana tienvarsikasvina mahtavan kauneutensa takia, kaunis kukkiessa ja kaunis hehkuvan punaisine marjoineen ruska-aikana. Mutta liikenne varmaan tekee marjat raskasmetallipitoiseksi, joten ne eivät ole sen takia syötävissä maantien vierestä. Jotenkin kuin olisi istutettu koristeeksi granaattiomenapuita tai mansikkaviljelmää. Noli me tangere.
http://leabright.wordpress.com/2011/11/02/rosa-rucosa/

• Kiulukoissa on runsaasti C-vitamiinia. Niissä on myös alfa-tokoferolia, koiranruusun kiulukassa myös gammatokoferolia, siis E-vitamiinia. Niissä on myös karotenoideja joista voi keho tehdä A-vitamiinia, kuten beeta-karoteenista. Karotenoidit ovat punaisia ja keltaisia ja niistä muodostuu marjojen väri. Lykopeeni-niminen karotinoidi on antioksidantti.
  

• Folaattia on myös kymmeniä mikrogrammoja sadassa grammassa tuorepainoa.

• Kivennäisaineita ja raskasmetalleja esiintyy niinkin paljon, että voidaan sanoa ruusunmarjojen olevan hyviä Mg, K, ja Mo lähteitä.

Niistä voidaan jäljittää mm Ca, K, Mg, P. Cu, Fe, Mn, Zn, Co, Mo, Ni, sekä As, Cd ja Pb.

• Kasvisfenolit ( flavonoidit, fenolihapot, lignaanit, stilbeenit, kumariinit, tanniinit, lignaanit) ) on tutkittu ruusunmarjoista.

Flavonoideilla tarkoitetaan flavonolia, antosyaaneja, katekiineja ja prosyanidiineja.
Flavonoleja ovat kemferoli ja kversetiini. Näitä oli ruusunmarjoissa.

Antosyaaneja ei esiinny ruusunmarjoissa, sen sijaan esiintyy prosyanidiineja.

Fenolihappoja on vapaina (klorogeenihappo) ja sitoutuneina esiintyy ruusunmarjoissa ( protokatekiinihappo, p-OH-bentsoehappo, vanilliinihappo, syringiinihappo, p-kumariinihappo, kahvihappo, ferulihappo, gallihappo).


Lignaaneja, hormoninkaltaisia fenolisia fytoestrogeenejä ovat sekoisolariciresinoli, matairesinoli, isolariciresinoli, lariciresinoli, syringaresinoli, pinoresinoli) Ruusunkarjan siemenissä etenkin on lignaaneja.

Kasvissteroleilla tarkoitetaan mm. beeta-sitosterolia, kampesterolia, kolesterolia, brassikasterolia, stigmasterolia. Niitä esiintyy eri määrin eri kasvisosissa, merkittäviä määriä on esim siemenissä. Kaksi ensin mainittua ovat tavllisimpia. Kasvissterolit ja kasvisstanolit voivat alentaa plasman kokonasi- ja LDL-kolesterolia. Ruusunmarjoissa on vain vähän kasvissterolia hedelmälihassa, mutta siemenien öljyssä niitä esiintyy .

Ellagitanniineja ( ellagihappoa) esiintyy ruusunmarjoissa kohtuullisesti, enemmän kuin mansikalla, mutta vähemmän kuin vadelmalla, muuraimella ja mesimarjalla.

• Kuivatun kurtturuusun siemenissä on öljyä 16%. Analyysi näistä öljyistä on tehty. Eniten siinä on linoleenihappoa ja alfalinoleenihappoa, ihmiselle essentiellejä öljyjä. Tarkasti ottaen nyponruusun siemenöljystä on havaittavissa seuraavat rasvahapot:

12:0, lauriinihappo
14:0, myristiinihappo
15:0 pentadekanoiinihappo
16:0 palmitiinihappo
16:1 n7, palmitoleiinihappo
17:0 margariinihappo
18:0 steariinihappo
18:1 n9 öljyhappo
18:2 n6 linolihappo
18:3 n3 alfalinoleenihappo
20:0 arakidonihappo
20:1 n9 eikoseenihappo
22:0 beheenihappo
22:1 n9 erukahappo
24:1 lignoseriinihappo
24:1 n9 nervonihappo
tyydyttyneitä rasvahappoja yhteensä 26,4%
kertatyydyttämättömiä 6,1%
monityydyttämättömiä 67, 5%

• Myös kuitulähteenä ruusunmarja on merkitsevä.

Tietolähde:

1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskekuksen tuottama julkaisu:
Pirkko Mattila et al. Ruusunmarjojen ravintosisältö ja bioaktiiviset yhdisteet(2005)
2) Omat kuvat Rosa rucosa- puskan viihtyvyydestä Pirkanmaalla. Lokakuu 2011.

Curcumin, kurkmeija

http://en.wikipedia.org/wiki/Curcumin

Khios saaren Mastiha puu, terveellistä pihkaa

Hakusana Mastic resin
(1)

J Nat Prod. 2011 Aug 26;74(8):1731-1736. Epub 2011 Jul 29. (8R)-3β,8-Dihydroxypolypoda-13E,17E,21-triene Induces Cell Cycle Arrest and Apoptosis in Treatment-Resistant Prostate Cancer Cells.

Morad SA, Schmidt C, Büchele B, Schneider B, Wenzler M, Syrovets T, Simmet T.

Source

Institute of Pharmacology of Natural Products and Clinical Pharmacology, Ulm University , Ulm D-89081, Germany.

Abstract

Mastic, a resinous exudate from Pistacia lentiscus, has been reported to exhibit selective cytotoxicity against different cancer cell lines. There are, however, no data published correlating distinct mastic-derived compounds with the postulated cytotoxic activity.

• A polypodane-type bicyclic triterpenoid, (8R)-3β,8-dihydroxypolypoda-13E,17E,21-triene (1), was isolated from P. lentiscus oleogum resin. In androgen-independent PC-3 prostate cancer cells, 1 potently inhibited the expression of cyclins D1 and E, but had no effect on the expression of the cyclin kinase inhibitor p21(Waf1/Cip1). Inhibition of the expression of cell cycle-regulating cyclins resulted in cell cycle arrest in the G(o)/G(1) phase, reduction in the number of cells in the S phase, and the triggering of apoptosis, as detected by increased expression of phosphatidylserine on the cell surface and by formation of DNA laddering. In addition, 1 suppressed the formation of prostate cancer colonies in soft agar and inhibited proliferation, angiogenesis, and the growth of prostate tumors xenografted onto chick chorioallantoic membranes without overt systemic toxicity. Taken together, these data show that 1 triggers apoptosis in chemoresistant, androgen-independent human prostate cancer cells in vitro and in vivo. Thus, 1 may serve as a lead compound for targeting so far incurable androgen-insensitive prostate cancer

(2) MASTIC resiini luokitellaan terpenoidisiin resiineihin:

LÄHDE 2:

Shokuhin Eiseigaku Zasshi. 2010;51(5):264-72. [Identification methods of terpenoid gum bases using TLC and GC/MS].

[Article in Japanese]

Akiyama T, Hayashi A, Yamazaki T, Tada A, Sugimoto N, Yun YS, Kunugi A, Tanamoto K, Kawamura Y.

Source

National Institute of Health Sciences, 1-18-1 Kamiyoga, Setagaya-ku, Tokyo, Japan. akiyamat@nihs.go.jp

Abstract

Simple chromatographic methods were applied to terpenoid resins used as gum bases. Five triterpenoid resins, mastic, dammar resin, olibanum, benzoin gum and elemi resin, and two diterpenoid resins, rosin and copal resin, were separated with normal-phase TLC. Characteristic patterns were observed for all resins. Different samples of the same resin gave identical patterns. The TLC method is a candidate for a simple identification test for terpenoids resins. Samples were then methyl-esterified and analyzed with GC/MS. All resins exhibited characteristic chromatograms for total ion current. Major constituents of all resins were detected. Unique constituents that can be used as indicators were found in every resin. Therefore, GC/MS of methyl-esterified terpenoid resins is a valuable identification method.

Free full text

LÄHDE: 3.
Luonnonresiini mastic on triterpeeninen rakenteeltaan.

Anal Bioanal Chem. 2011 Mar;399(9):3081-91. Epub 2010 Nov 11. Application of ATR-far-infrared spectroscopy to the analysis of natural resins.

Prati S, Sciutto G, Mazzeo R, Torri C, Fabbri D.

Source

Microchemistry and Microscopy Art Diagnostic Laboratory, University of Bologna, Via Guaccimanni 42, 48123 Ravenna, Italy.

Abstract

This study proposes FTIR spectroscopy in the far-infrared region (FarIR) as an alternative method for the characterisation of natural resins. To this purpose, standards of natural resins belonging to four different categories

(sesquiterpenic, i.e. elemi, shellac;

diterpenic, i.e. colophony, Venice turpentine;

diterpenic with polymerised components, i.e. copal, sandarac;

triterpenic, i.e. mastic and dammar)

used as paint varnishes have been analysed by FarIR spectroscopy in ATR mode. Discrimination between spectral data and repeatability of measurements have been magnified and verified using principal component analysis, in order to verify the effectiveness of the method in distinguishing the four resin categories. The same samples were analysed in the MidIR range, but the spectral differences between the different categories were not evident. Moreover, the method has been tested on historical samples from the painting "La Battaglia di Cialdiran" (sixteenth century) and from a gilded leather (seventeenth century). In the first case, FarIR spectroscopy allowed confirmation of the results obtained by analytical pyrolysis. In the latter, FarIR spectroscopy proved successfully, effective in the identification of the superficial resin layer that could not be detected with the bulk chromatographic analyses.

(3) Arabino-galaktaaniproteiinia Chioksen mastic kumissa(CMG).
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17514491

Kasvien polyfenolit eduksi verenpaineessa ?

Curr Pharm Biotechnol. 2010 Dec;11(8):837-48.

Hypertension, nitric oxide, oxidants, and dietary plant polyphenols.

Galleano M, Pechanova O, Fraga CG.

Source

Physical Chemistry-PRALIB, School of Pharmacy and Biochemistry, University of Buenos Aires, Junin 956 C1113AAD, Buenos Aires, Argentina.

Abstract

Fruits and vegetables are key foods whose high ingestion is associated with the improvement of numerous pathological conditions, including hypertension. Such health promoting actions have been increasingly ascribed to the antioxidant characteristics of different polyphenols in fruits and vegetables. Consequently, based on this assumption, many beverages and foods rich in polyphenols, grape, tea, cocoa, and soy products and many of their chemical constituents purified, are being studied both, as antioxidants and antihypertensive agents. This paper reviews the current evidence linking high polyphenol consumption with reductions in blood pressure. Basic chemical aspects of flavanols, flavonols, isoflavones and stilbenes, as possible responsible for the observed effects of those foods on blood pressure are included. Human interventions studies by using grapes and wine, cocoa and chocolate, black and green tea, soy products, and purified compounds ((+)-catequin, quercetin, (-)-epigallocatechin gallate) are summarized. The discussed hypothesis, strongly supported by experimental data in animals, is that by regulating nitric oxide bioavailability, polyphenols present in fruits and vegetables affect endothelial function and as a consequence, blood pressure. Even when data are not definitive and many questions remain open, the whole evidence is encouraging to start considering diets that can provide a benefit to hypertensive subjects, and those benefits will be more significant in people that do not have controlled his/her elevated blood pressure.

PMID:

20874688

[PubMed - indexed for MEDLINE]

Suklaan edulliset polyfenolit

Genes Nutr. 2011 Feb;6(1):1-3. Epub 2010 Sep 30.

Chocolate: (un)healthy source of polyphenols?

Rimbach G, Egert S, de Pascual-Teresa S.

Abstract

There is recent epidemiological evidence that chocolate consumption may improve vascular health. Furthermore, several small-scale human intervention studies indicate that habitual chocolate intake enhances the production of vasodilative nitric oxide and may lower blood pressure. It is hypothesized that potential beneficial effects of chocolate on vascular health are at least partly mediated by cocoa polyphenols including procyanidins. Based on cell culture studies, molecular targets of chocolate polyphenols are endothelial nitric oxide synthetase as well as arginase. However, human bioavailability studies suggest that the plasma concentrations of cocoa polyphenols are manifold lower than those concentrations used in cultured cells in vitro. The experimental evidence for beneficial vascular effects of chocolate in human interventions studies is yet not fully convincing. Some human intervention studies on chocolate and its polyphenols lack a stringent study design. They are sometimes underpowered and not always placebo controlled. Dietary chocolate intake in many of these human studies was up to 100 g per day. Since chocolate is a rich source of sugar and saturated fat, it is questionable whether chocolate could be recommended as part of a nutrition strategy to promote vascular health.

PMID:

21437025

[PubMed]

PMCID: PMC3040796

Free PMC Article

Karnosiini

Kun kävin valintamyymälässä Lempäälässä ollessani hämmästyin kun näin paketin karnosiiniaskeja terveystuotteita sisältävällä hyllyllä ja kyselin paketin hintaa. Olihan sitä.
Karnosiini on dipeptidi jossa on histidiinia ja alaniinia. Alaniini on kehon tavallinen aminohappo ja histidiini taas on eräs kyseenalainen osin essentielli aminohappo ja helposti härskiintyy biogeeniseksi aminikseen, haitalliseksi histamiiniksi, joten dipeptidimuodossa se säilyy tietty kauemmin aikaa ja voi ehtiä kehon hyödyksi terveyskauppatuotteena.

Onhan sille mainontaa internetissä, ettei yhtään lisää hyvää siitä voi keksiä.
http://www.nutritional-supplement-educational-centre.com/l-carnosine.html

Aamulehdestä hyviä ohjeita kesäruoan tekoon

3.6. 2011

Mahdollisesti ruuan välityksellä leviävä ehec-bakteeri on hyvä muistutus elintarvikehygienian tärkeydestä.

Työtehoseura muistuttaa kesäjuhlien järjestäjiä olemaan tarkkana ruokatarjoilujen kanssa. Pihajuhlat ovat pilaantuvien ruokien kannalta erityisen haasteellisia.

Työtehoseuran vinkit:

Ruokatarvikkeiden ostaminen ja kuljetus

– Ennen ostoksille lähtöä säädä jääkaapin termostaatti kylmemmälle tai käytä pikajäähdytystoimintoa. Näin ostokset jäähtyvät kuljetuksen jälkeen nopeasti.

– Osta tuoreita elintarvikkeita ja lue pakkausmerkinnät. Tarkista helposti pilaantuvien elintarvikkeiden viimeinen käyttöpäivä.

– Kerää kylmänä säilytettävät tuotteet ostoskoriin tai kylmälaukkuun viimeisinä.

– Kuljeta kylmänä säilytettävät ruoat kotiin nopeasti ja mielellään kylmälaukussa.

– Matkustaessasi osta elintarvikkeet lähellä määränpäätä. Käytä mahdollisuuksien mukaan sähköllä tai kaasulla toimivaa matkakylmälaukkua.

Kylmäsäilytys

– Tarkista jääkaapin ja pakastimen lämpötilat. Jääkaapin sopiva lämpötila on 4–6 astetta ja pakastimen -18 astetta. Helposti pilaantuvat kalatuotteet vaativat 0–3 asteen lämpötilan säilyäkseen viimeiseen käyttöpäivään asti.

– Laita ruoat heti kylmälaitteeseen. Älä täytä jääkaappia niin täyteen, että ilmankierto laitteen sisällä heikkenee.

– Älä säilytä ruokia avonaisissa astioissa, vaan peitä tai pakkaa ne kunnolla.

– Pakastaessasi elintarvikkeita, älä ylitä laitteen pakastuskykyä.

– Käytä pakasteet vuorokauden sisällä sulattamisesta, sillä ne pilaantuvat nopeammin kuin vastaavat tuoretuotteet.

– Älä pakasta sulaneita pakasteita uudelleen, ellet kypsennä niitä välillä.

– Noudata säilytyslämpötiloista ja -ajoista annettuja pakkausmerkintäohjeita. Muista, että viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys koskevat vain avaamattomia tuotteita!

Esikäsittely ja valmistus

– Pese kädet ennen ruoanvalmistusta ja aina, kun siirryt käsittelemään erilaista raaka-ainetta.

– Pese salaattiainekset ja kuori juurekset, jos et saa niitä pesemällä puhtaiksi.

– Käytä eri elintarvikkeille, erityisesti raa’alle lihalle, omaa leikkuulautaansa.

– Käytä puhtaita työvälineitä ja -astioita.

– Kuumenna lämpimänä tarjottavat ruoat kauttaaltaan. Kypsennä etenkin siipikarja ja sianliha sekä jauheliha läpikypsäksi.

– Vaihda keittiöpyyhettä usein ja pyyhi sillä ainoastaan liettä ja keittiön työpöytiä.

– Älä valmista ruokaa muille, jos olet sairas.

– Älä päästä lemmikkieläimiä työpöydille.

Tarjoilu

– Tuo kylmät ruoat tarjolle kylminä ja lämpimät ruoat kuumina, yli 60 asteisina.

– Nosta maidot ja vastaavat ruoat heti ruokailun päätyttyä takaisin kylmään.

– Lämmitä ruokaa vain kerran, sillä mikrobit kasvavat jokaisella jäähdytyskerralla ja uudelleen lämmittäminen heikentää ravintosisältöä.

– Älä nosta kaikkea ruokaa heti tarjolle, vaan täydennä tarjoilupöytää tarpeen mukaan. Tarjoiluastioiden peittäminen kansilla auttaa ruokien kylmänä tai lämpimänä pysymistä.

– Ruoanvalmistuksessa voi käyttää jäisiä elintarvikkeita, jotka lisätään ruokaan vasta tarjolle vietäessä. Esimerkiksi salaattiin voi lisätä jäiset katkaravut tai pakastevihannekset vasta hetkeä ennen tarjoilua.

Kylmäsäilytys pihajuhlissa

– Ruokien tarjoilupiste kannattaa sijoittaa varjoisaan, katettuun paikkaan.

– Ruoat säilyvät hetken myös kylmälaukuissa, joihin voi laittaa muutamia kylmävaraajia kylmyyttä lisäämään. Huopa kylmälaukun ympärillä tuo lisäeristystä. Hätätapauksessa kylmätilan voi tehdä paksulla sanomalehtikerroksella vuoratusta pahvilaatikosta.

– Pihassa oleva maakellari tai kaivo, jonne tavarat voi hetkeksi laskea ämpärissä, ovat toimivia ratkaisuja.

– Kylmyyttä pitää hetken myös kylmällä vedellä kasteltu pyyheliina.