http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/ruoanvalmistus/hienostunut-vanilja/0218010-68658
http://www.recepten.se/info/vaniljsocker.html
Netissä näkyy olevan myös uutetta ( extrakt) pullotettuna ja hinta tietysti kuten vaniljauutteen hinnaksi sanotaankin, korkea.
tisdag 14 januari 2014
Vanilla planifolia : Tieteellisiä artikkeleita
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12809710
Antioksidanttisuutta on:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17715988
Uutteessa on useita fenolisia rakenteita:
Metabolic changes in different developmental stages of Vanilla planifolia pods.
Antioksidanttisuutta on:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17715988
Uutteessa on useita fenolisia rakenteita:
Metabolic changes in different developmental stages of Vanilla planifolia pods.
Palama TL, Khatib A, Choi YH, Payet B, Fock I, Verpoorte R, Kodja H.
J Agric Food Chem. 2009 Sep 9;57(17):7651-8. doi: 10.1021/jf901508f.
The metabolomic analysis of developing Vanilla planifolia green pods (between 3 and 8 months after pollination) .... Older pods had a higher content of glucovanillin, vanillin, p-hydroxybenzaldehyde glucoside, p-hydroxybenzaldehyde, and sucrose, while younger pods had more bis[4-(beta-D-glucopyranosyloxy)-benzyl]-2-isopropyltartrate (glucoside A), bis[4-(beta-D-glucopyranosyloxy)-benzyl]-2-(2-butyl)tartrate (glucoside B), glucose, malic acid, and homocitric acid. A liquid chromatography-mass spectrometry (LC-MS) analysis targeted at phenolic compound content was also performed on the developing pods and confirmed the NMR results. Ratios of aglycones/glucosides were estimated and thus allowed for detection of more minor metabolites in the green vanilla pods. Quantification of compounds --- showed that free vanillin can reach 24% of the total vanillin content after 8 months of development in the vanilla green pods.
The metabolomic analysis of developing Vanilla planifolia green pods (between 3 and 8 months after pollination) .... Older pods had a higher content of glucovanillin, vanillin, p-hydroxybenzaldehyde glucoside, p-hydroxybenzaldehyde, and sucrose, while younger pods had more bis[4-(beta-D-glucopyranosyloxy)-benzyl]-2-isopropyltartrate (glucoside A), bis[4-(beta-D-glucopyranosyloxy)-benzyl]-2-(2-butyl)tartrate (glucoside B), glucose, malic acid, and homocitric acid. A liquid chromatography-mass spectrometry (LC-MS) analysis targeted at phenolic compound content was also performed on the developing pods and confirmed the NMR results. Ratios of aglycones/glucosides were estimated and thus allowed for detection of more minor metabolites in the green vanilla pods. Quantification of compounds --- showed that free vanillin can reach 24% of the total vanillin content after 8 months of development in the vanilla green pods.
Sharma UK, Sharma N, Gupta AP, Kumar V, Sinha AK.
J Sep Sci. 2007 Dec;30(18):3174-80.
simultaneous quantitative determination of vanillin and related phenolic compounds in ethanolic extracts of Vanilla planifolia pods. The present method would be useful for analytical research and for routine analysis of vanilla extracts for their quality control.
simultaneous quantitative determination of vanillin and related phenolic compounds in ethanolic extracts of Vanilla planifolia pods. The present method would be useful for analytical research and for routine analysis of vanilla extracts for their quality control.
Sinha AK, Verma SC, Sharma UK.
J Sep Sci. 2007 Jan;30(1):15-20.
...determination of vanillin and related phenolic compounds in ethanolic extract of pods of Vanilla planifolia. Ten phenolic compounds, namely 4-hydroxybenzyl alcohol, vanillyl alcohol, 3,4-dihydroxybenzaldehyde, 4-hydroxybenzoic acid, vanillic acid, 4-hydroxybenzaldehyde, vanillin, p-coumaric acid, ferulic acid, and piperonal ...
...determination of vanillin and related phenolic compounds in ethanolic extract of pods of Vanilla planifolia. Ten phenolic compounds, namely 4-hydroxybenzyl alcohol, vanillyl alcohol, 3,4-dihydroxybenzaldehyde, 4-hydroxybenzoic acid, vanillic acid, 4-hydroxybenzaldehyde, vanillin, p-coumaric acid, ferulic acid, and piperonal ...
Sharma A, Verma SC, Saxena N, Chadda N, Singh NP, Sinha AK.
J Sep Sci. 2006 Mar;29(5):613-9.
...extraction of vanillin and its quantification... in pods of Vanilla planifolia
...extraction of vanillin and its quantification... in pods of Vanilla planifolia
Vanilja, Vanilja-kasvi, Vanilla planifolia, Vanilloideae
Ensinnäkin kerään tietoa Vanilja-kasvista Vanilla planifolia, Common vanilla, .Vanilloideae, Orchidaceae, Asparagales
Wikipedialähteestä latinalaisella hakusanalla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Vanilla_planifolia
VANILJA (Vanilla planifolia) on kämmekkäkasvien (Orchidaceae) heimoon kuuluva päällysvieraana elävä kiipijäkasvi. Sen varsi on useiden metrien pituinen, lehdet paksut, kukat kellanvihreät, hedelmä litumainen ja 15–20 sentin pituinen sekä kota hieman käyrä. Vanilja on myös kasvin siemenkodista valmistettava, melko arvokas mauste. Vaniljaa viljellään hedelmiensä vuoksi kotiseudullaan Etelä- Meksikossa ja muualla tropiikin alueilla. Madagaskar tuottaa nykyisin suurimman osan maailman vaniljasta. Vanilja on maailman toiseksi kallein mauste. Sen kilohinta voi olla jopa 1 600 euroa. Mauste on kuitenkin hyvin riittoisaa, mikä on yksi osasyy sen laajaan suosioon. Hedelmien aromaattinen maku kehittyy vasta erityisessä käymiskäsittelyssä, jossa hedelmä mustuu. Tätä käsiteltyä vaniljan siemenkotaa käytetään jauhettuna tai pilkottuna usein jälkiruokien mausteena. Aromi johtuu vanilliinista, jota hedelmissä on 1,5–2,5 prosenttia. Vanilja saadaan pääasiallisesti Vanilla planifolia -lajin siemenkodista. Se on peräisin Madagaskarilta, mutta sitä viljellään myös Indonesiassa. Se tunnetaan myös nimellä "Madagascar-Bourbon"-vanilja. Sitä saadaan myös Vanilla pompona ja Vanilla tahitiensis -lajeista.
Tavallinen vanilja V. planifolia kasvaa myös Israelissa ja siitä saa satoa kautta vuoden.
VANILLIININ kemiallinen rakenne 4-OH- 3-metoksi- bentsaldehydi, siis kolme funktionaalista ryhmää sisältävä fenyyylirengas. Vanilliinimolekyyliä voidaan valmistaa synteettisesti, mutta luonnon vanilja on kalliimpaa.
Vanilliinin rakenne
Vaniljan tuoksu ja maku koostuu useista aineista, joista tunnetuimman
ja pääasiallisen tuoksun ja maun antaa vanilliini. Vanilliinia saadaan
tuotettua kahdella tavalla: joko uuttamalla vaniljasta tai valmistamalla
sitä synteettisesti.
SYNTEETTINEN VANILLIINI Synteettinen vanilliini muistuttaa tuoksultaan ja maultaan vaniljaa, mutta on hinnaltaan paljon halvempaa. Niinpä synteettisesti valmistettua vanilliinia suositaan elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Vanilliinin systemaattinen nimi on 4-hydroksi-3-metoksibentsaldehydi ja kaava on C8H8O3.
Synteettisesti valmistettu vanilliini luokitellaan luontaisen kaltaiseksi aromiaineeksi. Synteettisiä vanilliineja valmistetaan selluloosateollisuuden jätteestä, ja suurin tuottaja on norjalainen puunjalostusteollisuus.
ETYYLIVANILLIINI
Etyylivanilliini (C9H10O3) valmistetaan myös synteettisesti, mutta sen molekyylirakenne eroaa vanilliinista, minkä takia se luokitellaan keinotekoiseksi makuaineeksi. Sen maku on vanilliiniin verrattuna pistävä ja voimakkuudeltaan moninkertainen.
ESIM. kaupan vanilliinisokerista: Ainesosat:Sokeria, perunatärkkelystä, etyylivanilliiniaromia, vanilliiniaromia.
Ravintoarvo: Energia 1700 kJ( 400 kcal) 100 grammassa.proteiinia 0 g. hiilihydraattia 100 g., josta sokerilaatuja 98 g. Rasvaa 0 g. kuitua 0 g. natriumia 0 g.
Vanillin socker 140 g.
VANILJAN ja VANILLIININ KÄYTTÖ Vaniljaa ja vanilliinia käytetään paitsi ruoanvalmistuksessa (vaniljajäätelö, vaniljakastike, leivonnaiset), myös kosmetiikassa, hajusteena. Karjan rehuun lisättynä vaniljan maku lisää eläinten ruokahalua ja sitä kautta nopeuttaa niiden kasvua.
VANILJAMAUSTEEN HISTORIA Atsteekit käyttivät vaniljaa pyhän juomansa kaakaon maustamiseen. 1520 aikoihin meksikoon tuleet espanjalaiset ihastuivat vaniljan makuun ja 1500-luvun loppupuolella toivat mausteen Espanjaan, mistä se levisi Eurooppaan. 1700- luvulla alettiin Ranskassa maustaa vaniljalla suklaata ja käyttää sitä myös tupakan aromina. Meksiko oli johtava vaniljantuottaja, kunnes ranskalaiset oppivat vaniljan jalostamisen taidon Meksikon totonac-kansalta ja levittivät vaniljan viljelyä siirtomaihinsa.
Kirjasta Nissim Krispil. HaMadrich HaShalem LeZimchei Marpe Be-Erez u-Be-Olam Medicinal Plants in Israel and Throughout the World. The Complete Guide. 2000.
1600- 1700- luvuilla lääkärit suosittelivat vaniljaa lääkkeeksi ruoansulatuskanavan tauteihin ja ruokamyrkytyksiä vastaan sekä ruokahalua stimuloivaksi ingredientiksi.
Kansanparannuskeinona käytetty:. Argentiinan ja Meksikon juutalaiset käyttävät vaniljauutetta lääkkeenä ruoansulatuskanavan tauteihin, pahanhajuisen hengityksen korjaamiseen, ikenien verenvuotoon. Irakin juutalaiset sekoittavat vaniljauutetta juuston vetiseen heraosaan, jota juodaan lääkkeenä peräpukamien ja vaikean ummetuksen hoitoon.
Käyttötapa: Keitetään kattilassa lasillinen maitoa ja hieman ennen kiehahtamista tiputetaan kattilaan 5 tippaa vaniljauutetta. Saatu juoma sopii ruoansulatuskanavan tautien, yskän ja ruokamyrkytyksen hoitoon.
Wikipedialähteestä latinalaisella hakusanalla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Vanilla_planifolia
VANILJA (Vanilla planifolia) on kämmekkäkasvien (Orchidaceae) heimoon kuuluva päällysvieraana elävä kiipijäkasvi. Sen varsi on useiden metrien pituinen, lehdet paksut, kukat kellanvihreät, hedelmä litumainen ja 15–20 sentin pituinen sekä kota hieman käyrä. Vanilja on myös kasvin siemenkodista valmistettava, melko arvokas mauste. Vaniljaa viljellään hedelmiensä vuoksi kotiseudullaan Etelä- Meksikossa ja muualla tropiikin alueilla. Madagaskar tuottaa nykyisin suurimman osan maailman vaniljasta. Vanilja on maailman toiseksi kallein mauste. Sen kilohinta voi olla jopa 1 600 euroa. Mauste on kuitenkin hyvin riittoisaa, mikä on yksi osasyy sen laajaan suosioon. Hedelmien aromaattinen maku kehittyy vasta erityisessä käymiskäsittelyssä, jossa hedelmä mustuu. Tätä käsiteltyä vaniljan siemenkotaa käytetään jauhettuna tai pilkottuna usein jälkiruokien mausteena. Aromi johtuu vanilliinista, jota hedelmissä on 1,5–2,5 prosenttia. Vanilja saadaan pääasiallisesti Vanilla planifolia -lajin siemenkodista. Se on peräisin Madagaskarilta, mutta sitä viljellään myös Indonesiassa. Se tunnetaan myös nimellä "Madagascar-Bourbon"-vanilja. Sitä saadaan myös Vanilla pompona ja Vanilla tahitiensis -lajeista.
Tavallinen vanilja V. planifolia kasvaa myös Israelissa ja siitä saa satoa kautta vuoden.
VANILLIININ kemiallinen rakenne 4-OH- 3-metoksi- bentsaldehydi, siis kolme funktionaalista ryhmää sisältävä fenyyylirengas. Vanilliinimolekyyliä voidaan valmistaa synteettisesti, mutta luonnon vanilja on kalliimpaa.
- Pääartikkeli: Vanilliini
SYNTEETTINEN VANILLIINI Synteettinen vanilliini muistuttaa tuoksultaan ja maultaan vaniljaa, mutta on hinnaltaan paljon halvempaa. Niinpä synteettisesti valmistettua vanilliinia suositaan elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Vanilliinin systemaattinen nimi on 4-hydroksi-3-metoksibentsaldehydi ja kaava on C8H8O3.
Synteettisesti valmistettu vanilliini luokitellaan luontaisen kaltaiseksi aromiaineeksi. Synteettisiä vanilliineja valmistetaan selluloosateollisuuden jätteestä, ja suurin tuottaja on norjalainen puunjalostusteollisuus.
ETYYLIVANILLIINI
Etyylivanilliini (C9H10O3) valmistetaan myös synteettisesti, mutta sen molekyylirakenne eroaa vanilliinista, minkä takia se luokitellaan keinotekoiseksi makuaineeksi. Sen maku on vanilliiniin verrattuna pistävä ja voimakkuudeltaan moninkertainen.
ESIM. kaupan vanilliinisokerista: Ainesosat:Sokeria, perunatärkkelystä, etyylivanilliiniaromia, vanilliiniaromia.
Ravintoarvo: Energia 1700 kJ( 400 kcal) 100 grammassa.proteiinia 0 g. hiilihydraattia 100 g., josta sokerilaatuja 98 g. Rasvaa 0 g. kuitua 0 g. natriumia 0 g.
Vanillin socker 140 g.
VANILJAN ja VANILLIININ KÄYTTÖ Vaniljaa ja vanilliinia käytetään paitsi ruoanvalmistuksessa (vaniljajäätelö, vaniljakastike, leivonnaiset), myös kosmetiikassa, hajusteena. Karjan rehuun lisättynä vaniljan maku lisää eläinten ruokahalua ja sitä kautta nopeuttaa niiden kasvua.
VANILJAMAUSTEEN HISTORIA Atsteekit käyttivät vaniljaa pyhän juomansa kaakaon maustamiseen. 1520 aikoihin meksikoon tuleet espanjalaiset ihastuivat vaniljan makuun ja 1500-luvun loppupuolella toivat mausteen Espanjaan, mistä se levisi Eurooppaan. 1700- luvulla alettiin Ranskassa maustaa vaniljalla suklaata ja käyttää sitä myös tupakan aromina. Meksiko oli johtava vaniljantuottaja, kunnes ranskalaiset oppivat vaniljan jalostamisen taidon Meksikon totonac-kansalta ja levittivät vaniljan viljelyä siirtomaihinsa.
Kirjasta Nissim Krispil. HaMadrich HaShalem LeZimchei Marpe Be-Erez u-Be-Olam Medicinal Plants in Israel and Throughout the World. The Complete Guide. 2000.
1600- 1700- luvuilla lääkärit suosittelivat vaniljaa lääkkeeksi ruoansulatuskanavan tauteihin ja ruokamyrkytyksiä vastaan sekä ruokahalua stimuloivaksi ingredientiksi.
Kansanparannuskeinona käytetty:. Argentiinan ja Meksikon juutalaiset käyttävät vaniljauutetta lääkkeenä ruoansulatuskanavan tauteihin, pahanhajuisen hengityksen korjaamiseen, ikenien verenvuotoon. Irakin juutalaiset sekoittavat vaniljauutetta juuston vetiseen heraosaan, jota juodaan lääkkeenä peräpukamien ja vaikean ummetuksen hoitoon.
Käyttötapa: Keitetään kattilassa lasillinen maitoa ja hieman ennen kiehahtamista tiputetaan kattilaan 5 tippaa vaniljauutetta. Saatu juoma sopii ruoansulatuskanavan tautien, yskän ja ruokamyrkytyksen hoitoon.
torsdag 2 januari 2014
Keuhkot ja nutritio
MITEN NUTRITIO VAIKUTTAA KEUHKOIHIN? Tämä on vain kysymyksenä. Vastaus ei ole jäljempänä, muta relevantti todellisuus mainitaan: Nutritiotekijällä ON osuuta keuhkofunktioon.
SITAATTI:
Citeras som: Läkartidningen. 2013;110:CHPC Läkartidningen.se 2013-10-11
SITAATTI:
Citeras som: Läkartidningen. 2013;110:CHPC Läkartidningen.se 2013-10-11
Nya rön
- Kommentera
- Läs kommentarer (0)
Stora globala skillnader i lungfunktion
Det finns stora globala skillnader i lungfunktion hos människor som
inte röker eller som tidigare rökt begränsat. Det visar en studie i
Lancet Respiratory Medicine, i vilken en grupp forskare undersökt hur
lungfunktionen skiljer sig mellan människor i olika delar av världen.
Totalt har man analyserat data från 38 517 friska människor i 17 länder.
Deltagarna, som är i åldrarna 34 till 80 år, hade under hela livet
maximalt rökt fem paketår, vilket motsvarar att de under maximalt fem
års tid rökt ett paket om dagen. Individer som rökt mer än så har inte
inkluderats. Gravida har heller inte inkluderats. Författarna har haft
tillgång till lungparametrar som FEV1 (forcerad exspiratorisk volym under en sekund) och FVC (forcerad vitalkapacitet).
Överlag såg man att högre ålder var förknippad med sämre lungkapacitet medan lång kroppslängd och manligt kön var förknippade med bättre kapacitet. Resultat som med andra ord inte var särskilt förvånande. Vad som däremot förvånade var att skillnaderna i lungfunktion var stora geografiskt. I Europa och USA var lungfunktionen överlag bäst. I södra Asien var FEV1 i genomsnitt 31,3 procent lägre än i Europa/USA, medan FEV1 i Afrika söder om Sahara och i Mellanöstern var 20,9 respektive 11,2 procent lägre än i Europa/USA. Dessa skillnader noterades trots att man justerat för faktorer som kön, ålder och kroppslängd. Liknande skillnader sågs även när man tittade på FVC. Vad beror det då på? En potentiell förklaring är att det finns genetiska skillnader i lungfunktion mellan människor i olika delar av världen. Författarna tror dock att socioekonomiska faktorer, exponering för miljöföroreningar och nutrition sannolikt spelar en större roll. I en uppföljning till studien kommer man att analysera om just dessa faktorer kan förklara de observerade skillnaderna. Vid sidan av att studien visar på skillnader i lungfunktion mellan olika länder är den dessutom viktig då den delvis omdefinierar vad som är referensvärden för lungfunktion i olika delar av världen.
Överlag såg man att högre ålder var förknippad med sämre lungkapacitet medan lång kroppslängd och manligt kön var förknippade med bättre kapacitet. Resultat som med andra ord inte var särskilt förvånande. Vad som däremot förvånade var att skillnaderna i lungfunktion var stora geografiskt. I Europa och USA var lungfunktionen överlag bäst. I södra Asien var FEV1 i genomsnitt 31,3 procent lägre än i Europa/USA, medan FEV1 i Afrika söder om Sahara och i Mellanöstern var 20,9 respektive 11,2 procent lägre än i Europa/USA. Dessa skillnader noterades trots att man justerat för faktorer som kön, ålder och kroppslängd. Liknande skillnader sågs även när man tittade på FVC. Vad beror det då på? En potentiell förklaring är att det finns genetiska skillnader i lungfunktion mellan människor i olika delar av världen. Författarna tror dock att socioekonomiska faktorer, exponering för miljöföroreningar och nutrition sannolikt spelar en större roll. I en uppföljning till studien kommer man att analysera om just dessa faktorer kan förklara de observerade skillnaderna. Vid sidan av att studien visar på skillnader i lungfunktion mellan olika länder är den dessutom viktig då den delvis omdefinierar vad som är referensvärden för lungfunktion i olika delar av världen.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)