lördag 11 december 2010

Karrin väriaine Curcuma longa, Turmeric

Mitä gurkumin, kurkmeja, on?

Tästä on oma nettikohtansa joka kertoo tämän mausteväriaineen eduista. Tämä on E-sarjan lisäaineita. Ruotsalainen luettelo kertoo: E 100 - Kurkumin (väriaine, färgämne) E-nummer Färgämnen. Funktion Färgämne som ger gulgulorange kulör. Tillverkning Extraheras ur roten av växten Curcuma longa, som i mald form kallas gurkmeja. Användningsområde Används i t.ex. curry, industriost och margarin. Kända hälsorisker: -.

Suomeksi: Kurkumiini on väriaine, joka antaa keltaoranssin värin ruokaan. Sitä uutetaan Curcuma longa nimisestä kasvista ja jauhetussa muodossaan sitä sanotaan kurkmeijaksi. Sitä käytetään karrissa, teollisessa juustossa ja margariinissa. Sillä ei tunneta olevan terveydellisiä haittoja.

Ladda ner E-nummer i PDF >> http://www.curcumin.net/

What is Curcumin?

Who said something that tastes good can't be good for you? Curcumin (Curcuma longa) is the source of the spice Turmeric, and is used in curries and other spicy dishes from India, Asia, and the Middle East. Curcumin is what gives the Curry its characteristic bright yellow color and strong taste. If curry is too spicy for your tummy, then you can still obtain the benefits of Curcumin by taking it as a nutritional supplement in convenient capsule form. Or, if you like the heat, break the capsule open and sprinkle it on your food.

Like many herbal remedies, people first used Curcumin as a food and later discovered that it also had impressive medicinal qualities. Over the centuries, this spice has been used as a pain relieving, anti-inflammatory agent to relieve pain and inflammation in the skin and muscles. It has served as a treatment for jaundice, menstrual difficulties, hematuria, hemorrhage, colic, and flatulence. In modern times, research has focused on Curcumin's antioxidant, anti-inflammatory, anticarcinogenic, and antimicrobial properties, and on its use in cardiovascular disease, gastrointestinal disorders, and as a treatment for the liver.

The food we eat has a direct effect on our health, even if that food is something as seemingly insignificant as a spice. Research on families immigrating from India to the United States may reflect the importance of Curcumin in the diet. It is well documented that cancer rates in India are lower than those seen in Western countries. However, studies of Indian immigrants in Western societies indicate that rates of cancer and other chronic diseases, such as coronary heart disease and diabetes, increase dramatically after a generation in the adopted country. Change of diet is among the factors that may be responsible for the changing disease rates. In a study conducted by the United States National Cancer Institute, the researchers noted, "Of particular interest for cancer prevention is the role of turmeric (Curcumin), an ingredient in common Indian curry spice.[1]

Curcumin

David Kramer kirjoittaa kurkumiinista seuraavaa:
Sitä ehdotetaan käytettäväksi AD sairautta vastaan. Eräs tutkimus oli havainnut, että kurkumiiniseos on vaikutukseltaan anti-amyloidogeeninen ja moduloi BACE1 ja APP proteiineja. APP on beta-amyloidin edeltäjäproteiini., josta voi haitallinen Abeeta muoto kehittyä silloin kun BACE1 entsyymi ja gammasekretaasi käyvät sitä pilkkomaan.

Aihepiiri Alzheimer's Disease. beta-Amylase ELISA kit: Current study suggest curcumin for Alzheimer's disease treatment
The authors of a recent study used an Abeta ELISA Kit that is available at antibodies-online. The published study shows that some curcumin mixes have a potent anti-amyloidogenic effect via modulation of BACE1 and APP and hence may be promising for AD treatment and prevention. There is evidence that a hallmark of Alzheimer's disease (AD) is the accumulation of beta-amyloid protein (Abeta). Abeta is generated from the beta-amyloid precursor protein (APP) through the proteolysis of beta-site APP cleaving enzyme 1 (BACE1) and gamma-secretase.

  • Tässä tutkimuksessa tutkittiin erilaisten KURKUMINOIDIEN vaikutusta beta-amyloidiproteiiniin, sen edeltäjäproteiiniin APP ja sitä pilkkovaan entsyymiin : Aβ42, APP, BACE1.

The study can be found here:
Source: Neurosci Lett. 2010 Aug 17. The inhibitory effects of different curcuminoids on beta-amyloid protein, beta-amyloid precursor protein and beta-site amyloid precursor protein cleaving enzyme 1 in swAPP HEK293 cells. Liu H, et al

  • KURKUMIINISEOS käsitti seuraavat kurkuminoidit
Kurkumiini, (Cur)
Demetoksikurkumiini( DMC)
Bisdemetoksikurkumiini (BDMC)

Curcumin mix has potent anti-amyloidogenic effect and shows great promise for AD treatment and prevention. The present study was conducted to examine the effects of curcumin mix and its different curcuminoids including curcumin (Cur), demethoxycurcumin (DMC) and bisdemethoxycurcumin (BDMC) on Aβ42, APP and BACE1.

  • Kurkumiini(Cur), mutta ei muut kurkuminoidit) vähensivät APP proteiinin ilmenemistä ja Abeetan tuottoa. Mikään kurkuminoidi ei voinut kuitenkaan vähentää APP mRNA:n ilmenemistä. BDMC vähensi pilkkovan entsyymin BACE1 mRNA:ta ja proteiinia. DMC vaikutti ainoastaan BACE1 mRNA expressioon.

We found that Cur was the most active curcuminoid fraction in suppressing Aβ42 production and the order of inhibitory potency of other curcuminoids was DMC > curcumin mix > BDMC. Cur, but not other curcuminoids, could reduce APP protein expression and none of curcuminoids affected APP mRNA level. BDMC could reduce BACE1 mRNA and protein levels, while DMC only affected BACE1 mRNA expression.

  • Johtopäätöksenä kurkumiinin anti-amyloidogeeninen vaikutus välittyy APP modulaation kautta. BDMC:n antiamyloidogeeninen vaikutusvälittyy pilkkovan entsyymin BACE1 kautta.

Our data indicate that the anti-amyloidogenic effect of Cur may be mediated through the modulation of APP, while the anti-amyloidogenic effect of BDMC may be mediated through the modulation of BACE1.

Suomennettu 8 helmikuuta 2011
06.09.2010 | David Kitz Kramer
LÄHDE: Research News
.



söndag 6 juni 2010

Diabetes ei parane yrteistä

Hiirillä on tehty kokeita eri yrttilääkkeitten vaikutuksesta sokeritasapainoon
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2210118
Hiirille annettiin 6,25%:na rehussa erilaisia yrttejä ja sitten katsottiin useita parametreja jotka indisoivat 1-tyypin diabetekseen tehoavia vaikutuksia. Terveille hiirille yrttiruoka ei vaikuttanut mitään parametreihin. Diabeetikoiksi tehdyille hiirille annettu yrttivalmiste, jokin näistä tutkimuksessa mainituista, vaikutti hieman, mutta ei niin että voisia sanoa yrtillä voitavan estää tai parantaa mitään beetasolutuhoa jo ilmentävää diabetesta.

lördag 8 maj 2010

Mita Gene Spiller sanoo KUIDUSTA (1)

LÄHDE: SPILLER A GENE:
CRC HANDBOOK of Dietary Fiber in Human Nutrition.

1.Overview
Käsite kuitu vaatii seuraavan sanaston selventämistä !

2.Definiton and Properties of Dietary Fiber
Ravintokuidun määritelmä ja sen ominaisuuksia

2.1. Definitions of Fiber
Kuidun määritelmistä

2.2. Dietary Fiber Parts of Food Plants and Algae
Ravintokasvien ja levien kuituosista
2.3. Food Components that behave as Dietary Fiber
Ravintokuidun tapoaan käyttäytyvät elintarvikekomponentit
2.4. Food components Associated with Dietary Fiber
Ravintokuituun littyvät ruoan komponentit
2.5. Polysaccharide Food Additives that can contribute to Dietary Fiber
Polysakkaridirakenteiset ravintolisät, jotka osaltaan kuuluvat ravinnon kuituun
2.6. Glossary of Dietary Fiber Components
Ravintokuidun osien sanastoa
2.7. Physical Chemistry of Dietary Fiber
Ravintokuidun fysikokemiaa
2.8. Chitin and Chitosan-Special Class of dietary Fiber
Kitiini ja kitosaani- erityinen kuituryhmänsä

2.2. Dietary Fiber Parts of Food Plants and Algae
Ravintokasvien ja levien kuituosista

2.2.1. FRAKTIOT, komponenttien pääryhmät
Kasvikudos: On osa, mikä voidaan uuttaa vesipitoisella alkoholilla
ja myös sellainen osa, joka on alkoholiin liukenematonta materiaalia.
Kuumalla vedellä ja kelaateilla voidaan uuttaa PEKTIINIAINEET
ja alkalilla uuttuu HEMISELLULOOSA
Alkaliin liukenematta jäänyt osa on alfa-SELLULOOSAA.

A. Kasvin soluseinämän rakenneosista

2.2.2. Mitä ovat PEKTIINI-aineet
Ne ovat vesiliukoisia kasvissolun seinämäosia kuten rhamnogalakturoneja, arabinogalaktaaneja, beeta-glukaaneja ja arabinoxylaaneja.
NIMITYS: NCP, non-selluloosa polysakkarideja ja NSP, non-tärkkelys polysakkarideja, liukoista kuitua.

2.2.3. Mitä on HEMISELLULOOSA?
Tämä on veteen liukenematonta, mutta alkaliin liukenevaa kuten arabinoxylaaneja, galaktomannaaneja, (glukomannaania) , xyloglykaaneja.
NIMITYS: Ne kuuluvat NCP ja NSP joukkoon.

2.2.4. Mitä on alfa-SELLULOOSA?
Tämä on alkaliin liukenematonta, kuten selluloosaa ( ja puuainesta ligniinia)
NIMITYS: Se kuuluu NSP- joukkoon.

2.2.5. Ligniini, puuaine
ei liukene 12 M rikkihappoon. Se on aromaattisia polymeerejä, non-carbohydraatti, sisältää N-molekyylejä ( typpeä) .
NIMITYS: Ligniini, kuuluu ravinnon kokonaiskuidun joukkoon.
Liittyy kovalentisti polysakkarideihin.

B. Kasvin ei-rakenteellisia komponentteja, muita kuin rakenneosia:

2.2.6. Kumit (gums), limat ( mucilages)
Nämä ovat vesiliukoisia, dispersoituvia kuten galaktomannaanit, arabinogalaktaanit, laaja kirjo substituoituja ja haaroittuneita galaktaaneja.

2.3. MUITA Kuidun tapaan käyttäytyviä ruoan osia

2.3.1. Kasvisolukudoksen sulamattomia osia
Ligniini, useimmissa täysikasvuisissa kasvikudoksissa, arom. polymeeri ( kumaryyli, guaiacyyli, coniferyyli, sinapyyli)
Cutiini, kasvien epidermaaliosassa
Suberiini, kasvin subepidermaalisessa osassa, juuri, mukulat
Vahat, hedelmien pinnoissa
Proteiini, inorgaaninen osa, kaikissa kasveissa virtuaalisti

2.3.2. Resistentti tärkkelys (RS) käyttäytyy myös kuidun tapaan, vaikka ei ole kuitua.
RS1 Kristallirakenne, kuten puoliraa´assa vihreässä banaanissa
RS2 Fysikaalisesti pakkautunut tärkkelys kuten viljan jyvissä
RS3 Retrogradinen amyloosi, kuumakäsitellyissä ruoissa ( kuten kylmässä keitetetyssä perunassa)

2.3.3. Sulamaton hiilihydraatti
Fruktaani, inuliini
Frukto-sarja, Frukto-oligosakkaridit, monissa kasveissa, erit. vihanneksissa ja hedelmissä.
Galakto-sarja, Galakto-oligosakkaridit, raffinoosi, stakyoosi, verbaskoosi
Malto-sarja
Sokerialkoholit, joita lisätään prosessoituihin ruokiin ( sorbitoli, inositoli *)

2.3.4. Non-strukturelli hiilihydraatti
alfa-sidokselliset glukaanit
Kumit, prosessoiduissa ruoissa ingredienssinä käytetyt
Modifioidut tärkkelykset
Semi-synteettiset polymeerit

2.3.5. Assimiloitumattomat (sulamattomat) osat
Hydrokarboniöljyt, vahat, kontaminaatiota
Värit, prosessoiduissa ravinnoissa
Pigmentit, luonnollisia ja synteettisiä
Kitiini ja exoskeleton, itikoista ja kuori-ja kotiloeläimistä
Mukopolysakkaridit, hiukset, karvat, animaalisista lähteistä tulevat kontaminaatiot

2.4. Ravinto-osista kuidussa lisää tekstiä
2.4.1. Ligniini
( puisten kasvien pääaine; sitä esiintyy joissain siemenissäkin). Se on aromaattinen polymeeri, jossa on kumaryyli-, guaiacyyli-, coniferyyli-, sinapyyli- alkoholeja. Lignifikaatiossa kasvin soluseinämän matrix infiltroituu ligniinillä(puulla), joka muodostaa 3-dimensioisen rakenteen polysakkaridimatriksin kera ja lisää tilavuutta seinämään (xylem-seinämät lignifikoituvat kypsässä tilassa täydellisesti). Viljan jyvien siemenen kuoressaon tätä nähtävissä, samoin monen hedelmän siemenessä, esim. päärynän siemenissä. Seinämän hydrofobinen kerros, suojaa bakteereilta ja entsyymeiltä. (”Klasonin ligniini”, kestää 12 M rikkihappoa.)

2.4.2. Kasviproteiini
sisältää usein hydroksiproliinia (HYP) ja linkkiytyneitä polysakkarideja. Raaoissa kasveissa 10 % solun seinämästä on kasviproteiinia.

Cutiini, suberiini ja vahat ovat komplekseja lipidejä, hyvin hydrofobista

2.4.3. Cutiini
hedelmien ja lehtien pinnasta on muodostunut polymeerinä C16 ja C18- OH-alifaattisten rasvahappojen estereistä. Cutinoitu hedelmäkuori on hyvin resistenttiä hydrolyysille ja voi voi poistua sellaisenaan kehosta.

2.4.4. Suberiini
on polymeerimateriaalia C20- ja C26-rasvahapoista ja fenolisista alkoholeista ja dikarboksyylisistä hapoista. Maan sisällä olevissa kasviosissa, joskus hedelmän pinnassa esiintyy tätä. Suberinisoitu kasviosa on hyvin hydrofobista ja resistenttiä suoliston hajoitusproseseille.

2.4.5. Kasvisvahat
ovat hydrokarbonien, ketonien, estereiden, fenoliestereiden, ketolien ym komplekseja seoksia. Sellainen vaha peittää hedelmäpintoja. Lipaasit voivat sappihappojen läsnäollessa hydrolysoida näitä rajoitetusti.

2.4.6. Inorgaaniset osat
ovat mm Ca++, Mg++, K+ suoloja ja silikaatteja.
Pektiinikomponenteissä keskilamellissa on kalsiumia mukana. Tavallista on K+, Mg++ suolat sekä fosfaatteina että oksalaatteina.

2.5. Polysakkaridipitoiset lisäaineet, jotka lasketaan kuituihin

2.5.1. Pektiini, amidoitu pektiini, käyttö emulgaattoreina ja stabilaattoreina

2.5.2. Selluloosasta käsin muodostettu metyyli- tai metoksyyliselluloosa, käyttö emulgaattoreina ja stabilisaattoreina.

2.5.3 Fosfaatti- tai isopropyyliryhmän modifioitu tärkkelys ; kuumakäsittelyt tehdään siksi että amyloosiketjujen liittyminen estyy.

2.5.4. Sulamattomat fruktoosipolymeerit ja oligosakkaridit.
Jerusalemin artisokka ja sikuri sisältävät fruktaania inuliini nimeltään. Fruktaani on substraattia paksun suolen bakteeriflooralle.
Fruktoosioligosakkarideilla on probioottisia ominaisuuksia.

2.5.6. Kumieksudaatit (kompleksit heteropolysakkaridit) : Arabikumi ja tragacanttikumi.
Tavallisin on guar (galaktomannaani, jonka glukoosiosa on vaihteleva) ja (locust) carob bean kumi. Käytetään soppien sakeuttajina.

2.5.7. Levien polysakkaridit
2.5.7.1. Agar (Polysakkaridiseos; lineaari galaktaani; agaroosi on sen pääkomponentti: polymeeri D-galaktoosista ja L-anhydrogalaktoosista; Agaropektiini sis. PS ja karboksyyli ja sulfaattiryhmiä eikä hydrolysoidu.
Lähde: Red marine algae Rhodophytaceae, Gelidium, esiintyy soluseinämässä. Tämä on laajalti käytetty.
2.5.7.2. Leväsuoloja alginaatteja (copolymeerejä, D-mannuronihapon ja L-glukuronihapon suoloja) ruskeasta levästä; modifioituja alginaatteja käytetään sakeuttajina.

2.5.7.3. Irlantilaisesta sammalesta (Chrondus crispus) ja punalevästä on Carragenaanit ( eri polymeerejä anhydrogalaktoosista, sulfatoidusta galaktoosista ja sulfatoidusta anhydro-galaktoosista). Tämä reagoi maidon proteiinien kanssa.
ja sitten on myös eräitä muita leviä, jotka soveltuvat käytettäviksi maitotuotteiden yhteydessä.

2.5.8. Semisynteettiset polymeerit
Bakteerisynteesistä Xantaanikumi ( glukoosirunkoon trisakkarideja mannoosiss
ta ja glukuronihaposta, terminaalissa palorypälehappo ja etikkahappo)
Satunnaisesti rakentuneet glukaanit, polydextroosit, polymeerit.


2.6 Hakemisto kuitukomponenttisanoille.

ACD Acid detergent fiber
Agar. (2.5.7.) Tärkein galaktaani. Agaroosi, agaropektiini ovat komponentteja
Algal polysaccharides: Leväuute, 1) rakenteellisiä ja 2) varastopolysakkarideja
Alginates. Levä polysakkarideja, Na-alginaatti, visköösi, käyttö jäätelöissä ym.
Alginic acid. Liukenematon alg. PS, polymannuronihappo, liukenevä alkalimetallien hydroksideina tai karbonaatteina
Arabinans. Polysakkaridi, josta tulee L-arabinoosia. Puun selluloosassa, liittyy pektiiniin, pektiinisubstanssista sinapinsiemenistä ja sokeriruovosta eristetty.
Arabinogalactan (2.2.3.) Hemiselluloosakompleksin osana substituoituja galaktaaneja, puuaineksesta. Lehtikuusesta (larch) saadaan vesiliukoista.
Arabinoxylan. Pääkomponentti (1 -4) beeta-D-xylopyranysoli yksikkö, joskus satunnainen haaroittuminen, yksi tai kaksi arabinoosia sivuketjuna. Monen jyvän kuoressa. Harvinainen puussa.
Carrageenan (2.5.7.3.) Leväpolysakkaridi, polymerisoituja sulfaattipitoisia D-galaktopyranoosiyksikköjä ym. Käytetty maidon ja suklaan valmistuksessa. Kolesterolia alentava vaikutus. Haitta: ulseroi caecumaluetta koe-eläimessä. Umpisuolihaavaumia.
Cellulose (2.2.4.) Tunnetuin. Ainoa todella säikeinen kasvinseinämän osa. Glukoosipolymeeri, jossa sidokset ovat beeta-glykosidejä. Ihmisentsyymit eivät pysty tähän beeta-sidokseen. Selluloosa kuuluu BULK- kuituun
Crude Fiber. Karkea kuitujäte. Laimean happo ja emäskäsitellyn keitetyn rasvattoman kuidun jäännösosa, 50-80% selluloosaa, 10-50% ligniiniä ja 20% hemiselluloosaa.
Cutin (2.4.3.) Kompleksi polymeeri mono-, di-, tri- ja polyhydroksirasvahapoista kasvisolujen ulkoseinämän vedenpitävän pintaosan ja cuticulan lipidikomponentti.
Dietary Fiber- käsittää kaikki kasvipolymeerit, joita ihmisen suoliston endogeenit entsyymit eivät pysty sulattamaan ( selluloosa, pektiini, hemiselluloosa, kumit, limat ja ligniini)
Galactans. Polysakkaridi, josta hydrolyysissä tulee galaktoosia. Esiintyy puussa ja monissa levissä. Tärkein galaktaani on agar (2.5.7.1.)
Galactomannans. Polysakkaridi, jossa on galaktoosi ja mannoosia ketjussa. Esim Guar gum( guaran)( 2.5.6.). Hemiselluloosa-fraktiossa (2.2.3.) kasviseinämissä on galaktomannaaneja.
Glucomannans. Lineaaripolymeri mannoosista ja glukoosista suhteessa 1:1 ta 2,4:1.Kovapuun glukomannaaneissa ei ole galaktoosia.Gymnosperman glukomannaaneisa on galaktoosia sivuketjuna ja man:glu suhde 3:1. Sivuketju antaa liukoisuutta lisää. Glukomannaani on hemiselluloosan (2.2.3). osa kasviseinämässä.
Glucuronoxylans. Runko on (1-4) linkkiytyneitä beeta-D-xylopyranosyylejä ja sivuketjuina 4-O-metyyli-alfa-D-glukopyranosyyliuronihappoja ja joissain vuosikasveissa metyloitumattomia D-glukuronihappoja. Glukuronoxylaaneja löytyy kaikkien maakasvien hemiselluloosaosasta ja useimmista kasviosista.
Glycan.-aani päte kuvaa polymeerisyyttä. Glyc- nimi tarkoittaa glykoosipolysakkaridia. Yksinkertaisen sokerin PS. (esim. glukaani, mannaani, xylaani, galaktaani, fruktaani)
Glycuronans uronihappojen polymeeri (esim glakturonihaposta galakturonaani)
Guar gum ( guaran) (2.5.6.) neutraali polysakkaridi D-galakto-D-mannaanista. Guarsiementen endospermasta eristettyä, palkokasvituote Intiasta, tehdään eläinrehuna. Käytetään ihmisravinnossa sakeuttajana salaattikastikkeissa ja jäätelössä, myös hammastahnoissa.
Gum (exudates and seed gums) (2.5.6.) Komplekseja polysakkarideja, jokaisessa on useita eri sokerimolekyylejä ja uronihappoja. Todellinen kasvikumi on akasia- ja tragakanttikumi ( puun kuoren viillon jälkeen tulevaa tihkueritystä) Sulamattomia ihmisessä. Vesiliukoista, visköösiä kolloidia, musilagoksi sanottua. Siemenkumeja ovat guar ja locust bean kumit.
Hemicelluloses (2.2.3.) useita , ainakin 250 erilaista tunnettua polysakkaridipolymeeriä. Pentosaanit, kuten xylaanit ja arabinoxylaanit, ovat suurin ryhmä. Seuraavaksi heksosaanit kuten galaktaanit. Kolmas ryhmä happamet hemiselluloosat kuten galakturoni- ja glukuronihapot. Uuttuu kylmässä vesialkaliliuoksessa. Eivät ole selluloosan prekursoreita. Yhdessä pektiininkanssa tekee matriksin ( plantix) verkkona selluloosan kanssa.Ei sula ohutsuoeessa, mutta bakteerit fermentoivat colonissa selluloosa paremmin.
Heteroglycans. Polysakkarideja, joista tulee 2,3, tai useampi monosakkaridi. Di,-tri-,
Hexoses. Kuuden hiilen monosakkarideja Glukoosi, fruktoosi, galaktoosi, mannoosi.
Homoglycan. Polysakkaridi, jossa on vain yhden tyypin sokeriyksiköitä. Tällainen on tärkkelys ja selluloosa.
Lignin (2.2.5.) Aromaattinen polymeeri, jonka molekyylipaino on noin 10 000, sisältää coniferyyli ja sinapyylialkoholeja. Puisessa kasvikudoksessa. Ei sula. Vanilliinin ja aromaattisten kemikaalien lähde.
Mannans Mannoosiyksiköistä muodostunut polysakkaridi, glykaani. Varastopolysakkaridi, jota on hemiselluloosan joukossa monissa soluseinämissä.
Middle lamella. Galakturonaanipitoinen, pektiinisubstanssi. Kasvin tytärsolumuodostuksessa seinämä näitten solujen välillä.
Mucilages. Polysakkarideja, joisa on galaktooseja galakturonihappoja, xylooseja ja arabinoosia. Vesiliukoisia, muistuttaa hemiselluloosaa, limaisia, kolloidaalisia. Varastopolysakkaridien tai endosperman joukossa tai siemenhunnun erityisissä soluissa.Pidättää (retain) vettä ja suojaa siementä kuivumiselta ( desiccation).
Neutral detergent fibers (NDF). Na-lauryylisulfaattidetergentillä kuumasta neutraalista liuoksesta uuttamalla saatu ravinteen jäänne.Erotettaessa kuiva-aineesta osia, jotka ovat sulatettavissa tai vain fermentoitavissa.
Non cellulosic polysaccharides (NCP) Hemiselluloosan toinen termi. Kaikki soluseinämän matrixpolysakkaridit, jotka eivät ole selluloosaa.
Non starch polysaccharides (NSP) Englyst et al. suosittama termi: hiilihydraattipitoinen kasvissoluseinämän kuitumaterial, dietääri kuitu, ligniini poisluettuna.
Oligosaccharides. Di-, tri- ja tetrasakkaridien ryhmänimi. Prosessoidussa ruoassa voi yhdeksänkin yksikön polysakkarideja.
Pectic substances (2.2.2.) Seos neutraaleja ja happamia polysakkarideja, voidaan uutta vedellä kasvikudoksista. Galakturonihappoja ja galakturonaaneja eriasteisella metyyliesteröinnillä
Pectin. Raa-assa hedelmässä pektiini on liukenemattomampaa ja kypsyvässä liukenevampaa. Metyyliestereitten määrä pektiinihapoissa vaihtelee. Neutralisaatioaste vaihtelee, geelejä veden ja hapon kanssa muodostavia.
Pectinic acid. Vesiliukoisia. Pektiiniryhmiä, joissa vain osa happoryhmistä on metyloituneita.
Pentoses. Viiden hiiliatomin monosakkarideja, kuen L-arabinoosi, L-xyloosia. Näiden osuus ihmisdieetin energiassa on pienehkö. Näitä on kaikissa soluseinämissä, animaalisissa, kasvi ja bakteerisoluissa.
Plantix. Plant- matrix, kasveista saatavaa dietääristä kuitua.
Primary plant cell wall. Keskilamelliin asettuva primäärisoluseinämän selluloosasäikeitten verkko, johon sijoittuu hemiselluloosan amorfinen matrix.
Protopectin. Liukenematon pektiinin alkusubstanssi kasvissa, antaa hydrolyysissä pektiinihappoa.
Resistent starch (RS). Ei ole ihmisentsyymien sulatettavissa ja tulee colonalueelle asti toimien usein kuten kuitu.
Sclerenchyma. Kasvin kovia osia muodostava, kuten pähkinön kuoria tai siemenkelmuja.
Secundary cell wall. Polysakkaridia, amorfista. Muodostuu, kun solu on kypsynyt ja asettuu primäärisolun sisäpinnalle joko jatkuvana kerroksena tai paikallisina paksunemina tai juosteina.
Silica. Saostuu kasvisoluun, sen ilmaviin osiin. Pitoisuus riippuu lajista, maaperästä ja kasvin kypsyydestä. Kasvintuhka, esim vehnästä voi sisältää tätä 10%. Pääosa on silikonia.Silica huonontaa soluseinämateriaalin sulatettavuutta.
Suberin. Korkissa esiintyvä cutiinin tapainen aine. Kasvilipidi, joka vaatii saponifikaation uuttamiseen.
Uronic acid Soluseinämän hemiselluloosa osassa ja pektiinisubstanssissa . Löytyy puolesta koko tunnetusta kasvipolysakkaridien joukosta.Tavallisin on D-galakturonihappo ja D-glukuronihappo. Uronihapot ovat sokereista (niiden –CH2OH –ryhmän muuttumisesta COOH ryhmäksi ) oksidaatiolla johtuneita molekyylejä. Kun ne esiintyvät glykosideina, ne käyttäytyvät kuten yksinkertaiset hydrokarboksyylihapot muodostaen metallisuoloja, amideja, alkyyleja ja metyyliestereitä.
Water holding capacity. Kuivan kuidun vedenottokyky pisteeseen, ettei vapaata vettä jää
Water-soluble fraction. Osa minkä kuitu liukenee veteen. Pektiiniaineita, kumeja, limoja ja joitain PS-lisäaineita.
Xylans. Polymeeriryhmä, jossa on pääketju (1-4) beeta-D-xylopyranosyylitähteistä. Muita tavallisia aineita ovat arabinoosi ja 4-O-metyyli glukuronihappo. Sijaitsee hemiselluloosaosassa kaikissa maakasveissa, kaikissa kasviosissa.
Xylem Kasvien vesisuonisto. Kasvikudoksen vettäjohtavat osat, usein lignigioituneen seinämän muodostamina. Xyleemisuonien seinämät kypsässä puuaineksessa ovat täysin lignifioituneita. Vähemmän kypsässä on lignifikaatio vain osittaistaja lokalisoitunutta.

2.8. Kitiini ja kitosaani. Ravintokuidun erityinen luokka

Aminopolysakkaridit kitiini ja kitosaani ovat luonnon aminopolysakkarideja, joilla on lineaarisia ketjuja N-asetylglukosamini- ja D-glukosamini-yksiköistä koostuneina. Yksikköjen liittyminen toisiinsa tapahtuu (1-4) beeta-glykosidisidoksin. Aminoryhmien sisältäminen on näiden erityisominaisuus. Ne ovat baasisia, polykationisia, kun taas muut polysakkaridit kuidussa ovat polyanionisia, neutraaleja tai asidisia.
Kitiinissä on pääasiassa NAc-D-Glucam. 70-95%. Asetylaatioaste on korkea. Se käyttäytyy kuin liukenematon kuitu
Kitosaanissa on D-GlucAm 70-95%. Deasetylaatio on huomattava. Liukoisuus on ainutlaatuinen ominaisuus. Mahan matalassa pH-miljöössä täysin tai osittain liukeneva. Ohutsuolessa saostuu liukenemattomaksi.
Aminopolysakkarideja tulee lähinnä animaalisesta exoskeletonista ( hyönteiset, ravut, kotilot, hummerit ja muut kuorieläimet). Myös sienien ja hiivojen seinämissä on näitä.
Kitosaania on Mucorales-sienien seinämissä, Mucor rouxii. Sitten vihreän levän Chlorella solusinämissä ym. Mucorales-sientä käytetään orientaalisten ruokien fermentaatiossa / tempeh, sufu, ragi ym)
Koska niissä on samoja sidoksia kuin selluloosassa, niitä ei ihmisentsyymit voi sulattaa. Ohutsuolessa ne eivät sula. Bakteerit voivat hajoittaa niitä paksusuolessa.
Kitiini ja kitosaanibiopolymeerejä on tutkittu, koska ne alentavat kolesterolia ja lipidejä. Kitosaani lisää HDL-kolesterolia ja sitoo lipidejä. Sitä on käytetty matalakaloridieetissä painon alentamiseen 2-3 gramman annoksilla.

3.3. Ravintokuidun analyysi NSP polysakkarideina

Ravinnon CHO Hiilihydraatit

3.1. Vapaat sokerit
Mono- ja disakkaridit Glukoosi, fruktoosi, sukroosi, maltoosi, laktoosi. Nopeasti imeytyviä ovat glukoosi, maltoosi ja sukroosi. Fruktoosi ja laktoosi osittain välttää imeytymistä ohutsuolessa

3.2. Sokerialkoholit
Mono- ja disakkaridit. Sorbitoli, inositoli*, mannitoli, galaktitoli, maltitoli. Huonosti absorboituvia ohuesta suolesta. Ne pääsevät paksuun suoleen asti.

3.3. Lyhytketjuiset hiilihydraatit
Maltodekstriinit, alfa-glukaaneja rakenteeltaan. Ne ovat osittain hydrolysoitunutta tärkkelystä. Laskuissa ne asetetaan tärkkelyksen joukkoon.

3.4. Polysakkaridit (PS)

3.4.1.Tärkkelys on alfa-glukaaneja. Ravinnon kaikkein runsain hiilihydraatti (CHO)

Nopeasti sulava tärkkelys ( Rapidly digestible starch, RDS) antaa nopeasti vapautuvaa glukoosia ja sulatetaan ohuessa suolessa.
Hitaasti sulatettava tärkkelys ( Slow digestible starch, SDS). Sulatetaan ohuessa suolessa hitaasti.
Resistentti tärkkelys (Resistant starch, RS) välttää sulatuksen ohuessa suolessa ja fermentoituu eri asteisesti paksussa suolessa. Fysiologista merkitystä ei täysin tunneta.
RS1 on fysikaaliseti saavuttamattomissa olevaa
RS2 on resistenteissä jyväsissä olevaa
RS3 on retrogradista amyloosia.

3.4.2. Ei-tärkkelys polysakkaridit (NSPs)Non starch polysaccharides. Näitä on monta eri tyyppiä. Välttää sulamasta ohuessa suoelssa, fermentoituu eri asteisesti.

3.4.3. Kasvisoluseinämän NSP. Pääosina ovat arabinoosi, xyloosi, mannoosi, galaktoosi, glukoosi, uronihapot. Kapseloituneena ja hidastamassa ravintotekijöiden imeytymistä. Hyvä merkkiaine luonnostaan hyvi nkuitupitoiselle, terveelliselle dieetille

3.4.4. Muu NSP. Monen tyyppisiä osia. Lisäaine ravinnossa. Ihmisdieetin vähäinen osa.

3.7 Fytaatin*(PA, Phytic Acid, Phytin, IP(6)) analyysi
Fytaatille * ei ole ollut spesifistä havaitsemiskeinoa, useita uudempiakin metodeja on tämän kirjan painamisen jälkeiseltä ajalta. Tässä käydään metodeja läpi.

3.8. Saponiinipitoisuuden määritys

Saponiinit
Fytokemikaali kuitupitoisessa ravinnossa, erityisesti palkokasveissa ( leguminosae). Lisäävät sappihappojen eritystä kehosta ( sekamisellimuodostus, molekyylipaino useita miljoonia, sappihappojen takaisin imeytyminen terminaalisesta ileumista estyy).
Yucca saponiinit ja saponiinipitoiset alfalfa siemenet alentavat kolesterolia
( Esim. kolesteroli kiinnittyy digitoniiniin)
Saponiinirakenne: triterpeenejä tai steroidiglykosideja, amfifiilisiä molekyylejä, jossa hydrofobinen osa on triterpeeni tai steroidi ja hydrofiilinen osa on sokeri. Pinta-aktiivisia. Tyypillinen saponiini on soijapavussa. Monta sataa kasvispesifistä saponiinia tunnetaan. Vain muutamaa on ihmisravinnossa.

Saponiinipitoisuuksia kuivapainosta
Alfalfa idut ( Medicago sativa) 80 g/ kilo.
Asparagus, parsa ( a. Officinalis) 15
Broad bean( Vicia faba) 3.5
Chickpea (Cicer arietinum) 0.7-60
Green pea , Vihrea herne (Pisum sativum) 1.8-11
Kidney bean (Phaseolus vulgaris) 2-16
Lentil, linssit, virvilät( Lens culinaris) 0.7-1.1
Mung bean (Phaseolus mungo) 0.5-6
Navy bean( Phaseolus vulgaris) 4.5-21
Outs, kaura (Avena sativa) 0.2-0.5
Peanut, maapähkinä (Arachis hypogaea) 0.05-16
Quinoa ( Chenopodium quinoa) 10-23
Sesame seed, seesamin siemen( Sesamum indicum) 3
Silver beet (Beta vulgaris) 58
Soy bean, soijapapu ( Glycine max) 5.6-56
Spinach, pinaatti ( Spinacea oleracia) 47
Sweet lupin , Sudenherne ( Lupinus augustifolius) 0.4-0.7
Lähd:e Oakenfull et Potter, Spillerin kirja., sivu 129.

4.1. Ravintokuidun vaikutus proteiinin sulavuuteen ja hyödynnykseen

PER Protein Efficiency Ratio ( body weight gain per protein consumed)
Proteiinin tehokkuus vaikuttuu miltei lineaarisesti ravintokuidun määrästä ja laatu vaikuttaa myös. Energian saantiin voi tehdä kuitukorjauksen, kun tietää kuidun määrän.
NPU Net Protein utilization
BV Biological Value.
Pektiini vaikuttaa eniten PER-arvoihin. Jos määrä on yli 10 % dieetissä, proteiinin hyväksikäyttö laskee huomattavasti.

4.2. Ravintokuidun ja fytaatin * vaikutus mineraalien homeostaasiin ja saatavuuteen
Fytaatti* on vahva komplekseja tekevä yhdiste, kykenee kombinoimaan essentiellejä divalentteja kationeja, vähentämään niitten absorptiota tai (Zn, Mg) reabsorptiota ja ympäristön pH vaikuttaa asiaan. Suhde kuituun on epäselvä.
Kuitu yleensä antaa joko BULK tai vaikuttaa osmoottiseen potentiaaliin ( pektiini ja kumit) , mutta vain vähän mineraaleihin.
Fytaattia* on kaikissa kasvin siemenissä sekä viljassa että palkokasveissa, monissa juureksissa ja mukuloissa sekä hedelmissä. Kuitua saa näitten kasvien varsista, rungoista, ja lehdistä, jotka ovat kantorakenteita.
Fytaatti* on erillinen, identifioitavissa oleva aine ja määrällisesti mitattava yhdiste, mutta usein se asetetaan kuitujoukkoon, erityisesti viljan leseissä.

Muut ravintokuidun komponentit ( kuten veteen liukenemattomat selluloosa, ligniini ja osa hemiselluloosaa, veteen liukenevat kuten pektiini, kumit ja osa hemiselluloosaa) ovat osia, jotka liittyvät säikeisiin tai karkeusasteeseen. Näillä ei ole paljoakaan riittävää sitomiskykyä mineraalien suhteen, jotta ne vaikuttaisivat mineraalien tasapainoon.

Fytiini* sen sijaan omaa hyvin elektrovalenttisia fosfaattiryhmiä, jolla on vahvoja sitomis- ja kompleksinmuodostusominaisuuksia. Vaikka tämä on suhteellisen pieni molekyyli, sillä on laaja kyky tehdä kompleksit essentiellien divalenttien kationien kanssa. On myös näyttöä siitä, että kalsium, magnesium ja sinkki tekevät kiertävää sykliä haiman kautta. Näin nämä divalentit kationit altistuvat kompleksin muodostukselle. Vaikka muuukin kuitu menee ohi samasta GI-kanavan kohdasta, fytaatin suurempi kompleksimetrinen voima kationeja kohtaan suosii fytaatin suurempaa vaikutusta näiden mineraalien homeostaasiin. Erityinen poikkeus on rauta, jolla on erikoiset kompleksitaipumukset fytaatin kanssa. Jokainen, jonka ravinto on tasapainoista, saa fytaattia. Fytaatti on kautta maailman ihmisdieetin osana. Vaikka fytaatti ( fytiini, IP6) ja sen fosfaatit (IP5, IP4, IP3, IP2, IP1) eivät pysty imeytymään niin inositoli* ja irronneet fosfaatit sen sijaan pystyvät imeytymään. Fosfaattiestereistä irronnut inositoli* absorboituu ja voi metaboloitua glukoosina, jos rengas katkeaa ( rengasta katkaisevaa entsyymiä tavataaan munuaisesta)
Löydettävä metaboloinnista kartta!/LB
Sinkin homeostaasissa fytaatilla on merkitystä. Sinkki on ainoa essentielli hivenaine, joka erittyy haimasta. Siitä täytyy reabsorboitua myös osa.
Mg absorboituu jejunumista ja ileumista, primääristi munuainen reabsorboi sen ja säätää homeostasin. Ihon kautta sitä menetetään hiessä huomattavasti. Ravinnon Mg osa on klorofyllissä.
Fytaatin magnesium toimii tertiäärinä synergistisenä kationina, ei yksinään. Fytaatti vähentää magnesiumin absorptiota ravinnosta.
Kalsiumia imeytyy koko ohuen suolen alueelta. Lysiini, arginiini, fruktoosi, glukoosi, laktoosi ja Xyloosi lisäävät kalsiumin imeytymistä. Fytaatti, kuitu ja oksalaatti vähentävät sen imeytymistä. Kalsiumia voimakkaammin liittyy kuitenkin kupari ja sinkki fytiiniin. Fytaatin net effect kalsiumin aineenvaihduntaan on monitekijäinen seikka.
Kun kuitua fermentoituu colonissa, pH madaltuu.
Liukoiset oligosakkaridit kuten inuliini ja frukto-oligosakkaridit voivat edistää kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä ja tätä voi mitata vahvistuneena reisiluutilavuutena ja mineraalipitoisuutena koe-eläimillä.
Kupari Cu++/+++ imeytyy mahalaukusta ja ohuesta suolesta cupri-tilassa (Cu+++) hapettuen ja pelkistyen rautaa helpommin.Se mikä redusoi ferriraudan Fe+++ ferro-raudaksi Fe++ haittaa kuparin imeytymistä. Tällainen on C-vitamiini. Fruktoosit ja sitä sisältävät sokerit kuten sukroosi myös vaikuttaa kuparin imeytymiseen. Kupari erittyy sapessa hyvin stabiilina, mihin fytaatti* tai kuitu ei enää voi vaikuttaa.
Rauta Fe++/+++
Hemirauta on veren hemoglobiinissa, non- joninen, suojattu fytaatilta, absorboituu intaktina, jos sitä on ravinnossa.
Non-hemirautaa on ferro ++ ja ferri+++.
Rauta imeytyy pohjukaissuolesta ja ohutsuolen jejunumin yläosasta,
Laimeassa hapossa Fe+++ ( liukenematon) on ainoa joni, mikä liittyy protonoituun fytaattiin.
Fe++ ferro alkaa saostuu pH2 tasossa.
pH 7 tasossa ferro ja ferrikompleksit ovat stabiileja.
Mangaani Mn omaa monia valensseja +1 ja +7 väliltä. Stabiilein on Mn++. Mn erittyy sapesta. Ja takaisin imeytymistä säätää hormonit. Fytaatin osuudenmerkitystä ei tiedetä.

Fosforin (P) saatavuus Fytaatissa on runsaasti fosforia. Monogastrisilla lajeilla sen saatavuus on matala, kuten kananpojilla.

4.3. Kuidun suhde vitamiineihin
Rasvaliukoiset vitamiinit
Vitamiini A ja karoteenit
Vitamiini D
Vitamiini E
Vitamiini K
Vesiliukoiset vitamiinit
Tiamiini (B1) , pantoteenihappo, biotiini
Riboflaviini (B2)
Pyridoksiini (B6)
Nikotiinihappo ( niasiini Vit P)
Foolihappo
Cobalamiini ( Vit. B12)
Vitamiini C

4.4. Ravintokuidun vaikutus fekaalimassaan(CFW) ja kompositioon

4.5. Transit aika kriittinen Fekaalimassa (CFW) ja kuituaineet

4.6. Kuidun vaikutus suolistoflooran ekologiaan
4.6.1. tekijät:
a. Dieetti, sen substraatit ja ravintoaineet
b. Redoxpotentiaali
c. Kaasukompositio
d. Happamuus pH
e. Osmoottiset ja jonivaikutukst
f. Pintäjännitys ja nestevirtaus
g. Endogeenit ja eksogeenit aineet, jotka voivat estää baktreerien kasvua ( sappihapot, haihtuvat ja haihtumattomat rasvahapot, bakterisidit, suoliston vasta-aineet ja lääkkeet)
h. Bakteerien interaktiot ja kilpailu
i. Suoliston motiliteetti

4.6.2. Suolistobakteerit
Bakteerit huuhtoutuvat syljestä alkaen alaspäin ja yläosissa suolta niitä on vain vähän
ad 10E5 CFU per ml suolen yläosissa.
Ileumissa tilanne kääntyy, se on transitiovyöhyke.
Ileokekaalinen läppä.
Paksusuolessa 10E11-10E12. CFU
400 lajia on ihmiseen sopeutunutta.
Niistä 5 lajia hallitsee. Terveellisiä( x)
Bacteroides (gram- anaerobi sauva)
Eubacterium (gram+ sauva, anaerobi )( x)
Bifidobacterium ( gram+ sauva, anaer.) (x)
Lactobacillus (gram+ sauva fakult tai anaer.)(x)
Grampositiiviset kokit (str.c.)

4.7. Interaktio suolistobakteerien ja kuidun kesken

4.8. Kuidun vaikutus ruoansulatusentsyymeihin
Psylliumkuoria 5 %. Trioleenia ja kolesterolia vähemmän imunesteeseen.
Kitosaania 5 %: Ei erityistä.
Konjac mannaania 5 % Kolesterolia ja trioleiinia 40% vähemmän poistunut suolen sisällöstä kuin selluloosalla yksin.
Pektiini 5 % Trioleenia ja kolesterolia imunesteeseen vähemmän.
Guargum 5 % Kolesterolia ja trioleenia imeytyy 20-25% vähemmän .
Vehnän itu 10 % Triglyseridien katoaminen suolensisällöstä viivästynyttä.
Vehnän lese 20 % Ileostomianesteessä 1.6 kertainen lisä rasvan erittymiseen. TG hävisi hidastuneena suolen sisällöstä.
Selluloosa 10 % Ei erityistä trioleenin suhten. Kolesterolin varhainen nousu oli viivästynyttä mutta ei estynyttä verrattuna kuiduttomaan dieettiin.
Selluloosa 20 % Trioliinin katoaminen suolen sisällöstä aleni 20-30% 5 tunnin aikana ateriasta verrattuna kuiduttomaan ryhmään.
Vehnän lese 20 g Pankreatiittipotilailla trioleenihengitystesti osoitti 30% alenemaa lipidien sulavuudessa
Vehnän lese 16g Ei vaikutusta ileostomianesteeseen.
Pektiini 15 g Ileostomianesteen erityksessä nousi rasvaeritys 36%
Pektiini 5 g Trioleenihengitystestissä entsyymiä saavilla pankreaanpoistopotilailla 30 % laskeuma lipidien sulavuudessa

4.9. Ravintokuitulähteiden vaikutus SCFA tuottoon ja pitoisuuksiin paksussa suolessa
Tärkeimmät lyhyet rasva-hapot ovat etikkahappo (C2:0), propionihappo(C3:0) ja voihappo(C4:0) . SFCA pitoisuus on korkein caecumtasossa. Asetaatin (C2) osuus on suurin. distaalisemmin. Samalla propionaatin (C3) osuus oli laskeva, butyraatin (C4) oli samantapainen.
SCFA tuoton lisääntyessä absorptio lisääntyy. Ne siirtyvät lumenista mesenteerisiin ja portaalisiin suoniin.
Sitruksista ja sokeriruovosta aikaan saadaan enemmän SCFA kuin selluloosasta tai leseistä. Kasvikumit tuottavat enemmän SCFA kuin kasvikuidut viljoista Vihannekset tuottavat enemmän kuin viljat. Vesipitoiset kasvisoluseinämä-PS tuottavat enemmän kuin puiset osat.
Kuitulaatu modifioi SCFA -pitoisuuksia eri tasoissa.
Asetaattia (C2) oli caecumissa enemmän kuin colonissa selluloosasta, pektiinistä, psylliumista.
Yhtä paljon perunatärkkelyksestä, vehnän leseistä, kauran leseistä ja pektiinistä
vähemmän kuin distaalissa colonissa kaurajyvistä ja vehnäleseistä .
Voihappo (C4) on paksuasuolta suojaava tekijä.

4.10 Ravintokuidun vaikutus fekaalisiin ja luminaalisiin mutageeneihin
Feces sisältää mutageeneja, mikä muodostaa paksunsuolen syövän riskin. Karsinogeenisyys ja DNA-vaurio vastaavat toisiaan.
N-nitroso yhdistykset nitriitit ja nitraatit ovat tällaisia.
Fecapentaeeni on mutageeni. Se voi absorboitua kuituun.
Antioksidantit C ja E-vitamiini vastavaikuttivat mutaatioihin
Ovo-lakto-vegetariaaneilla ja vegetariaaneilla oli vähemmän mutageeneja.
Karsinogeeneja sitovat ohralese, vehnän lese ja alfalfa suoraan, pH4-6 alueella ja kationivaihdolla. Selluloosa omaa edullista vaikutusta. Ligniini taas ei .
Vehnänleselisä ja fytiinilisä* johtivat poikkeavien kryptamuodostumien vähentymiseen.

4.11. Ravintokuidun ja ruoan vaikutus hiilihydraattimetaboliaan

Glykeminen vaste
Glykeminen indeksi (GI) on suhdeluku verensokerikäyrien alojen kesken.
Ala glukoosikäyrän alla ruoan jälkeen x 100% : Ala glukoosikäyrän alla valkoisen leivän jälkeen
On pitkäaikaisetua hitaasti vapautuvista hiilihydraateista IDDM ja NIDDM taudeissa.
Tärkkelyksen konsumption nosto, matala –GI-elintarvikkeiden käyttö ja kuitu lisäävät myös colonissa fermentoituvaa osaa, jolloin etikkahappoa (C2), propioni (C3) ja voihappoa(C4) (SCFA) muodostuu ja imeytyy.
GI esimerkkejä vertailun vuoksi 50 g CHO on testiannos kustakin elintarvikkeesta.
Hunaja (126), Maltoosi (152), Rusina (93)
Omenamehu (45), luumut (34) banaani (90, kypsä; ei kypsänä 59)
Ruskeat pavut ( 24), virvilät ( 74) Soijapapu ( 20)
Juurekset: Punajuuri (93)
Mysli (96). Riisi puff (132)
Pasta: Spagetti (38- 61)
Leipä vehnästä , patonki (131)
Ruisjyvä (47), Vehnänjyvä (63), Pikariisi(121)

5.1. Vertaillaan ilmeneviä tauteja eri kuitumääriä nautittaessa
5.2. Diabetes mellitus hypoteesi ja ravintokuidun käyttö
E-Afrikasta tietoja. Diabetes alkoi lisääntyä samalla kun ravintotottumukset muuttuivat 1930 jälkeen. Korkea CHO ja matala rasva dieetti on suojaava, matala CHO- ja korkea rasvadieetti on predisponoiva diabeteksessa. Afrikkalainen dieetti oli aiemmin ollut hyvin kuitupitoista. Nyt on maa hyvin diabetesklinikkapitoista. Asia on multifaktorielli. Obesitas myös liittyy asiaan jotenkin. Diabeteksen jo puhjettua on kuiduista hyötyä kontrolloitaessa sokeritasapainoa.

5.3. Diabeteksen hoito korkeakuituisella dieetillä
Edut:
Aterian jälkeinen hypoglykemiä vähempi, veren rheologialle edullista, vähentää ateroskleroosin riskejä, alentaa seerumin lipidejä, verenpainetta, obesiteettia, klaudikaatiovaivat vähenevät, CHO-indusoitu hypertriglyseridemia estyy, obesiteetin ja diabeteksen aiheuttamat akuutit tilanteet vähenevät.
Energian jakautuminen.
a. Hiilihydraateista 55-60E%.
b. Proteiinista 12-16 E% ( 0.8-1.2 g/ kg) maksimi 90 g päivässä. Alempi määrä jos nefropatiaa.
c. Rasvasta alle 30E%, alle 10E% tyydytettyjä ravoja. Päivän kolesterolia alle 200 mg.
Jos ei siedä korkeaa CHO määrää, totaalirasvaa voi nostaa 30-40 E% jolloin lisätään MUFA-rasvahappoja, mikä lisää HDL ja vähentää hypertriglyseridemian riskiä, mikä tulee korkeasta hiilihydraatista ja matalasta kuidusta. ( Huom: Spillerin suositus)
d. Kuidun osuus 35 g päivässä( tai 15-25 g 1000 kcal kohden)
Haitallista on korkea hiilihydraattipitoisuus, jos kuitu on matala.
e. Kokojyvän edut mainitaan erikseen.Se lisää insuliiniherkkyyttä ja alentaa riskiä diabeteksen kehittymiseen ja sydänverisuonitauteihin. Lesekerroksessa on paljon kuitua ja fytokemikaaleja, antioksidantteja, anti-inflammatorisia tekijöitä, fytoestrogeenejä ja muita edullisia tekijöitä. Suositellaan kolmasti päivässä.
Vitamiini E on kardioprotektiivinen ja anti-inflammatorinen, suositellaan 800 IU päivässä aikuis diabeetikoille (Spillerin suositus)

5.4. Hyperlipidemian hoito kuidulla
Liukoisia , visköösejä, kuituja sisältävät ravinnot ( kaura, ohra, palkokasvit) alentavat seerumin kolesterolia. Psyllium, soijaproteiini ja kasvisterolit ovat myös edullisia. Näiden neljän tekijän kombinaatiolla ( visköösi kuitu, kasvisproteiini, matalaglykeminen ravintoaine ja kasvissteroli) voi koostaa kolesterolia alentavaa dieettiä. Seuraavia tietoja on hankittu:
Dietäärinen strategia: Annosmäärä, LDL-kolesterolin alenema (%).
Visköösi kuitu 5-10 g päivässä 5 %
(Psyllium; Guar;
Konjac;
Beeta-glukaani)
Soijaproteiini 25 g päivässä 5 %
Kasvisterolit 1-3 g päivässä 5 %
Dietääri kolesteroli alle 200 mg päivässä 5 %
Tyydytetty rasva alle 7 E% kaloreista 10 E%
Kehon paino 10 paunan vähennys 5 %
Matalaglykeminen dieetti GI 10 yksikön vähennys 5 %
Totaali strategia käytössä 40 %

Trans-rasvahappojen vähennys niin tehokkasti kuin mahdollistaa kuuluu asiaan.
Sterolit ovat steroleja ja stanoleja.
Psyllium parantaa Apo B ja Apo A-1 suhdetta.
Locust beam Gum
Konjac mannan (Amorphophallus Konjac k, kumimainen hyytelö Japanista, glukomannaanipolymeeri, visköösi
Wheat bran
Oat bran
Dried legume
Legume protein

5.5. Ravintokuitu ja colon neoplacia
Milloin alettiin nähdä korrelaatiota paksunsuolen syövän ja ravinnon välillä? Kehitysmaissa carcinoma coli oli epätavallinen. Bantuheimon ruokailutapoja tutkittiin ja havaittiin kuidun korkea käyttö. Pohjois ja Etelä Intian kesken havaiiin ero kuidun käytössä ja paksunsuolen syövän esiintymisessä. Pohjoisessa vähän syöpää ja paljon kuitua. Israelista tuli samanlainen tutkimustulos. Vegetariaaneilla myös oli vain vähän colonsyöpää. Arktisilla inuiiteilla oli taas kasviskuidun käyttö matala, mutta ei silti erityisempää ca coli esiintymistä. He käyttivät kuitenkin paljon sulamattomia aminopolysakkarideja isojen eläinten sidekudoksista. Kaaliperheen indolipitoisilla jäsenillä oli protektiivista merkitystä.

5.6. Kuitu ja colonin divertikuloosi
Jo vuonna 1929 osattiin neuvoa kuitujen käyttöä symptomaattiseen divertikuloosiin.

Divertikuloosin prevalenssi kasvaa. Paikoin Afrikassa sitä ei esiinny. Tautia on Euroopassa ja P-Amerikassa eniten. Tämän alueen ruokatottumusten mukana se siirtyy myös alueille, missä se ei ole aiemmin ollut tavallista. Korkeakuituinen dieetti voi vaikuttaa taudin kulkuun edullisesti, osa voi tulla oireettomiksi. Erityisesti liukenemattomat selluloosakuidut ovat edullisia.

5.7. Kuitu ja tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD)
(UC, ulceratiivinen koliitti) (CD, Chrohnin tauti)
On havaittu että f-maitohappopitoisuus nousee UC ja CD taudeissa ja toisaalta normaali SCFA pitoisuus laskee. Olisi loogista kohottaa SCFA-pitoisuutta soveltuvalla korkeakuituisella dieetillä.
Toisaalta bakteerit voivat fermentoida verta ja täten aiheuttaa colonissa SCFA laskua joillain UC-potilailla. Joillain vaikeasti sairailla voi SCFA taas olla tavallista korkeampia ( ehkä talteenoton huonontumisen takia). Jos oli distaali UC, SCFA aiheutti ärtymystä distaalisessa osassa colonia. (Kuitujen osuus UC-taudissa on vaikemapi saada edulliseksi ainakaan yleisohjeilla, ehkä joissain yksityistapauksissa). Sulfasalatsiinilla ainakin koetetaan pitää suolistoflooraa kontrollissa.

5.8. Japanin dieetinkäyttötavat ja korrelaatio sairauksiin (1930-1980)

5.9. Toksiinien ja karsinogeenien indusoimin vaikutusten modifikaatio ravintokuidulla suolessa ja rintarauhaskudoksessa

Toksiineja koe-eläintutkimuksissa olivat:
Glukoaskorbiinihappo 4 %, 2,5-Di-t-butyylihydrokononi, Tween 20, ja 60 klorazaniilihydrokloridi, Cadmiumkloridi, 2-asetylaminofluoreeni.,
Epäsuoria karsinogeenejä: 1,2,-DMH (dimetyylihydratsiini), AOM (azoxymetaani), 3,2,-DM-4-ABP (dimetyyliaminobifenyyli) , MNU( metyylinitrosourea, suora karsinogeeni).
Protektiivinen vaikutus tutkittiin fytiinillä, vehnän leseillä, alfalfalla, selluloosalla, pektiinillä, ligniinillä eri jyvien leseillä, citruskuidulla
Vehnän leseessä oli lipidiosuus merkitsevä (NOS reduktio, COX-1 ja COX-2 aktiviteetti)

6.1. Kokojyvä, kuitu ja antioksidantit

6.1.1. Kokojyvän antioksidantit
Kaikissa viljoissa, hedelmissä ja vihanneksissa on seuraavia:
Kinnamonihappo
Bentsoaatit
Flavonoidit
Tokoferolit
Kaurassa on
Avenantramideja
Useimmissa jyvissä on:
Tokotrienoleja
Pitkäketjuisia ferulihapon ja kaffeiinihapon mono- ja dioliestereitä
Alkyyliresorsinoleja
Useita muita antioksidantteja
Liukenematon antioksidantti on mm fenolihapot kovalentisti kiinnittyneinä arabinoosin sivuketjuissa arabinoxylaanikuitupolymeereissä soluseinämissä. Nämä esterit ovat 90% ferulaatteja ja 10 % kumaraatteja ja muodostavat 1 % siemenen suojakerroksesta.
Diferulaatteja tulee ferulihappoestereistä silloiksi säikeitten väleihin antamaan kiinteyttä soluseinärakenteille. Säikeisiin kiinnittyneet fenoliesterit ( pinaateissa, juurikkaissa) voivat hydrolysoitua vasta colonissa, jolloin niistä saattaa saada hyödyksi antioksidantteja. Useimmat jyvien antioksidantit ovat niiten ulkopinnoissa

6.1.2. Antioksidanttiaktivisuus Trolox ekvivalenteissa TE/ 100g
Vihannekset (400), hedelmät (1200); Kokojyvä vehnäleipä ( 2000); kokojyvä aamiaisvilja(2800)
Kokojyvä vehnävilja (3000 TE);
Rukiissa on tavattoman korkea antioksidanttiaktiivisuus ( 4700); Siinä on paljon lignaaneja ja muita fytonutrientteja.
Riisivilja (1300)
Tanniinilla ( polyfenolirakenne) on hyvin korkea aktiviteetti ( Tannic acid 1 400 000 TE)
Puhdas ohrajyvälese: ( 20 000 TE) 3,9 % ferulihappoa.
Hyvin puhdas vehnä lese (11 000 TE),2.1% ferulihappoa.
Carob hulls- palko ( 160 000 TE). 11 % tanniinihappoa.

Antioksidanttien tie kehoon:
Rasvaliukoiset pääsevat imuteitä myöten. Vesiliukoiset voivat imeytyä ohuesta suolesta. Soluseinäkuituihin kovalentisti kiinnittyneet ja yhdisteet menevät paksuunsuoleen, josta fermentaatiolla ja mikrobeilla saadaan hyödynnettyä antioksidantteja. Ne ovat scavengers paikallisesti paksussa suolessa. Paksunsuolen epiteelisolut absorboivat vapaita fenoleja ja hyötyvät niitten antioksidanttisuudesta. Kokojyvän antioksidantit voivat täten vaikuttaa koko suolistossa. Kulkeutuminen paksuunsuoleen on mahdollinen kokojyville sen takia, että niissä on fenolisia sidoksia, kun taas tämä kulkeutuminen ei ole mahdollsita kuin vain mutamalle vihannekselle ja hedelmälle.

6.2. Koko jyvät, viljan kuitu ja krooniset taudit. Epidemiologisia tositteita.
--
6.4. Mineraalien saatavuus viljoista
6.5. Fytiini* ( PA) (Phytic Acid) ja syöpä
6.5.1.
PA* sitoo tärkkelystä, proteiineja, entsyymeitä ja mineraaleja kuten pro-oksidanttirautaa, osallistuu solun inositolifosfaattialtaaseen ja signaalitransduktioon, solusignalointikaskadiin ja geeniekspressioon. PA* omaa merkitystä syöpäriskin vähentäjänä korkeakuituisessa dieetissä ollessaan. Lisätutkimuksia tarvitaan endogeenin ( kasvimatriksissa olevan fytiinin*) ja exogeenisen , juomaveteen tai dieettiin puhtaana lisätyn fytiinin* , osuuksien selvittelyssä

6.5.2. Fytiinin* mahdollisia toimintoja
Fytiini* on syövältä suojaava eri kudoksissa.

6.5.3. Fytiini* interaktiossa proteiiniin ja tärkkelykseen - entsyymi-inhibitiota ja malabsorptio.
PA* voi sitoutua tärkeisiin proteiineihin ja entsyymeihin solun sisällä ja muuttaa sen kasvuluonnetta. In vitro se estää seriini-treoniini proteiinifosfataaseja kuten useita ic-proteiineja. Vaikutus voi olla eri in vivo.

Ruoansulatuskanavassa PA* sitoo dietäärisiä proteiineja ja ruoansulatusentsyymejä kuten trypsiiniä estäen proteiinien sulatusta ja absorptiota. Se voi myös vähentää tärkkelyksen sulamista ja absorptiota liittymällä vetysilloilla tärkkelykseen, epäsuorasti sitoutumalla proteiineihin, joihin tärkkelys liittyy tai sitomalla amylaasia tai entsyymien kofaktoreita kuten Ca++. Negatiivista korrelaatiota on havaittu PA*- saantitasolla vilja- ja palkolähteistä ja glykeemisellä indeksillä (GI), mikä johtunee tärkkelyksen alentuneesta absorptiosta fytiinivaikutuksesta.
Fytiinin poisto lisää ravinnon absorptiota ja glykemisyyttä.

Fytiinin vaikutuksesta tulee colon-alueelle enemmän BULK-ainetta ja fermentoituu enemmän SCFA ( lyhyitä rasvahappoja) ja pH laskee. Näillä tekijöillä on colonia suojaava vaikutus. SCFA voihapon on havaittu useissa tutkimuksissa hidastavan kolorektaalisyöpäsolujen kasvuvauhtia vähentämällä DNA-synteesiä niissä, indusoimalla apoptoosia syöpäsoluissa ja suppressoimalla tuumorikasvua.
Jokainen hiilihydraatti, joka välttää imeytymisen ohuen suolen alueella, vähentää glukoosin imeytymistä ja samalla insuliinineritysvastetta. Vähempi insuliinieritys alentaa tuumorin kasvuvauhtia ( colon carsinogeneesin insuliinihypoteesi).
Proteiini-tärkkelys-PA-interaktio riippuu fytiinihapon (PA) kyvyistä reagoida muidenkin dieettikomponenttien kanssa. PA kelaa Ca++. Kalsiumi taas tarvitaan tärkkelyksen sulavuuteen ja imeytymiseen. Tällöin PA ei voi vaikuttaa inhibitorisesti tärkkelyksen.Tämän takia puhtaan exogeenisesti lisätyn PA:n vaikutus voi olla eri kuin matriksissa olevan eri komponentteja jo valmiiksi sitoneen endogeenisen fytiinihapon vaikutus.

6.5.4. Interaktio mineraaleihin ja antioksidatiivinen vaikutus

Ihmiset, jotka käyttävät vain vähän kuitua, kehittävät runsaammin vapaita hydroksyyliradikaaleja (OH´). PA kelaa Fe, Ca, Zn muun muassa. Sinkkilisä on hyödyksi colonin epiteelille. DNA-synteesi vaatii sinkkia. Sinkin kelaus, voi olla yksi keino, miten PA suppressoi syöpää. Raudan katalyysi kolonissa aiheuttaa vapaita radikaaleja. Jos PA kelaa rautaa, niin tämä vaikutus olisi vähempi, PA ei salli raudan olla liukenevassa muodossa ja tekee sen täysin saavuttamattomaksi biologisesti. PA myös katalysoi Ferroraudan muuttumista ferriraudaksi, jolloin se sitoutuu siihen tehokkaammin. PA estää myös täysin raudan katalysoiman lipidien peroksidaation ja ROS-tuoton in vitro. ( EDTA on vahvempi kelaattori kuitenkin).Vielä ei samaa ole vahvistettu in vivo.

6.5.5. Osallistuminen inositolifosfaattialtaaseen (IP(x))

Fytiini on nopeasti ( jollain tavalla) imeytynyt ja muuttuu soluissa lyhemmiksi inositolifosfaateiksi. Jos se pääsee soluun se voi konvertoitua muiksi polyfosfaateiksi IP-IP(5).
Jos PA asetetaan erytroleukemiasolujen joukkoon, näissä havaitaaan 41 % nousu IP3 molekyylissä ja 26 % lasku IP2 molekyylissä., joten tapahtuu absorptiota ja konversiota samalla. Koeputkessa on osoitettu fytiinin absorboituvan ja muuttuvan IP3-molekyyliksi.
Myo-inositolin läsnäollessa coloncarsinomaa estävä vaikutus potentoituu. Sama on havaittu metastaasien ja rintasyövän yhteydessä. Fytiini + inositoli yhdessä oli selvästi tehokkaampi kuin PA yksin tai inositoli yksin. Fytiinistä tuleva inositoli osallistuu solun inositolifosfaattialtaaseen, osallistuu pienien IP fosfaattien tuottoon ja moduloi signaalintransduktiomekanismia. Myoinositoli suojaa rintasyövältä ja keuhkosyövältä. Koska PA näyttää muuttuvan soluissa pienemmiksi polyfosfaateiksi, on mahdollista että syöpää vastustava vaikutus tulee näistä pienemmistä fosfaateista tai itse myoinositolista käsin.Inositolifosfaattien täydet funktiot, sekundaarilähettitehtävät ja solunsisäinen tärkeys vaatii viellä edelleen selvittelyjä. Täten niin monien solunsisäisten tehtäviensä takia on kuviteltavissa olevaa, että fytiinillä tapahtuva dietäärinen inositolifosfaattien modulaatio voi omata toistaiseksi ratkaisemattoman osuuden colon carsinooman preventiossa tai inhibitiossa.

6.5.6. Muita mekanismeja

PA voi vähentää colonin solujen proliferaatiota. Tämä on osoitettu monin tutkimuksin. PA ilmeisesti vaikuttaa tuumorin kasvuun muuttamalla solun jakaantumisen tahtia.. PA voi myös lisätä colonin solujen apoptoosia ja solujen differentioitumisen astetta.( Tämä on osoitettu tutkimuksella vehnäleseillä, joissa PA jo endogeenisti on 25 %, exogeenisellä 1 %:lla PA:lla defytinoidusta dieetistä ja matalakuituisesta dieetistä). Sekä endogeeni että exogeeni PA ja vehnäkuitu vaikuttivat apoptoosia ja differentioitumista. Nämä ovat syöpäriskin protektiivisa varhaisia merkkiaineita samalla.
PA voi osallistua myös tuumorikasvuun vaikuttamalla PI-3K entsyymiin. Se entsyymi säätyy yleensä tuumoreissa suuripitoisemmaksi. PA vaikuttaa estävän epidermaalisen kasvutekijän indusoimaa solutransformaatiota estämällä PI-3K entsyymiä ( fosfatidylinsotolli-3-kinaasia).
PI-3K entsyymifosforyloi ja hydrolysoi lipidejä, jotka osallistuvat signaalinvälitykseen.
( Huom. 3 –kinaasi sinänsä ei ole mikään suora tie tehdä tavallisinta signaalinvälittäjää IP3, joka on I(1.4.5.)P3, kalsiumkanaviin vaikuttava. Tässä on hyödyksi tietää eri fosfatidylinositolien molekyyli samoin kuin inositolifosfaattien sarja ja niitten keskeinen aineenvaihdunnallinen kartta, erilaiset kinaasit ja erilaiset fosfataasit, jotka asiaan liittyy . lb)
PA syöttö vahvisti NK-solujen toimintaa karsinogeenille altistetussa koe-eläimessä. PA voi täten vaikuttaa immuunijärjestelmän kautta niitä edullisia vaikutuksiaan.
PA voi moduloida soluvastetta reseptoritasossa, Esim. PA kilpailee sitoutumisesta IGF-II reseptoriin, jota on ylisäätyneenä joissain tuumoreissa ja solulinjoissa. Jos IGF-II on ylisäätynyt, on riskia kolorektaaliin tuumoriin. Se merkitsee karsinogeneesin myöhäisvaiheissa, joten inhibitiolla fytiinin kautta on positiivista merkitystä.
PA voi sitoutua myös baasiseen bFGF reseptoriin ( Fibroblast growth factor R), blokeeraten sen sitoutumisdomaanin ja katkaisten täten sen signalointitien.

6.5.7. Yhteenvetona

Tarvitaan lisätutkimuksia , jotta voidaan erottaa puhtaan fytiinin ( veteen tai ruokaan lisätyn) ja ravintoaineeseen asettuneen fytiinin osuudet sen edullisissa syöpäriskiä vähentävissä terveysvaikutuksissa,
( Määriä joita fytiiniä on eri tutkimuksissa puhtaana käytetty:
Alle 1 % , 1-alle 2%, 2%, yli 2% juomavedessä tai dieetissä;
15 millimoolinen;
40 mg painokiloa kohti)

7.1. Kuitukonsumptio 1992-2000
7.2. Kuitukonsumptiotavat
7.3. Australiassa
7.4. Kiinassa
7.5. Ranskassa
7.6. Italiassa

APPENDIX
A1 Eri kuidut ravinnossa
A2 Analyysitietoja kuiva-aine, tuhka, karkea proteiini, tot. Kuitu, liukoinen kuitu, NDR, hemiselluloosa, selluloosa, ligniini
A3 Kuitu tietyissä ruoissa
A4 Viljojen kuitu Norjassa
A5 Karkea kuitu tietyissä ruoissa
A6 Vertaileva analyysi ravintokuidusta ja karkeasta kuidusta
A7 Ruoan fytaattipitoisuudet*
A8 Ruoan ( rusinan) tartaarihappopitoisuus (C4H6O6)
A9 Saponiinipitoisuuksista kasvisruoissa arviolta
INDEX
19/05/2005 19:29 printattu. Silmäilty läpi 8.5. 2010

söndag 21 februari 2010

Biogeenit aminit ja muita erityisiä ravintotekijöitä

Seuraavissa ravinteissa (mm) on joko biogeeneja amineja runsaasti tai muita tekijöitä, joista voi tulla ruoka-ainereaktioita. Jos haluaa välttää ruokaainereaktioita, pitää välttää niitä ruokia tai hedelmiä, joista reaktio tulee. On myös mahdollista valita esim juustoista sellainen laatu, missä on vähiten biogeenisia amineja (aromiaineita. Kaikkein herkimmät joutuvat käyttämään tuorejuustoja ja ruokaa joka ei ole säilötty tai fermentoitu. Joskus auttaa esim omenan pitäminen mikrouunissa  vajaat pari minuuttia ennen kuin syö sitä. Hedelmän kuoriminen on yksi keino vähentää lektiinejä. Keittäminen ja kuumentaminen vähentää lektiinien reaktiivisuutta. Herkullisessa ruoassa on sivuvaikutuksena juuri näitten reaktioita aiheuttavien komponenttien paljous.

* NÖTKÖTT, naudanliha


* FLÄSK, eläimen ihra

histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava

* SKINKA, kinkku

histamin frisättande_ histamiinia vapauttava

tryptaminhalt _ Tryptamiinia 10-100 mg/ kg

* KYCKLING, kananpoika

* SOJA, soija

* ÅRTOR, herneet

¤digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

innehåller lektiner, sisältävät lektiineitä

oligosackarider, oligosakkaridisokereita

* BÖNOR, LINSER, pavut,virvilät

¤ digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

¤innehåller lektiner, sisältävät lektiineitä

* JORDNÖTTER maapähkinät

innehåller lektiner, sisältävät lektiineitä

innehåller fettsyror, som interagerar med eikosanoidämnesomsättning_ Sisältävät rasvahappoja, jotka vaikuttavat eikosanoidiainenvaihdunnassa.

* VETEMJÖL, vehnäjauho

Innehåller prolaminer och gluteliner som vid bakning bildar gluten. ¤ gluteiinia

¤digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* ANNAT MJÖL, muut jauhot

¤ gluten; Gluteiinia

¤ digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* ÄGG, muna

¤ histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava

* MJÖLK, maito

¤digereras och absorberas ofullkomligt ( laktose) , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja kuten maitosokeria laktoosia

* OST, juusto

¤biogena aminer; biogeenisia amineja
Histamin_histamiini; 1000 mg/kg
Tyramin_tyramiini ; 1000 mg/kg
Fenyletylamin_ fenyletylamini; 500 mg/ kg
beroende på typ av ost_ riippuu juustotyypistä.

* FISK, kala
¤ biogena aminer_ biogeenisia amineja
¤ histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava
Histamin_ histamini, Tyramin_ tyramiini, Fenyetylamin_ fenyletylamini,
bero på fisktyp och lagningssätt_ riippuu kalatyypista ja valmistustavasta. Säilykkeissä eniten amineja.

* ANJOVIS, anjovis, SILL, silli
biogena aminer_ biogeenisia amineja
Histamin_ histamiini ;1000 mg/kg
Tyramin_ tyramiini ;1000 mg/kg
Fenyletylamin_ fenyletylamini;500 mg/kg

* MAKRILL, TONFISK, makrilli,tonnikala
Biogena aminer_ biogeenisiä amineja
Histamin_ histamiini ; 1000 mg/kg
Tyramin_ tyramiini 100-1000 mg/kg

* SALAMI, salami
Biogena aminer_ biogeenisiä amineja
Histamin_ histamiini 100 -1000 mg/kg
Tyramin_ tyramiini 100-1000 mg/kg
Tryptamin- tryptamiini 10-100 mg/kg
Fenyletylamin_ fenyletylamini ; 500 mg/kg

* TOMAT, tomaatti
Biogena aminer- biogeenisiä amineja
korsreaktion mer björkpollen_ ristireaktio koivunsiitepölyallergiaan
Histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava
Histamin_ histamiini 20-100 mg/kg
Tryptamin_ tryptamiini 10-100 mg/kg
Serotonin_ serotoniini 10-100 mg/ kg

* CHOKLAD, suklaa
Biogena aminer- biogeenisiä amineja
Histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava
Digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja
Fenyletylamin_ fenyletylamini; 500 mg/kg
Serotonin_ serotoniini 10-100 mg7kg

SKALDJUR, äyriäinen
Histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava

JORDGUBB, mansikka
Histaminfrisättande _ histamiinia vapauttava

VIN, ÖL, viini, olut
Biogena aminer_ biogeenisia amineja
Sulfiter- sulfiitteja ( E 220-E227)
Histamin_ histamiini 20-100 mg/kg
Tyramin_ tyramiini 20-100 mg7kg

* TORKAD FRUKT, kuivatut hedelmät
¤ Sulfiter, sulfiitteja ( E 220-E227)

* FIKON, Viikuna
Serotonin, serotoniinia
Galaktos, galaktoosi

* BANAN, banaani
Biogena aminer_ biogeenisia amineja
Digereras och absorberas ofullkomligt - epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja
Para-allergi mot latex_ para-allergiaa latexille
Serotonin- serotoniini 10-100 mg7kg
Tryptamin_ tryptamiini 10-100 mg/kg
Tyramin_ tyramiini 20-100 mg/kg

* AVOKADO, avokado
¤Biogena aminer- biogeenisia amineja
¤ Para-allergi mot latex_ para-allergiaa latexille
Serotonin_ serotoniini 10-100 mg/kg
Tyramin_ tyramiini 20-100 mg/ kg

* NEKTARIN, nektariini
¤ Para-allergi mot latex_ para-allergiaa latexille

* KIWI, kiivi
¤ Para-allergi mot latex- para-allergiaa latexille
¤Para- allergi mot björkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle

* HASSELNÖTTER, hasselpähkinä
¤ Para-allergi mot björkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle

* KÖRSBÄR, kirsikka
¤ Para-allergi mot björkpollen- para-allergiaa koivun siitepölylle
¤ Digereras och absorberas ofullkomligt _epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* PERSIKA, persikka
¤ Para allergi mot bjölrkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle
¤Digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* PLOMMON, luumu
¤ Para-allergi mot björkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle
¤Digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja
¤Biogena aminer_ biogeenisia amineja
Serotonin_ serotoniinia 10-100 mg/kg

* RÖDA PLOMMON, punaiset luumut
Tyramin_ tyramiinia 20-100mg/kg.)

* POTATIS, peruna
¤ Para-allergi mot björkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle
¤Digereras och absorberas ofullkomligt , epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* PÄRON, päärynä
¤ Para-allergi mot björkpollen- para-allergiaa koivun siitepölylle
¤ Digereras och absorberas ofullkomligt _ epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* ÄPPEL, omena
¤Para-allergi mot björkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle
Digereras och absorberas ofullkomligt _ epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* MORÖTTER, porkkana
¤ Para-allergi mot björkpollen_ para-allergiaa koivun siitepölylle
Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle
Digereras och absorberas ofullkomligt _ epätäydellisesti sulavia ja imeytyviä hiilihydraatteja

* ANIS, KUMMIN, anis, kumina
¤Para-allergi mot gråbollen- para-allergiaa pujon siitepölylle

* CURRY, karri
¤Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle

* KAMOMILL, kamomilla
Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle

* KORIANDER; korianteri
¤Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle

* PERSILJA, persilja
Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle

* SELLERI, selleri
Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle

* PAPRIKA, paprika
¤innehåller capsisin_ sisältää capsisiiniä
¤ Para-allergi mot gråbopollen_ para-allergiaa pujon siitepölylle

måndag 8 februari 2010

Ongelmisto silloin kun neutrofiilit ovat vähissä

NEUTROPENIA, SÄTEILY JA DIEETTI


  • MINKÄLAISIIN ASIOIHIN RAVITSEMUKSESSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA SILLOIN KUN NEUTROFIILIT OVAT LIIAN MATALAT?
Ydinonnettomuksissa voi sädemäärä aiheuttaa valkosolujen vähenemisen ja jyväisiä valkosoluja voi hetken aikaa olla alle 1 ( normaaliluku noin 4-10). Nyt joutuu henkilö samanlaiseen ongelmistoon kuin esim leukemia potilaat, jotka on kokonaissädetetty luuydinsiirtoa ennen. Näillä on tiettyjä dietäärisiä ohjeita, joista on hyvä tietää jotakin. Löysin Pattisonin hyvän artikkelin ja suomennan siitä olennaista.

Nykyiset onkologian dietetiikassa mainitut dietääriset periaatteet voi tiivistää muutamalla lauseella näinkin:
  • Hoitohenkilökunnan ja ruoan tekijöitten käsihygienia on erittäin tärkeää.
  • Hedelmät tulee kuoria valmiiksi potilaalle.
  • Potilas ei saisi käyttää sormin suuhun poimittavaa ruokaa.
  • Eläviä bakteereja sisältävää ruokaa pitäisi välttää.
  • Syöpäpotilaille oli kaikki ruoka, minkä potilas söi, sitä oikeaa ruokaa, sillä taudin ja hoidon sivuvaikutuksena huono ruokahalu on vaikea asia ja kuitenkin energian ja valkuaisen tarve on tuntuva.
Suomennosta eräästä syöpäpotilaitten dieettiä asentavasta alkututkimuksesta vuodelta 1993.
LÄHDE: Pattison J Amanda. Review of current practice in clean diets in the UK. Journal of Human Nutrition and dietetics, 1993; 6; 3-11.

(1) JOHDANTO

Luuytimen siirto (BMT) saattaa olla tehokas metodi, jolla pinttynyt pahanlaatuinen tauti kuten esim leukemia, saadaan ennusteeltaan paranemaan. Ennen kuin siirrettävä luuydinmateriaali infusoidaan potilaaseen, potilailla on intensiivistä kemoterapiaa, joka on joskus kombinoitu koko kehon sädetykseen ( total body irradiation). Sellainen alustava käsittely tuhoaa tehokkaasti kaikki luuytimen solut ja samalla taudin aiheet ja alentaa mahdollista siirrännäisen hyljintäreaktiota tai siirrännäisen ja isäntäkehon välistä taudin leviämistä ja reaktiota Mutta NEUTROFIILIEN eli jyväisten granulosyyttien TUHOUTUMINEN alentaa puolustusvastetta infektioille. Myös toisen valkosolujoukon, imusolujen eli LYMFOSYYTTIEN pitoisuudet voivat olla alentuneet koko kehon sädetyksen jälkeen, mutta sellaista voi aiheuttaa myös malnutritio, kehno ravitsemustila. Eräät tutkijat totesivat, että ruokatorvisyöpää sairastavilla- ennen kuin syöpä oli poistettu- lymfosyytit normalisoituvat, kun typpitasapaino oli positiivinen. Se viittaisi lisäravinnon käytön hyötyyn ennen ja jälkeen transplantaation. Pitäisi ensisijassa harkita täydellistä enteraalista(suoleen) nutritiota (EN) eikä TPN, totaalia parenteraalista (suoneen) nutritiota tai elementaalista enteraalia ravintoa. Saattaa lisääntyä bakteerien translokaatio ja sepsis niillä, jotka saavat TPN- ravintoliuoksia suoneen tai elementaarista enteraalista ravintoa suoliston atrofian ja bakteerien ylikasvun takia. Tilanne pahenee, jos suolen limakalvon mukosa vaurioituu intensiivisestä kemoterapiasta ja koko kehon säteilytyksestä.

Bone marrow transplant (BMT) can be an effective method of improving the prognosis of patients with resistant malignant diseases involving the bone marrow, usually leucemia ( Pachedly, 1983). Before infusion of the donor marrow, patients receive an intensive course of chemotherapy, usually combined with total body irradiation. This effectively destroys all the cells in the bone marrow, causing the patient to be free from disease and reducing the risk of graft rejection and graft-versus-host disease. However, the destruction of neutrophils leads to a diminished inflammatory response to infection (Bast, 1982, cited in Fisher, 1991). Lymphocyte levels are also depressed after total body irradiation, but can also be affected by malnutrition ( Fischer, 1991). Haffajee & Augburn ( 1985, cited in Fisher, 1991) found that the lymphocyte levels of patients with unresectable cancer of the oesophagus rose to normal when the patients achieved a positive nitrogen balance. This would suggest the use of supplementary feeding in such patients before and after transplantation. A complete enteral feed (EN) should be considered over total parenteral nutrition (TPN) or an elemental enteral feed . There may be an icreased incidence of bacterial translocation and sepsis in patients fed by TPN or an elemental enteral feed due to intestinal atrophy and overgrowth of gut bacteria. This is accelerated if the intestinal mucosa is damaged after intensive chemotherapy and total body irradiation ( Alexander, 1990; Barber et al. 1990).

(2) IMMUUNISUPPRESSIOTILA
kestää useita viikkoja luuytimen siirron jälkeen ja infektiot ovat kuolleisuuden pääsyitä. (Naiseef et Maki, 1981). Aluksi näitä lastensairaalapotilaita pidettiin isolaatiossa suljetussa kuutionmuotoisessa tilassa (cubicle) ja joskus laminaarisen ilmavirtauksen yksikössä (Laminar air flow LAF unit). Sekä hoitohenkilökunta että vierailijat käyttivät suojatakkia (gowns), hansikkaita ( glowes) ja hengityssuojaimia (masks), jotta sairaalan sisäiset infektiot eivät siirtyisi potilaan tilaan.

Immunosuppression lasts for several weeks after transplantation and infection is the major cause of morbidity (Naiseef & Maki, 1981). Initially, the patient is usually maintained in closed cubicle or occasional laminar air flow (LAF) unit. Staff and visitors generally wear gowns, gloves and masks to minimize sources of infection from the hospital environment.

(3) RUOKA
on mahdollinen infektion lähde ja jonkin asteista puhtaan dieetin tasoa joudutaan soveltamaan. Näitä on eritasoisia esim alkaen perustavien ravintohygienisten ohjelinjojen noudattamisesta - ulottuen todellisiin steriileihin dieetteihin samalla kun käytetään suolistoa steriloivia antibiootteja.

Food is one potential source of infection and there is usually some level of clean diet employed. This ranges from following basic food-hygiene guidelines to sterile diets used in conjunction with gut-sterilizing antibiotics. In addition to BMT patients, some control may be placed on food for other immunosuppressed patients, e.g. those having conventional chemotherapy.

(4) SHEFFIELDIN LASTENSAIRAALA. LUUYDINSIIRTOPOTILAAT. BMT YKSIKKÖ
Tämän artikkelin liitteissä kuvataan katsauksena sitä puhdasta dieettiä, mitä Sheffieldin lastensairaalassa käytettiin luuydinsiirtopotilaille ennen tätä katsausta. Tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin tästä on originaaliartikkelin liitteissä (Ei tässä). Dieetin elintarvikkeiden valintamahdollisuudet ovat rajoitettuja, mutta toisaalta BMT-potilaitten kliininen hoitaminen parantui. Sen takia hematologian kollegat pohtivat, olisiko tällainen dieetti vieläpä välttämätön näille potilaille ja olisiko samaa dietääristä linjaa laajennettava koskemaan kaikkia immuunisupressiopotilaita. Tästä virisi projektityö. Tässä katsauksessa esitetään 20 eri transplantaatiokeskuksesta saadut tiedot (Englannissa) ja sitten keskusteluosassa formuloidaan uusia ohjelinjoja ns. puhtaalle dieetille the Clean diet. Dietistit keräsivät 20 BMT-keskuksesta tietoja allamainittujen elintarvikkeiden käytöstä ja laadusta. Täytettyjä vastauskaavakkeita saatiin 16 keskuksesta.

The clean diet followed by BMT patients at Sheffield Childrens Hospital prior to the present review can be seen in Appendix 2. Additional information was given on suitable meal choices, individual portions available from catering and a suggested meal pattern.
At S. Hospital, in view of the restricted food choice imposed and the improved clinical management of BMT patients, colleagues in the haematology team questioned whether a clean diet was necessary for these patients or, indeed, if its use should be extended to all immunosuppressed patients. In response, this review was undertaken which aimed to look at current practice in clean diet among UK BMT centres and to use the results together with discussion amongst collegues at S. Hospital to formulate new clean food guidelines.
Method. The dietitians at each of the 20 centres in the UK carrying out BMTs in children were asked for information on their current practice in clean diets. Diet sheets and/ or protocols were received from 16 of these centres. Results Table 1 is a collation of the information received, including 12 different diet sheets. Several centres use the information provided by the Manual of Dietetic Practice (Thomas, 1988).

(5) KYSYTYT ELINTARVIKERYHMÄT
Vesi, mineraalivesi, juomat kuten kahvi ja tee, muut alkoholittomat juomat, maitotuotteet kuten maito, jugurtti, juusto ja voi. Lihatuotteet ja kala. Muna. Hedelmät. Vihannekset. Leipä. Aamiaishiutaleet. keksit ja kakut. Suklaat ja makeiset. Jälkiruoat. Hillot, kastikkeet, sirotesokeri ym lisuke kuten mausteet. Melkein kaikki keskukset (16) tekivät selvitystä siitä, missä muodossa, miten käsiteltynä ja missä steriliteetin asteessa kukin antoi ruoan potilaille.

(a) KRAANAVESI tavallisena vai keitettynä? Juoksutettuna? Vai ainoastaan steriiliä vettä ? Vai keitettyä kraanavettä sekä steriiliä vettä molempia ?
WATER Tap-water (3), Boiled tap-water (4) Tap-water let run (3) Sterile water only (2) Boiled tap or sterile

(b) MINERAALIVEDESTÄ kyseltiin, oliko se pullotettuna, purkitettuna, poreilevana vai mitä tahansa vai ainoastaan jotain tiettyä lajia kuten Evian, Perrier ? Ei mainintaa.
MINERAL WATER: Bottled only (1), Canned only (1), Sparkling only (1), Any (1), Evian, Perrier only (1) No mention (7).

(c) NAUTINTOJUOMISTA kuten kahvista ja teestä kysyttiin , käytettiinko kiehuvaa vettä. Oliko makulisää? Oliko teepussit säteilytettyjä? Ei mainintaa.
DRINKS: COFFEE: Sachets (4), Boiled water(2), No mention ( 6), TEA:Tea bags (3)
Irradiated (1), Boiled water (2), No mention (6)

(d) ALKOHOLITTOMISTA JUOMISTA selvitettiin, oliko ne purkitettuja vai pullotettuja, oliko niissä hiilidioksidia; oliko ne uudelleen pastörisoituja juomia; käytettiinkö niitä vain vahvistavina lääkkeenomaisesti.
SOFT DRINKS Canned or bottled (7), Sparkling only (2), Repasteurized squash (1), Cordial only (2)

(e) MAITOTUOTTEISTA selvitettiin oliko MAIDOT steriloituja vai pastöroituja.
DAIRY PRODUCTS: MILK: Sterilized only (6), Pasteurized (6).

(f) MAITOTUOTTEISTA JOGURTTI: Minkälaista oli jogurtti: eläviä bakteereita sisältävää vai ei?
DAIRY PRODUCTS: YOGHURT: Any (2), No live yoghurt (4), Long-life only (1),No mention (4).

(g) MAITOTUOTTEISTA JUUSTOLAADUT: Olivatko ne vain keitettyjä vai ainoastaan prosessoituja vai molempia vaiheita läpikäyneitä laatuja. Myös selvitettiin, oliko sininen juusto ja pehmeä juusto kielletyt.
CHEESE Cooked only (1), Processed only (3), Cooked/processed only (3), No blue or soft (3), No mention (2)

(h) VOILAADUISTA selvitettiin annostustapa, yksilöllisesti annostettu, mikätahansa jääkaapissa säilytetty , ja autoklaavikäsitelty ).
DAIRY PRODUCTS: BUTTER, Individual portion (7), Any-refrigerated (4), Autoclaved (1)

(i) LIHA ja KALATUOTTEISTA kyseltiin, millaista ja miten niitä käytettiin. Kunnolla keitettynä, säilykepurkeista, pakasteesta? Oliko kylmä liha kielletyä? . Oliko hyvä laatu olennaisin seikka..
MEAT and FISH: Well cooked (10), Tinned (6), Frozen (4), No cold meat (1), Good quality (2).

(j) MITEN MUNA TARJOTTIIN: Hyvin keitettynä? Pastöroituna?
EGGS: Well cooked (9), Pasteurized (1), No mention (2).

(k) MINKÄLAISIA HEDELMIÄ ANNETTIIN? Annettiinko vain säilykkeistä käsin. Sallittiinko kuorittu tuorehedelmä? Oliko tuorehedelmä kielletty? Oliko kuivatut hedelmät kiellettyjä?
FRUIT: Tinned only ( 3), Peeled-raw allowed (3), No raw (6), No dried (4).

(l) MILLÄ TAVALLA VIHANNEKSIA TARJOTTIIN? Oliko salaatit ja tuoreet vihannekset kiellettyä ja vain keitetty vihannes sallittua? Sallittiinko vain pakastettuja vai säilykevihanneksia?
VEGETABLES: No salad/ raw Cooked only (10) ; Frozen/tinned only (2)

(m) ENTÄ LEIPÄ? Annettinko mitä tahansa leipää vai vain tuoretta? Vain paahdettua tai kahdesti uunikuumennettua?
BREAD: Any (3), Fresh loaf /3), Toasted (3), Double-baked (1)

(n) MITEN AAMIAISMUROT? Annettiinko mitä viljaa vain? Vaiko yksilöllinen valmisannos? Oliko kuivatut hedelmät, pähkinät ja paahtosokeri kiellettyä?
BREAKFAST CEREAL: Any (1) Individual portion (9) No dried fruit/ nuts/ sugar coated (1) No mention (1)

(o) KEKSIT JA KAKUT: Vapaasti mitä tahansa vai henkilökohtainen annos? Vain yksinkertaisia keksejä? Oliko kermatäytteiset keksit kielletyt ? Annettiinko vain kotona leivottua? Vältettiinkö kakkuja?
BISCUITS, CAKES : Any (2), Individual portions (6) Plain only (1) No cream cakes (1) Home-baked only (1) No cakes (1)

(p) SUKLAAT JA MAKEISET: Annettiinko yksilölliset annokset ? Oliko nämä paketoitu kaksoispaperiin? Vältettiinko pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä? Vältettiinkö suklaata?
CHOCOLATES, SWEETS: Individual portions (5), Double-wrapped (2), No nuts/dried fruit (1) No chocolate (3). No mention (1).

(q) JÄLKIRUOAT: Säilykkeestä, yksilöllisenä annoksena? Vältettiinkö munakastikkeita, vanukkaita tai kermahyytelöitä? Oliko jälkiruoka juuri keitettyä? Vältettiinkö pikajälkiruokia eri pulvereista ?
DESSERTS Tinned/individual portions (4) No custard/blancmange (1) Freshly cooked (2)
No instant desserts (2) No mention (1)

(r) HILLOT; KASTIKKEET; SOKERIT; MAUSTEET ym
Oliko annos yksilöllinen? Oliko mausteet säteilytettyjä? Oliko majoneesi kiellettyä vai oliko nämä vapaat kuten muillakin.
JAM, SAUCES, SUGAR etc: Individual portions (4), Irradiated pepper (1)
No mayonnaise (1), Any (3), No mention (5)

(6) KATSAUSTA TULOKSISTA.
Näkee, että yksilöllistä annostusta suosittiin voin, suolan ja pikkukeksien, kakkujen, jälkiruokien ja aamiasviljan suhteen, jolloin jää vain vähän jätettä ja vältetään käyttämästä tähteitä. Yleensäkin vältettiin lihatuotteita ja kylmää lihaa, koska ne ovat tavallinen infektiolähde varsinkin, jos niitten säilyttämisessä tehdään virheitä.
Ne keskukset, jotka käyttivät vain paahtoleipää, hävittivät leivän pinnan kaikki hiivat leivänpaahdossa. Pippuri ja mausteet tulee yleensä aina keittää, koska ne ovat pääasiallinen bakteeri-itiöitten lähde.
Mutta sitten ei ollut selvää linjaa siihen, käytettiinkö kraanavettä vai mineraalivesiä. Neljä keskusta käytti steriiliä vettä ja neljä käytti kraanavettä. Kiehutettu vesi oli kaikkein suosituinta, mutta toiset keskukset käyttivät kraanavettä joko sellaisenaan tai usean minuutin juoksutuksen jälkeen.
Mineraalivesien bakteeripitoisuutta on kyseenalaistettu (DHSS 1988), mutta useat keskukset käyttivät näitä. Ylipäätänsä ei mitään selkeää mallia ollut havaittavissa tässä vesityypin valinnassa. Keittämätöntä mineraalivettä tai kraanavettä ei pitäisi antaa edes terveille vauvoillekaan, mutta mitä tulee immunosuppressoituihin lapsiin, tässä asiassa tarvittiin lisäselvittelyjä. Oli jo jonkin verran näyttöä siitä, että hiilihappopitoinen juoma sisälsi vähemmän bakteereja ja siihen perustunee poreilevien juomien suositus.

As can be seen, individual portions of butter, salt, sauces, etc. and individually wrapped biscuits, cakes, desserts and breakfast cereals are favoured by most centres. This minimizes wastage and avoids the use of leftover food.
Meat products and cold meats are generally avoided as, they are a common source of infection, particularly if stored incorrectly. Centres which use only toasted bread do so to kill any surface yeasts. Pepper and spices must generally be cooked as they are a major source of bacterial spores.
There appears to be no consensus of opinion regarding the use of tap-water and mineral water. Sterile water is used by four centres and tap-water is used by four centres. Boiled water is the most popular, but other centres use untreated tap-water or tap-water which has run for several minutes. The bacterial content of mineral waters has been questioned (DHSS, 1988), but several centres do use them. Again, no common patterns within the type of water used can be seen. Unboiled mineral water or tap-water should certainly not be given to healthy infants, but their use for immunosuppressed children requires further clarification. There is some support for the view that carbonated drinks tend to have a lower bacterial count and this presumably forms the basis of the recommendation to use sparkling drinks.

(7) KEITTOMENETELMISTÄ
BMT-potilaiden ruoan valmistuksesta on erityisiä sääntöjä ( The Manual of Dietetic Practice). Minimaalinen valmistettavan ruoan ydinlämpötila pitäisi olla 70 astetta Celciusta tavallisissa tai painekeittimissä. Eräs keskus suositteli bakteerin tehokkaaseen tappamiseen hidasta muhentavaa keittämistä ja paahtamista. Vain yksi keskus käytti mikroaaltouunia ja sitäkin vain keitetyn valmiin ruoan uudelleen lämmitykseen osastolla. Dieetin teko erikseen, hyvällä kypsennyksellä ja nopealla tarjonnalla vähentää bakteerien moninkertaistumista.
Cooking methods Table 2 shows the methods of food preparation for BMT patients. The Manual of Dietetic Practice recommends the use of conventional cookers and especially pressure-cookers, with a minimum core temperature of 70 degrees C. One centre encourages the use of slow cooking, e.g. stewing, braising and roasting, to kill bacteria most effectively. Only one centre mentions the use of microwave ovens; there they are used only for reheating cooked food on the ward. Although most centres use conventional methods for cooking, a diet cook may prepare the food separately; it is cooked quickly and thoroughly and served immediately to minimize multiplication of bacteria.

(8) MITEN HENKILÖKUNTAA OLI EVÄSTETTY OHJEIN?
Vain kolmella keskuksella oli henkilökunnalle olemassa joitain ohjeita ruoan valmistuksesta, varastoimisesta ja tarjoilusta sekä ruoantähteiden käsittelystä ja tiskauksesta syömisen jälkeen. S-Lastensairaalassa ateria tarjottiin heti, kun se oli laitettu, kuljetettiin puhtaalla tarjottimella katetulla lautasella potilaan suojatilan sisälle isolaatioon. Syömisvälineet huuhdottiin pesun jälkeen steriilissä nesteessä, valutettiin ja säilytettiin potilaan eristystilassa, missä pidettiin myös tietty valikoima erikseen pakattua välipalaruokaa ja vakuumipakattuja alkoholittomia juomia. Eri keskusten hygienisen tason toteuttamisessa oli eriasteisuutta. Sellaisessa keskuksessa, jossa tehtiin steriiliä dieettiä, oli henkilökin tätä varten ja LAF-keittiö.

Instruction for ward staff Only three centres included instructions for ward, including preparation for eating, storage and service of food and treatment or disposal of food and utensils after each meal. At S Hospital, a meal is served as soon as it is cooked and transferred from a covered plate to a clean plate inside the cubicle. All crockery and cutlery are soaked in a sterilizing fluid after washing, rinsed and stored in the cubicle, together with a selection of individually packaged snacks and vacuum-packed soft drinks.
Other centres vary in their degree of hygienic practice. The centre employing the sterile diet has its own housekeepers working in the LAF kitchen.

(9) KOTEIHIN ANNETTU INORMAATIO.
S-sairaalassa lapsia kotiutettiin joskus, kun neutrofiilit olivat nouseet tasoon yli 1 ( 1x 10E9/l). Koska tämä on vielä normaaliluvun alapuolella, tarvitaan vielä jonkin asteista huolenpitoa ravinnon suhteen. Annettiin neuvoja siitä, että ruoka olisi niin hyvän tuoretta kuin mahdollista ja pakastettavissa, jos tarvitaan. Elintarvike ei saisi olla vaurioitunutta tai ylikypsää. Ruoka pitäisi valmistaa siisteissä puhtaissa olosuhteissa ja minkä tahansa ruoan, jonka laittoon tarvitaan keittämistä, pitäisi tulla kunnolla kauttaaltaan kypsennettyä. Ei ollenkaan suositella ostettuja valmiita pikaruokia.
Samantapaista neuvoa antaa The Manual of Dietetic Practive, mutta painottaa lisäksi että pehmeitä tai raakoja kananmunia ei pitäisi käyttää, hedelmien ja vihannesten tulisi olla kuorittuja. Jäähtyneitä ruokia pitäisi välttää. Kolmessa keskuksessa annetiin kotiohjeet mukaan. Yksi näistä keskuksista antoi seuraavia tiukkoja varoituksia mukaan: Ei siipikarjan lihaa, ei kylmää lihaa, ei äyriäisiä, ei raakaa kananmunaa, ei pehmeää eikä sinistä juustoa, ei kuivattuja hedelmiä, ei tuoreita vihanneksia, ei tuoretta kermaa eikä suoraa kraanavettä!

Information for home. At S Hospital, children may occasionally be discharged when their neutrophil count is >1x10E9/L. As this is below the normal range of 2.5- 7.5x10E9/L, some care with food is still necessary.
Advice is given on ensuring food is as fresh as possible and refrigerated as necessary, not damaged or overripe, that food should be prepared in clean condition and that any food requiring cooking must be cooked thoroughly. Take-away food is not encouraged.
The Manual of Dietetic Practice offers similar advice, but states that no soft or raw eggs should be used, fruit and vegetables should be skinned and chilled cabinet foods should be avoided.
Three centres included literature for patients going home. One or more of these centres advises against the following foods: Poultry, cold meat, shellfish, raw eggs, soft and blue cheeses, dried fruit, raw vegetables, fresh cream and tap-water.

(10) MITÄ SANOTTIIN RAVINTOLISISTÄ?
S- Hospital käytti eräänlaisia kaupallisia ravintolisiä milloin vain oli mahdollisuus kontaminaatio välttäen. Näitä säilytettiin ja valmistettiin erityisessä ravitsemusyksikössä hyvin puhtaissa olosuhteissa. Pullon tai tölkin sai avata vasta isolaatiotilassa ja sen jäähdytys piti tehdä sinetöidyssä kontainerissa 24 tunnin sisällä ja jos sitä ei nautittu, se piti heittää. Ennen purkin aukaisua valmiiksi tehdyn ruoan on oltava jäähtynyt. Muut tähän tutkimukseen osallistuneista keskuksista eivät käyttänyt näitä lisäravinteita.

Dietary supplements At S Hospital, commercial tube feeds and ready-prepared sip feeds without additional ingredients are used wherever possible to avoid contamination. Feeds are stored and prepared if necessary in a special feed unit under very clean conditions. The bottle or carton should be opened in the cubicle and either refrigerated in a sealed container for up to 24 hr or discarded if not used immediately. Prior to opening, bottles of prepared feed must be kept refrigerated. Information on the specific use of supplements was not received from other centres.

(11) ERI KESKUSTEN RESURSSEISTA. 16 eri keskusta raportoi:
Keskuskeittiö tavallinen ruoanlaittomahdollisuus. Dieettikokki saa erityiset ohjeet,joita seuraa ( 11 keskusta) .
Uudelleen lämmittäminen mikrouunissa ( 1 keskus)
Ruoan jäähdytyslaitteisto ( 1 keskus); ( tätä tehtiin transplantaatiopäivään asti)
Osaston oma keittiö ( 2 keskusta) . Yksi näistä keittiöistä oli ainoastaan BMT-ruoan tekoa varten.
Gamma-säteilytetty ja säilykeruoka, jonka LAF-yksikkö oli valmistanut. ( 1 keskus) BMT-potilaille annettiin steriilidieetti tässä keskuksessa.

Main kitchen Conventional cooking (11 centres) Diet cook generally follows detailed instructions
Reheat in microwave oven ( 1 centre)
Cook chill ( 1 centre). Only up to day of transplant
Ward kitchen ( 2 centres). One used for BMT food preparation only
Gamma-irradiated/tinned food prepared in LAF unit (1 centre) Sterile diet used for BMT patients

(12) KESKUSTELUOSASTA.
Restriktioitten taso vaihteli hyvin paljon eri BMT- keskusten välillä. Erot perustuivat saatavilla oleviin laitteistoihin ja henkilökunnan näkemyksiin. S-Lastensairaalassa oli kaksi tällaista isolaatioyksikköä käytettävissä ja joustava henkilökunta. Hematologian tiimin mukaan restriktioitten taso siinä sairaalassa oli ollut riittävä. Tällaisia suljettuja isolaatioyksiköitä vähemmän suosittu oli LAF-yksikkö ekonomisten kustannusten takia ja vahvatehoisempia antibiootteja vaativan hoidon takia. Mutta toisaalta totaalista isolaatiosta saattoi seurata vaikutusta lapsipotilaan mielialaan ja huonoa ruokahalua eikä sekään liene tehokas infektioitten esiintymistä alentavana.

Discussion: Although the design of the survey provides only a limited amount of information, that which was received demonstrates that the level of restriction varies enormously between centres. The differences appear to be based on availably facilities and the individual views of staff. This is the case at S Hospital, where there are two closed cubicles available on the ward and very accommodating catering staff. Stricter measures have not been deemed necessary by the haematology team in the past. The use of LAF units as opposed to closed cubicles has decreased in popularity due to financial constraints and more effective antibiotic therapy. Studies have shown that total isolation can lead to low morale and poor appetite (Driedger & Burstall, 1987) and may not be more successful in reducing infection rates /Yates & Holland, 1973) when appropriate antibiotics are used.

(13) MITÄ BAKTEEREIHIN TULEE
tavallisinta ruokamyrkytyksissä on bakteerikontaminaatio Salmonellasta ( 80-90%). Sen jälkeen tavallisinta on Clostridium perfringens ja Stafylokokkus aureus-peräiset ruokamyrkytykset.

Bacterial contamination is by far the commonest cause of food poisoning with Salmonella causing 80-90% of cases in the general population, followed by Clostridium perfringes and Staphylococcus aureus.

(14) MITKÄ OVAT KORKEAN RISKIN RUOAT?
Sellaiset ruoat, joissa bakteerien lisääntyminen enenee, kun ravinto on juuri siinä lämpötilassa, missä se pitäisi syödä. Näihin ruokiin kuuluu keitetty liha ja siipikarjan liha, maitotuotteet, keitetyt kananmunat ja munatuotteet, äyriäiset ja keitetty riisi.
Tuoreista vihanneksista on myös mainittu olevan infektionlähteeksi niille, joilla on alentunut immuunipuolustuskyky. Esim. niistä tulee Pseudomonas aeruginosa, Escherichia coli ja Klebsiella- lajeja. Kontaminaatio voi tapahtua myös keittiötasossa, kun tehdään salaatteja, joten keittiön hygieniasta pitää olla tarkka.
Vain LAF- miljöössä suoritettiin ruoan bakteeritutkimuksia ja vain muutama keskus otti huomioon tämän seikan. S- lastensairaalassa ei taas vaikuttanut siltä, että ravintoperäisillä mikro-organismeilla olisi mitään erityisen tärkeää osuutta BMT-potilaitten infektiolähteenä eikä siellä sen takia rutiinisti määritelty ruoan bakteereja.

High risk foods ( those which support multiplication of pathogens in the state they are to be eaten) are listed as cooked meat and poultry, dairy products, cooked eggs and egg products, shellfish and cooked rice. Raw vegetables have also been implicated as a source of infection for immunosuppressed patients from Pseudomonas aeruginosa, Escherichia coli and Klebsiella species (Shooter et al 1971; Kominos et al. 1972; Mutton et al 1980)
Contamination may occur during preparation of salad vegetables suggesting a need for scrupulous kitchen practice. Bacterial testing of food in US centres tend to be carried out only in LAF environments (Dezenhall et al, 1987) and was taken into account in only some of the centres surveyed here. The microbiology department at S Hospital does not feel that foodborne pathogens are an important source of infection in BMT patients and does not carry out routine microbiological testing of food.

(15) ERÄS KORKEAN RISKIN RUOKIEN LUOKITTELU
Driedger et al vuonna 1987 luokittelivat ruoat bakteeritasojen mukaan: korkean riskin ruokia olivat salaatit, tuoreet hedelmät ja vihannekset, pastöroimattomat maitotuotteet ja sormin poimittavat välipalat, jälkiruoat ja makeiset.

One classification of the food to be high risk
Driedger et Burstall (1987) classified food according to bacterial levels and found the following foods to be a high-risk: salads, fresh fruit and vegetables, non pasteurized dairy products and prepared snacks, desserts and condiments.

(16) RAVINTOPERÄINEN INFEKTOITUMINEN. ERÄITÄ YLEISOHJEITA
Se mikro-organismien lukumäärä, mikä henkilön on nieltävä, jota suolisto kolonisoituu, vaihtelee riippuen antibioottiterapiasta ja taustalla olevasta taudista. Eläinkokeissa on todettu, että alentuneessa vastustuskyvyssä vain 10-100 mikro-organismia voi jo riittää kolonisoimiseen - verrattuna miljoonaan ( 1 000 000) mikroorganismiin silloin kun vastustuskyky ( resistenssi) on kunnossa. Antibioottiterapian jälkeen voi suolisto kolonisoitua uusilla patogeeneilla jopa suhteellisen harvasta organismista, joita tulee nieltyä. Bakteerien lisääntymisen optimaalinen lämpötilamiljöö on 37 C-astetta ja lisääntyminen on nopeaa 20 C--50 C “asteissa. Ruokaa pitäisi säilyttää alle 10 C asteen viileydessä tai sitten pitää lämpimänä yläpuolella kriittisen 63 C-asteen rajan. Tässä lämpötilassa bakteeri ei enää pysty lisääntymään. The manual of Dietetic Practice suosittelee ruoanvalmistuksessa ruoan sisälämpötilaa 70 C-astetta. Kommenttini: Tämä voidaan vain erityisillä paistimittareilla katsoa ( Esim. Claes Olson myy niitä).

The number of organism that must be swallowed by a patient for intestinal colonization varies according to antibiotic therapy and the underlying disease. Animal studies have shown that in lowered resistance, only 10-100 organisms are needed for colonization, compared with 1 000 000 organisms in unimpaired resistance ( Van der Waajj et al 1972). After antibiotic therapy the intestine may be colonized with new pathogens after relatively few organisms have been ingested (Remington et Schimpff, 1981). The optimal temperature for multiplication of bacteria is 37 degree C and multiplication is rapid between 20 and 50 degree C. Food should be kept below 10 degree C or above the critical temperature 63 degrees C. Above this temperature, bacteria can no longer multiply. The Manual of Dietetic Practice recommends a minimum core temperature of 70 degrees C.

(17) LEIVINUUNI TAI KEITTOVESI PITÄISI ESIKUUMENTAA.
Kun alkaa tehdä ruokaa, pitäisi uuni edeltä lämmittää jo 200 C -asteeseen, jolloin ruoan kypsyminen nopeutuu. Jos ruoka pitää keittää kuten vihannekset, on vesi ensin saatava kiehuvaan lämpötilaan ennen kuin elintarvikkeet siihen asetetaan. Painekeittäminen on hyvä valinta silloin, kun ruoka tarjotaan heti keiton jälkeen. ( Kommenttini: Turha kai sanoa, että hidas lämmön nosto esim. pakastetasosta ja kylmästä alkuvedestä antaa bakteereille monen kymmenen asteen alueella tehokkaan lisääntymisalueen).

Ovens should be preheated to a minimum temperature of 200 degrees C to raise the temperature of the food quickly. If food is to be boiled, e.g. vegetables, the water should be boiling before food is added to it. Pressure-cooking is a good choice as long as the food is served immediately after cooking.

(18) ENTÄ MIKROAALTOUUNIN KÄYTTÄMINEN?
BMT-potilaitten ruoanvalmistuksessa on mikroaaltouuni kyseenalainen. Vain yksi keskus ilmoitti käyttäneensä mikroaaltouunia ja silloinkin valmiin ruoan uudelleen lämmitykseen ennen tarjoilua. Jos ruoassa on vettä mukana, vain silloin mikro-organismit tulevat inaktivoiduiksi, joten kuivat ruoat eivät tule kunnolla laitetuiksi mikroaalloilla. Sen lisäksi vuonna 1978 todettiin, että E.coli ja Streptococcus cerevisiae kestivät mikrouunin ja niitä todettiin paljon mikrouunin sisäpinnassa verrattuna taas siihen pitoisuuteen, mitä ruoasta löydettiin, joten on välttämätöntä desinfioida mikrouuni erityisesti, jos tekee ruokaa henkilöille, joilla on alentunut immuunipuolustuskyky. Vuonna 1982 taas havaittiin, että bakteerit eivät kuole tehokkaasti, kun lämpötila äkkinopeasti nousee kuten mikrouuneissa, kun taas vertaa tavalliseen ruoanlaittoon, jossa korkea lämpötila kestää pitemmän aikaa. Kuitenkin vuonna 1980 tehtiin sellainenkin löytö, että mikroaaltouuni oli oikein hyvä tuhooja Stafylococcus aureukselle mikroaaltosäteilyn takia sen lisäksi, mikä edullinen vaikutus lämmöllä on, mitä tavallisessakin uunissa on.

The use of microwave ovens to cook food for BMT patients remains controversial.
Their use was mentioned by only one centre surveyed here, which used microwave oven only for reheating cooked food. Microbes may only be inactivated in the presence of water, so dry foods may not be cooked effectively by microwave (Vela et Wu, 1979). In addition, Page et Martin, 1978, found that the survival Escherichia coli and Streptococcus cerevisiae on the inner surfaces of microwave oven was high when compared with the same organism in food. Therefore, it is essential to disinfect the oven, especially if used for immunocompromized patients.
Fruuin et Gethertz (1982) found that bacteria were not killed as effectively by the rapid increase in temperature in microwave cooking as in conventional cooking, where food is held at high temperature for a long time.
However, Dreyfuss et Chipley (1980) found that microwave ovens had a destructive effect on Staphylococcus aureus due to radiation, in addition to the thermal effects found on conventional ovens.

(19) ONKO BAKTEEREISTA PUHDAS DIEETTI TEHOKAS?
Dokumentaatio näistä puhtaista dieeteistä on ollut vähäistä. Yleisesti ottaen restriktion tasoja on neljä. Eräissä US katsauksissa vuodelta 1987 mainittiin modifioiduista osastodieeteistä, jotka olivat muuten normaalia dieettiravintoa, mutta siihen ei lisätty hedelmiä ja vihanneksia. Lisäksi mainittiin neljästä keskuksesta, joissa oli siirryttty täyssteriilistä dieetistä matalabakteeriseen dieettiin tai modifioituun osastodieettiin. Syitä siihen, miksi lähdettiin siirtymään hyvin ankaraa dietääristä proseduuria vaativasta linjasta lievempään linjaan, oli mm. rajoitettu saatavuus yksilöllisistä steriiliruoka-annoksista, standardisoitujen reseptien puute ja sekin, että potilaat eivät oikein hyväksyneet autoklaaviruokaa.
Vuonna 1987 Preisler et al totesivat steriilistä ravinnosta olevan tuskin mitään tai ei ollenkaan etuja verrattuna matalabakteeriseen ruokaan.

Vuonna 1973 olivat Yale et al jo todenneet, että Pseudomonas-infektiot olivat vähentyneet molemmissa potilasryhmissä: niissä, joilla oli steriili ja myös niissä, joilla oli matalabakteerinen dieetti.
Naiseef et Maki osoittivat 1981, että oli mahdollista tehdä hyvin valmistettu ruoka yksinkertaisin keinoin sellaiseksi, että saatiin aikaan huomattavakin suoja sairaalaperäisten organismien aiheuttamia endogeenisiä infektioita vastaan.
Pizzo et al puolestaan osoittivat 1982 että ruoan valinnoillakin oli suuri merkityksensä, hoitomyöntyvyydellekin. Suurempi valinnan mahdollisuus kohensi elämänlaatua ja varsinkin lapsille asia oli tärkeä.

There has been little documented evidence on the use and effectiveness of Clean diets. Generally, there are four different levels of restriction. Recently established centres in a US survey ( Dezenhall et al 1987) tended to use a modified ward diet (normal diet excluding fruit and vegetables) and four centres had changed from sterile diet to a low-bacteria or modified ward diet. Reasons for the move towards less strict dietary procedure included limited availability of individual portions of sterile foods, lack of standardized recipes and low patient acceptance of autoclaved foods. Preisler et al (1987) found a sterile diet afforded little or no advantage over a low-microbial diet and Yales et Holland (1973) showed a decreased incidence of Pseudomonas infections in both patients on a sterile diet and on a low-microbial diet. Naiseef et Maki (1981) stated that it was possible for the simple measure of providing well-cooked food to provide considerable protection against endogenous infection caused by hospital acquired organisms. Pizzo et al (1982) found that food selection became the focal point for patient frustration and also affected patient compliance with other medical procedures. A wider food selection added pleasure and variety to patient meals especially children.

(20) YHTEENVETO.
Kun em. eri keskusten omien käypähoitojen katsaus oli tehty, tekivät konsultoivat hematologit, onkologit, mikrobiologit, hoitoyksiköt henkilökuntineen ja dietistit revision niihin neuvoihin, joita BMT-potilaille annettiin S-Lastensairaalassa. Useita muitakin tekijöitä oli nyt otettava huomioon.
(1) Ei ollut tehty aiemmin mitään ravintoperäisen infektioitten rekisteröintiä yhdeltäkään immuunisuppressiopotilaalta
(2) Näytti siltä, että puhtaan dieetin restriktioista seurasi, että lapset eivät oikein osanneet olla ruoasta mielissään.
(3) Huomattiin, että jokaista neuvoa, jota BMT-potilaalle annettiin, pitäisi laajentaa koskemaan myös ketä tahansa lasta, joka joutuu kemoterapiaan, koska he ovat immuunipuolustukseltaan jonkinasteisessa suppressiossa. Uusilla hoitolinjaohjeilla tällainen tulisikin mahdolliseksi.
(4) Se ruoka, mitä hoito-osaston ruokakärryiltä tarjottiin, oli tavallisesti jo monitoroitu yli 63 C-asteen lämpötilaan, joten yksilöllisten aterioitten tekeminen ei vaikuttanut tarpeelliseltakaan.
Tästä on ollut seurauksena, että nykyään annetut ohjeet sallivat vähemmän tiukkoja ja vapaampia dieettejä kodeissa käytettäväksi kuten eräissä keskuksissakin käytetään. Neuvoista annetaan ohjelehtinen jokaiselle uudelle potilaalle, joka tulee onkologisille osastoille hoitoon. Uloskirjoituksen jälkeenkin neuvoja on tarkoitettu jatkossa noudatettaviksi. Näitten ohjeitten jälkeen lienee tehty arvioita siitä, miten potilaat ovat hyväksyneet ohjeet ja mitä ohjeista on ollut hyötyä infektioitten harventamiseen.

Conclusion. Following the survey of current practice, discussions between the consultant haematologists, oncologists, microbiologists, ward staff, catering staff and dietitian reviewed the advice given to BMT patients at S Hospital. Several other factors were taken into account.
There had been no record of food related infections in any immunosuppressed patient at the hospital.
It was felt that the restrictions imposed by the clean diet made it difficult for the children to enjoy their food.
It was felt that any advice given to patients undergoing BMT should be extended to any child undergoing chemotherapy as they would all be immunocompromised to some extent. Practically, this would be possible with new guidelines.
The temperature of the food served from the ward trolley is regularly monitored to be higher than 63 degrees C. and therefore it was felt unnecessary to provide individual meals.
As a result. the advice now given is more in line with a more relaxed diet used in other centres for use at home. The advice sheet is given to all new patients on the oncology ward at the start of their treatment. The guidelines are to be continued on discharge.
Evaluation of patient acceptance and infection rates following the implementation of these guidelines will be carried out in the future.
(ARTIKKELIIN KUULUVAT LIITTEET 1, 2, 3 eivät ole tähän käännettyinä).
Nykyiset 2007 hoitolinjat ovat tulosta tälle alkuvaiheen selvittelylle. Tässä alkuperäisessä katsauksessa tulee esille monia yksityiskohtia, joiden takia kannattaa tätä alkuperäiskatsausta kääntää suomeksi ja tutkistella.

29.7.2007 20:22:18 . Päivitystä. Huom. henkilökohtaisesti mainitsen, että näistä ohjeista on ollut hyötyä minullekin siin vaiheessa, kun oli heikkoutta neutrofiileissä 1980 1990 ja Bengtsonin ohjeitten ohella ( biogeenisten aminien välttö) on 2000 jälkeen neutrofiilini olleet hyvät. Tosin minulla oli kyse jostain kaikkien verisolujen huonommasta muodostuksesta, jonka takana on kombinaatio erilaisia tekijöitä. Mutta yhtenä sivuseikkana esiintynyt neutrofiilienkin vähyys, esim joskus 0,9, teki eräänlaista infektioalttiutta , jota bakteerien vähentäminen ruoasta auttoi omalta osaltaan. Pidän oheita "takataskussa", jos neutrofiilit sattuisivat vielä laskemaan, esim jos tulee jokin ydinonnettomuus tms luuytimen lisärasitus.