Adstringentti

(Wikipediasta) 

Adstringentti eli astringentti on kemiallinen aine, jota käytettäessä elimistön kudokset supistuvat tai kuroutuvat (jumoutuvat). Sana "adstringentti" juontuu latinan kielen sanasta astringere ("liittää yhteen"). Tavallisimpia jumeita ovat galmeija ja amerikantaikapähkinä.
 Lääketieteessä jumoamista käytetään yleensä tooppisiin hoitoihin.

Adstringaatioksi kutsutaan myös suuhun syntyvää kuivaa jumon tunnetta, jonka aiheuttavat tanniinit. Näitä esiintyy esimerkiksi oratuomen ja tuomen marjoissa sekä kakin hedelmissä. Tanniinit tuhoavat syljen proteiineja, mikä aiheuttaa "hiekkapaperimaisen" tunteen suussa. Monet nisäkkäät (myös ihminen) kokevat jumoavan maun yleensä epämiellyttävänä. Tämän takia ne välttävät adstringoivien hedelmien syömistä. Toisaalta linnut eivät kykene maistamaan adstringaatiota, ja syövätkin mielellään tällaisiakin marjoja.
Adstringentteja esiintyy myös viineissä ja teessä. Joissakin viinilaaduissa, erityisesti rypäleistä valmistetuissa nuorissa punaviineissä kuten Cabernet Sauvignon'ssa pientä määrää adstringentteja pidetään asiaan kuuluvana.

Adstringoivat lääkkeet aiheuttavat limakalvojen tooppisten kudosten supistumista. Niitä käytetään usein sisäisesti estämään veriseerumin tai liman erittymistä esimerkiksi kurkkukivun, verenvuotojen, ripulin tai mahahaavan yhteydessä. Ulkoisesti käytettävät jumelääkkeet koaguloivat vähäisessä määrin ihon proteiineja. Tämän takia ne kuivattavat, lujittavat ja suojaavat ihoa. Aknesta kärsiviä ohjataan usein käyttämään jumeita, jos iho on myös rasvoittuva

Yleisesti käytettyjä adstringentteja ovat aluna, kaurapuuro, siankärsämö, pimenttiöljy, hyvin kylmä vesi ja alkoholi. Monet jumevalmisteet sisältävät hopeanitraattia, sinkkioksidia, sinkkisulfaattia, alumiiniasetaatin vesiliuosta, bentsoiinitinktuuraa ja kasvisperäisiä aineita kuten parkkihappoa ja gallushappoa. Granaattiomenan punaiset, ruusumaiset kukat ovat maultaan hyvin kitkeriä. Lääketieteessä niitä on kuivattuina käytetty jumeeksi Myös joidenkin metallien suoloja ja happoja on käytetty adstringaatioon.

Luteiini, E 161b, silmän verkkokalvolle tärkeä aine

SILMÄN KELTAISELLE TÄPLÄLLE tärkeä on luteiini: Tässä kohdassa mainitaan muitakin luteiinipitoisia ravinteita.  http://en.wikipedia.org/wiki/Lutein

Product	Lutein/zeaxanthin (micrograms per hundred grams)
nasturtium (yellow flowers, lutein levels only)	45,000
kale (raw)	39,550
kale (cooked)	18,246
dandelion leaves (raw)	13,610
nasturtium (leaves, lutein levels only)	13,600
turnip greens (raw)	12,825
spinach (raw)	12,198
spinach (cooked)	11,308
swiss chard (raw or cooked)	11,000
turnip greens (cooked)	8440
collard greens (cooked)	7694
watercress (raw)	5767
garden peas (raw)	2593
romaine lettuce	2312
zucchini	2125
brussels sprouts	1590
pistachio nuts	1205
broccoli	1121
carrot (cooked)	687
Maize/corn	642
egg (hard boiled)	353
carrot (raw)	256
kiwifruit	122

Pii, Silica, siliconum (Si)

http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/1132.pdf

The EFSA Journal (2009) 1132, 1-24© European Food Safety Authority, 2009

Suomennosta lähteestä

Pii-kalkki eli kalsiumsilikaatti ja piidioksidi/ piihappogeeli lisättyinä elintarvikkeisiin lisäaineitten (E) joukkoon . Ravinnon lisäaineita käsitelevän asiantuntijapanelin tieteellinen mielipide

Calcium silicate and silicon dioxide/silicic acid gel added for nutritional purposes to food supplements 1 Scientific Opinion of the Panel on Food Additives and Nutrient Sources added to Food

(Questions No EFSA-Q-2005- 140, EFSA-Q-2006-220, EFSA-Q-2005-098,

EFSA-Q-2005-099) Adopted on 5 June 2009

PANEL M EMBERS

F. Aguilar, U.R. Charrondiere, B. Dusemund, P. Galtier, J. Gilbert, D.M. Gott, S. Grilli, R.

Guertler, G.E.N. Kass, J. Koenig, C. Lambré, J-C. Larsen, J-C. Leblanc, A. Mortensen, D.

Parent-Massin, I. Pratt, I.M.C.M. Rietjens, I.Stankovic, P. Tobback, T. Verguieva, R.A.

Woutersen.

Yhteenveto (SUMMARY)

Kun EU komissiolta oli tullut pyyntö Euroopan Elintrviketurvallisuusvirastolle (EFSA) , kysyttiin asiantuntijapanelin mielipidettä kalsiumsilikaatista, silikonioksidista ja silisiinihappogelistä ja niiden lisäämisestä elintarvikelisäaineitten joukkoon. Tässä esitetty ielipide koskee ainoastaan kalsiumsilikaattia, piioksidia ja piihappogeeliä pii-lähteinä, niiden turvallisuutta ja piin (Si) biologista saatavuutta näistä lähteistä. Paneli noteeraa, että yksi anojista oli hakemassa myös lupaa kalsiumsilikaatin käytölle kalsiumlähteenä.

llowing a request from the European Commission to the European Food Safety Authority,

the Scientific Panel on Food Additives and Nutrient Sources added to Food has been asked to

deliver a scientific opinion on calcium silicate, silicon dioxide and silicic acid gel added for

nutritional purposes to food supplements. The present opinion deals only with the safety of calcium silicate, silicon dioxide, silicic acid gel as sources of silicon, and with the bioavailability of silicon from these sources. The Panel notes that one petitioner also applied for the use of calcium silicate as a source of calcium.

Tähän panelikäsittelyyn ei sisällytetä tällä kerralla piin ja kalsiumin omaa turvallisututa, siis niitä määriä mitä saatetaan konsumoida, eikä pohdita piin merkitystä ravintoaineena.

The safety of silicon and calcium itself, in terms of amounts that may be consumed, and the

consideration of silicon as a nutrient, are outside the remit of this Panel.

Pii- alkuainetta , Silicon (Si, siliconum) esiintyy elintarvikkeissa piidioksidina (SiO2, silikonidioksidi) ja piisuoloina, silikaatteina. Runsaita piipitoisuuksia on havaittavissa kasviperäisissä elintarvikkeissa ja erityisesti viljoissa, kun taas animaalisissa ravintolähteissä silikonin pitoisuus on matalampaa..

Silicon occurs naturally in foods as silicon dioxide (SiO2, silica) and silicates. High levels of

silicon are found in foods derived from plants, and particularly cereals, whereas silicon levels

are lower in foods from animal sources.

Ortopiihappo ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Piihappo) on pääasiallinen piilaatu, mitä esiintyy juomavedessä ja muissa nesteissä, kuten oluessa ja se on kaikkein helpoin piin saantilähde ihmiselle. Suunkautta otettuna juuri tämä piihappomuoto ( orto- piihappo) on pääasiallisin kemiallinen laji, mistä piitä imeytyy ihmiseen.

Orthosilicic acid [Si(OH)4] is the major silicon species present in drinking water and other

liquids, including beer, and is the most readily available source of silicon to man. After oral

consumption, the main chemical species by which silicon is absorbed is orthosilicic acid. 1

Sitaattitarkoituksiin seuraava osoite:

For citation purposes:

Scientific Opinion of the Panel on Food Additives and Nutrient Sources added to Food on calcium silicate, silicon dioxide and silicic acid gel added for nutriti onal purposes to food supplementsfollowing a request from the European Commission. The EFSA Journal (2009) 1132, 1-24. Calcium silicate and silicon dioxide/silicic acid gel added to food supplements The EFSA Journal (2009) 1132, 2-24

Piihappojen suolat (Silicates)

E551 on piidioksidi. Se on amorfista.

E552 on kalsiumsilikaattia. Sitä on hydroitunuta ja amorfista .

E553a(i) on magnesiumsilikaatti.

E553a(ii) on magnesiumtrisilikaatti.

E553b on talkkia.

E554 on natrium alumiinisilikaattia.

Nämä ovat hyväksyttyjä elintarvikkeen lisäaineita EU.ssa.

(i.e. E551, silicon dioxide, amor phous; E552, calcium silicate, hydrous/anhydrous;

E553a(i), magnesium silicate; E553a(ii), magnesium trisilicate; E553b talc; E554 sodium

aluminosilicate) are approved food additives within the EU.

Anoja katsoi aiheelliseski, että piidioksidi lisättäisiin elintarvikesupplementteihin, josta saisi piitä 700 milligrammaan asti päivittäin..Piihappogeeli kollodaalisena dispersiona antaisi 196 mg piitä päivässä.

The petitioner indicated that silicon dioxide will be added to food supplements to supply up to

700 mg silicon/day. Silicic acid gel under the form of a colloidal dispersion will be added to

supply 196 mg silicon/day.

Mutta Paneli huomautti, että piin essentiellisyyttä ihmiselle ei ole osoitettu vakututavasti eikä piin funktionaalista rooliakaan ole tunnistettu. Ei ole asetettu mitään piin suositeltua saanti ravinnossa.

The Panel however notes that the essentiality ofs ilicon for man has not been established and

that a functional role for silicon has not been identified. A recommended intake for silicon has

not been set.

Ei ole edes mitään spesifisiä tietojakaan olemassa kalsiumsilikaattiperäisen piin tai kalsiumin biologisesta saatavuudesta.

No specific data on the bioavailability of either silicon or calcium from calcium silicate have

been provided.

Paneli toteaa kalsiumsilikaatin matalan liukoisuuden suolahappoon ja käytännöllisesti katsoen se ei liukene veteen ollenkaan. Mutta koska puuttuu tätä koskeva erityistieto, ei voida antaa mitään johtopäätöstä niin kalkin kuin piinkään biologisesta saatavuudesta mainitusta lähteestä (kalsiumsilikaatista).

The Panel notes the low solubility of calcium silicate in hydrochloric acid and its practical insolubility in water, but in the absence of specific data, cannot reach a conclusion on the bioavailability of either calcium or silicon from the source.

Ei ole myöskään mitään jätetty tarkasteltavaksi mitään tietoja piidioksidi- tai piihappogeeli-peräisen piin biologisesta saatavuudesta. Kuitenkin on olemassa useita tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet samankaltaisissa muodoissa olevan piin olleen helposti saatavilla ja monissa tapauksissa absorboituneen samalla tavalla kuin pii nesteistä.

No data have been submitted on the bioavailability of silicon from either silicon dioxide or

silicic acid gel. However, several studies have shown that silicon present under similar form

was readily available from foods and in many cases showed absorption similar to that of

silicon from liquids.

Edelleen ottaen huomioon piidioksidin ja piihapon muuttumisen ortopiihappomuotoon hydraatiossa ja ortopiihappomuotoisen piin biologisen saatavuuden Paneli on sitä mieltä, että piidioksidin ja piihappogeelin pii on biologisesti saatavilla olevaa.

Furthermore, given the conversion of silicon dioxide/silicic acid to orthosilicic acid upon hydration, and the bioavailability of silicon from orthosilicic acid, the Panel considers that silicon from silicon dioxide/ silicic acid gel is bioavailable.

Vitamiinien ja Mineraalien Asiantuntijaryhmä (EVM) on asettanut piin (Si) päivittäisen käytön truvallisen ylärajan (SUL) tasoon 700 milligrammaa piitä (Si) päivässä aikuisille ( koko ikä huomioonottaen) mikä merkitsee 12 milligrammaa piitä painokiloa kohden päivässä kun aikuinen on 60 kg painava.

The Expert group on Vitamins and Minerals (EVM) set a Safe Upper Level (SUL) for daily

consumption of silicon at 700 mg silicon/day for adults over a lifetime (equivalent to 12 mg

silicon/kg body weight/day for a 60 kg adult).

Kalsiumille asetettu siedettävä yläraja (TUL) on aikuiselle 2500 mg päivässä, mikä tarkoittaa 41.3 mg kalsiumia painokiloa kohden päivässä.

The Tolerable Upper Intake Level (TUL) for calcium is 2500 mg/day for adults (equivalent to 41.3 mg calcium/kg body weight/day).

EFSA- paneli joka käsitteli ravintovalmisteita, ravitsemusta ja allergioita (NDA) ei voinut asettaa piille (Si) yläraja-arvoa, mutta arvioi kuitenkin tyypillisen päivittäisen piin(Si) saannin ravinnossa olevan noin 20 – 50 mg mikä on noin 0,3- 0,8 mg painokiloa kohden päivässä, kun aikuinen painaa 60 kg , eikä tällainen saanti todennäköisesti aiheuta mitään haitallisia vaikutuksia.

The EFSA Panel on Dietetic products, Nutrition and Allergies (NDA) was unable to set a UL

for silicon, but estimated that the typical dietary intake of 20-50 mg silicon/day (equivalent to

0.3-0.8 mg/kg body weight/day in a 60 kg person) is unlikely to cause adverse effects.

Vastaavasti kalsiumin suhteen (a) keskimäärainen saanti ja (b) 97.5 persentiilin saanti elintarvikkeista ja ravintolisistä saattaisi vaihdella (a) 823- 1084 mg alueella ja (b) 1560- 2110 mg henkilöä kohden päivässä

For calcium, the mean and 97.5^th percentile anticipated total exposure from food and food

supplements would vary from 823 to 1084 mg /person/day and 1560 to 2110 mg/person/day,

respectively.

Paneli teki johtopäätöksekseen ottamalla huomioon silikonin saannin 700 mg päivässä (SUL, minkä EVM on lisävalmistelle vahvistanut) ja aikuisten ravintoperäisen kalkin saannin 2500 mg (TUL, mikä on SCF:n vahvistama raja) , että kalsium(Ca++) ja pii (Si) altistus ravintolisä- kalsiumsilikaatin ehdotetuista käytöstä Ca ja Pi lähteenä ei ole turvallisuusongelma edellyttäen, että noudatetaan, mitä on elintarvikelisien käytöstä erikseen määrätty.

The Panel concludes that, in view of the Safe Upper Level for silicon of 700 mg silicon/day

established by the EVM for supplemental use and of 2500 mg calcium/day for adults

established by the SCF, the exposure to calcium and to silicon resulting from the proposed

uses of calcium silicate as a source of respectively silicon and calcium in food supplements,

the use of calcium silicate in food supplements at the proposed use levels is of no safety

concern, provided that it complies with the specifications for its use as a food additive.

Paneli teki myös johtopäätöksen, että piidioksidin käyttö päivittäin 1500 milligrammaan asti ( mikä vastaa 700 mg piitä päivässä) ja piihappogeelin käyttö, mistä tulee 200 mg piitä päivässä ei ole turvallisuusongelma ravinolisiin liitettyinä.

The Panel also concludes that the use of silicon dioxide up to 1500 mg SiO2/day (equal to 700

mg/day) and of silicic acid gel to supply up to 200 mg silicon/day, added to food supplements, is of no safety concern.

Calcium silicate and silicon dioxide/silicic acid gel added to food supplements

The EFSA Journal

(2009) 1132, 3-24

Avainsanat (Key words)

Kalsiumnsilikaatti, Calcium silicate,

piihappo. [silicic acid (H2SiO3),

kalsiumsuola calcium salt (1:1)], CAS No. 10101-39-0,

ortopiihappo [orthosilicic acid (H4SiO4), calcium salt (1:2)], CAS No. 1344-95-2,

piihapon kalsiumsuola , Silicic acid calcium salt;

kalsiumhydrosilikaatti, Calcium hydrosilicate;

Tobermorite.

Piidioksidi, piihappogeeli Silicon dioxide/Silicic acid gel, CAS No. 7631-86-9,

Saostettu piioksidi, precipitated silicon dioxide,

piigeeli, silica gel,

hydroitunut pii, hydrous silica,

hydroitu piihappo, hydrated silicic acid,

polypiihappogeeli, polysilicic acid gel,

fytoliittinen pii, phytolithic silicon, E551

KTS: E- lisäaineluetelot

Viralliset kalsium- pii-ainekset eli silikaatit ovat klumpförebyggande medel E- luetteloisssa ja ruoanlaitossa estäen kokkaroitumisia ruoanvalmistuksessa.

(Olisikohan se sittenkin toiminnallisesti essentielli hivenainemineraali, ehkä pitäisi "kiiltävämpinä" trombosyyttejä, ettei ne sakkautuisi niin heposti klimpeiksi. Tuli vain mieleen tässä. Mene ja tiedä).

http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_E-nummer#Antioxidationsmedel_och_Klumpf.C3.B6rebyggande_medel

E551	Kiseldioxid	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel [1]
E552	Kalciumsilikat	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel [1]
E553a	Magnesiumsilikat Magnesiumtrisilikat	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel [1]
E553b	Talk	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel Släppmedel [1]
E554	Natriumaluminiumsilikat	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel [1]
E555	Kaliumaluminiumsilikat	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel [1]
E556	Kalciumaluminiumsilikat	Silikat	Klumpförebyggande medel Tabletthjälpmedel [1]
E558	Bentonit	Silikat	Antioxidationsmedel och Klumpförebyggande medel	Annullerat p g a att det ej används längre. [31]
E559	Aluminiumsilikat	Silikat	Klumpförebyggande medel [1]

27.4. 2013

Liponihappo

http://en.wikipedia.org/wiki/Lipoic_acid
Liponihappo on thioctic  acid, Lipoic acid englanniksi.

Keho tekee  tämän hapon (R) LA  enantiomeerimuotoa. jota esiintyy luonnossa, ja joka on  essentielli kofaktori neljän  mitokondriaentsyymin kompleksille  ja  aerobiselle aineenvaihdunnalle.
(S)LA muotoa ei ole esiitynyt ennen vuotta 1952, jolloin selviteltiin molekyylistruktuuria. Tarvittiin 10 tonnia maksakudosta, että saatiin 30 mg liponihappoa. 
Tästä jo voi ymmärtää, että kehossa esiintyvät määrät ovat pieniä, plasmassa  nanogrammoja 12,3- 43,1 ng/ ml RLA muotoa, joka oli se luonnollinen muoto.

On ymmärrettävää., että aineen havaitsemista ja strukturoimista ponnisteltiin kovasti, koska  se muodostaa hiilihydraattiaineenvaihdunnassa olennaisessa pisteessä aivan välttämättömän rattaan omien molekyyliensä muodostaman syklin avulla ( eri entsyymeissä kiinni)
LipS2----- --(Ac-S) (Lip-SH  )------- Li(SH)2-------Lip S2  
LipS2 , LA Lipoic acid ( Käytännössä Lipoamide)
AcS-  acetyl- ryhmä joka liittyy  liponihapon toiseen rikkiin S. Toisessa on tällöin  pelkistynyt -SH. tioli pääty.
Lip (SH)2   nyt on molemmissa rikeissä vetyä,  Dihydrolipoic-acid  (käytännössä dihydrolipoamide kiinni enstyymissä)

Arveltiin kyseessä olleen vitamiinin, koska siinä samassa pisteessä tarvittiin useita essentiellejä vitamiineja ( Biotiini, Tiamiini, B2,  niasiini, koentsyymi A), mutta löydettiin ihmisgenomista  sen synteesiä koodaava järjestelmä.

 MITEN KEHO TEKEE LIPONIHAPPOA?

 Sitä rakentuu  tavallisen rasvahapposynteesin  yhden rasvahapon  (C8:0)  vaiheesta, 8 -hiilisestä  oktaanihaposta, joka  oktanyyli-ACP kompleksina  kuljetetaan  oktanyylitransferaasientyymin  lipoyyli domaanikohtaan.(Lip)

(ACP tarkoittaa  acyl carrier protein, rasvahappotähteitä  kuljettava proteiini)

octanyyli- ACP  --- (+2S) ---Lip-ACP --- LipDomaaniin  ( entsyymissä)   + ACP-SH

  Kehoon tulee orgaanista rikkia  cysteiiniaminohapon avulla.

 Lipoyylisyntaasipolypeptidin (lipoyl synthase)  kahdesta sulfaatista  tulee  nuo kaksi rikkiä( +2S) liponihapon C6 ja C8 hiileihin.

 Tässä on sitten  eräänlainen radikaali SAM- mekanismi apuna.  Sitaatti Wikistä.
In enzymology, a lipoyl synthase (EC 2.8.1.8) is an enzyme that catalyzes the chemical reaction

protein N₆-(octanoyl)lysine + 2 sulfur + 2 S-adenosyl-L-methionine protein N₆-(lipoyl)lysine + 2 L-methionine + 2 5'-deoxyadenosine

Tämä tarkoittaa, että  liponihappo muodostuessaan on entsyymissä  kiinni eräänlaisen amidiliitoksen kautta entsyymin lysiiniaminohapossa ,   N-LipLys ,  näissä  syklinsä relevanteissa  tapahtumissa välillä.

Yleensä kaikki relevantti tapahtuma  vaatii  S- ja N molekyylien ilmenemää  kuvioissaan. Ne muokkaavat kehyksiä, struktuuria,  energia-aineitten aineenvaihduntaa suorittaville  tekijöille, jotka  eivät " häviä" prosessin aikana, vaan  suorittavat syklistä   palautumista  käyttömuotoon ja säilyvät aikansa.  Joskus ne tietysti  vanhenevat ja menevät myös  energiaksi jaerittyvät, jos niitä ei keho pysty pilkkomaan.

Mikä on yhden (R)LA molekyylin, liponihapon IKÄ, sitä ei tästä  artikkelista näe.  Kuinka monta (tuhatta) sykliä se voi tehdä?  Kataboliastakin täytyy hakea jokin toinen lähde.  Arvelen että sen ikä voi olla riippuvainen sen käyttötarpeesta ja vaihteen  normaaliudesta  ( hiilihydraattivaihde, rasvankäyttävaihde) .

Näitten rakenneatomien N ja S  yleinen  suhde kehossa on 6: 1 typpeä ja rikkiä.  Ja koska kudokset ja molekyylit vanhenevat, niin  niitä erittyy päivittäin  ja sen takia tarvitaan päivittäin proteiinia josta saadaan lisää N ja S ( typpeä ja rikkiä) .  Miten on liponihapon normaalisaanti ruoassa? Ja miten hyvin sitä syntetisoituu itse kullakin? Koska se ei ole essentielli vitamiini,  ja kuitenkin joskus siitä  kai on havaittu relatiivia (funktionaalista) puutetta, nin se lie ehdollisesti essentielli, joissain erityisissä tapauksissa essentielli
 Iän mukana (R)LA synteesi laskee ja samoin progredioivissa taudeissa.

Thioctic acid , Lipoic acid
Lopuksi  tästä oktanyylirasvahaposta on  siis  muodostunut tioktihappo, jossa näitä orgaanisia rikkejä sijaitsee,  Toinen pää on karboksyyliterminaali (-COOH) ja toisessa päässä on ditionaaliterminaali., rengas, jossa on  kaksi rikkiä ja kolme hiiltä. Rikkien välinen kohta voi  redusoitua kahdeksi SH- ryhmäksi tai oksidoitua takaisin -S-S-  sillaksi.Kehossa tämä ei esiinny vapaana, kuten mainittu.

Luonnossa muodostuu vain (R) LA enantiomeeria  mutta  syntetisoitaessa  1952  saatiin myös (S) LA enantiomeeria , jolla ei ole biologista aktiivisuutta, päin vastoin se voi olla (R) muodon kompetitiivinen inhibiittori.

RLA liponihappoa tavataan mitokondrioissa, peroksisomeissa, tumassa ja muissa organelleissa.

Ennen kuin alkaa ajatella  että ongelmat  metaboliassa on liponihappopisteessä, tulee myös katsoa ettei ongelma ole siinä koko kompleksissa, mikä sitä ympäröi ( B1, aktivoitunut B1 tiamiinipyrofosfaatti,  koentsyymi A, biotiini,  B2 entsyymin sykli, FAD- FADH2,  nikotinamidin sykli NAD, NADH + H+  ja mahdolliseseti jotain muitakin.
  Jos metioniini SAM- järjestelmää tarvitaan,  silloin asiiaan liittyy jo  foolihappo, B12- vitamiini ehkä BH4:kin kuka ties.

Monta kertaa  rasva ja sokeriaineenvaihdunnan pätsipointtia ( palorypälehappopistettä) rasittaa liikunnan puute,  aivan  täysin epätasapainossa oleva energia-aineitten tarjonta  tai kauempana tästä kohdasta sijaitseva  tukos tai  jokin entsyymimutaatio.  Liikunta  ehkä pahin puutos nykyajan ihmisellä.

Linkkejä:

Koska liponihapossa on SH- ryhmiä, se on  myös helposti myrkyttyvä kohta. Liponihapon  SH- ryhmien  ja S-S- sidoksen vaihtelu on  työväline eikä niinkään toimi  "antioksidanttina"  , vaan  tavallisten aineenvaihduntareaktioitten tärkeänä työkaluna ja oksidanttimuoto on se työkalu, joka ottaa vastaan siirrettävän palan. ja samalla asteittan redusoituu  ja siten sen on palattava oksidanttimuotoon, mutta  tuo redusoitunut  välivaihe altistaa sen myrkyille.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23398199

Pyruvate dehydrogenase complex (PDHc) is the site of action of a new class of herbicides.
 http://en.wikipedia.org/wiki/Pyruvate_dehydrogenase

Liponihapon  SH- ryhmät  myrkyttyvät elohopeasta ja arseniitista. BAL anti-lewisiitti  vapauttaa kehoa  arseniitin myrkyttämästä liponihaposta. (II maailmansota)

Sapropteriini, Tetrahydrobiopteriini

• http://de.wikipedia.org/wiki/Sapropterin

Redusoitu biopteriini (BH4) , jota kehon pitää pystyä valmistamaan, koska  kaikkien NOS-entsyymien aktiivisuudelle  se on välttämätön tekijä.

• Suomalainen Wiki sanoo näin:

Tetrahydrobiopteriini, (BH4, THB) on luonnollisesti esiintyvä koentsyymi, joka on välttämätön joidekin aromaattisten aminohappojen hydroksylaasin toiminnalle.

Fenyylialaniinihydroksylaasi eli PAH löytyi ensimmäisenä.^[1] Todettiin, että tetrahydrobiopteriinin puute saa aikaan harvinaisen aineenvaihdunnan häiriön, joka lisää veren fenyylialaniinipitoisuutta. Fenyylialamiinin kertyminen elimistöön aiheuttaa kehitysvammaisuutta ja muita vakavia terveysongelmia.

Tetrahydrobiopteriini ja Fe2+-ioni ovat tryptofaanihydroksylaasin toiminnalle välttämättömiä koentsyymejä ^[2] jotka vaikuttavat serotoniiniaineenvaihdunnan kautta muun muassa keskushermoston toimintaa.

Saunassa kudosten lämmetessä elimistöön syntyy tetrahydrobiopteriinia, jota tarvitaan verisuonten normaalin toiminnan ylläpitämisessä.
Tetrahydrobiopteriinista käytetään myös nimeä 5,6,7,8-tetrahydrobiopteriini.
Tetrahydrobiopteriinin kemiallinen kaava on C₉H₁₅N₅O₃, moolimassa 241,247 g/mol ja CAS-numero 17528-72-2.

• Vuodelta 2007 on seuraava laaja artikkeli:

http://flipper.diff.org/app/pathways/info/170 

• KUVA , Fenylalaniini, Tyrosiini, DOPA aineenvaihdunta alue

http://www.biochemj.org/bj/319/0947/bj3190947a05.gif
Myös: tryptofaanin aineenvaihdunta-alue

 Tryptophan hydroxylase (TPH) is an enzyme involved in the synthesis of the neurotransmitter serotonin. TPH catalyzes the following chemical reaction L-tryptophan + tetrahydrobiopterin + O2 5-Hydroxytryptophan + dihydrobiopterin + H2O It employs one additional cofactor, iron.
 Jos nukkuu hyvin ei voi suorittaa hyvä motorista prestaatiota samaan aikaan. 
http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=20533018

• Myös tämä dihydropteriinista  BH2

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17474729 

J Phys Chem A. 2007 May 24;111(20):4280-8. Epub 2007 May 3. Singlet oxygen (O2(1Deltag)) quenching by dihydropterins.

Dantola ML, Thomas AH, Braun AM, Oliveros E, Lorente C.

Source

Instituto de Investigaciones Fisicoquímicas Teóricas y Aplicadas (INIFTA), Departamento de Química, Facultad de Ciencias Exactas, Universidad Nacional de La Plata, CONICET, Boulevard 113 y 64 (1900) La Plata, Argentina.

Abstract

Pterins belong to a class of heterocyclic compounds present in a wide range of living systems. They participate in relevant biological functions and are involved in different photobiological processes. Dihydropterins are one of the biologically active forms of pterins. The photoinduced production and quenching of singlet oxygen (1O2) by a series of dihydropterins (7,8-dihydrobiopterin (DHBPT), 7,8-dihydroneopterin (DHNPT), 6-formyl-7,8-dihydropterin (FDHPT), sepiapterin (SPT), 7,8-dihydrofolic acid (DHFA), and 7,8-dihydroxanthopterin (DHXPT)) in aqueous solution at physiological pH ( approximately 7) were investigated, and the quantum yields of 1O2 production (PhiDelta) and rate constants of total quenching (kt) of 1O2 were determined.
Studied compounds do not produce 1O2 under UV-A irradiation and are very efficient 1O2 quenchers. The chemical reactions between 1O2 and dihydropterin derivatives were investigated, and the corresponding rate constants (kr) were found to be particularly high.
 The oxidized pterin derivatives, biopterin (BPT), neopterin (NPT), 6-formylpterin (FPT), and folic acid (FA), were identified and quantified during the reaction of 1O2 with DHBPT, DHNPT, FDHPT, and DHFA, respectively.
Besides the oxidation of the dihydropyrazine ring to yield the corresponding oxidized pterins, a second oxidation pathway, leading to fragmentation of the dihydropterin and formation of non-pterinic products, was identified. Mechanisms and biological implications are discussed.

PMID:

17474729

[PubMed - indexed for MEDLINE]

• Jos sydänlihassolun biopteriinin  synteesi on vajeista , sepiapteriinimuodon anto voi nostaa BH4 ja BH2 pitoisuutta. 
• http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18835915

FYTOESTROGEENIT

Lähteitä:
( Etsitty PubMed aihetta eNOS-activation)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23318879

Vähäbakteerisesta ruoasta vuodelta 1993

Miten alentaa bakteerimäärää ruoassa?
Esimerkkiinä AJ Pattisonin  neutropeniadieetti vuodelta 1993. Täallinen oli tarkoitettu ensisijassa lapsille, joilla oli maligni veritauti, hoitona  sytostaatteja ja koko kehon säteilytys ennen luuydinsiirtoa, sillä hoidossa häviää valkosolutkin joksikin aikaa ja silloin immuunivaste on hyvin heikkona. bakteerien tuloa kehoon voi alentaa, katsomalla että ruoka ei tuo liikaa bakteereja mukanaan ja mutenmin on hygienisesti tehtyä. Pattisonin dieettiä on myöhemmin  modifioitu lievemmäksi, mutta tämä on hyvä pitää tallella tämäkin ohje pahan päivän varalta.

• (Näitä periaatteita toistivat  myös 2000- 2001 dietetiikan luennoilla onkologiaan erikoistuneet  dietistit Ruotsissa:  
  
• "Hedelmät tulee kuoria valmiiksi. 
• Sormin poimittavaa ruokaa ei saisi käyttää.
•  Eläviä bakteereja sisältävää ruokaa pitäisi välttää. 
•  Ruoan valmistajan on pidettävä tarkka huoli käsien puhtaudesta .
•  Syöpäpotilaille  kaikki ruoka, minkä potilas syö, sitä oikeaa ruokaa. Huono ruokahalu on vaikea asia syöpätaudissa ja hoidon sivuvaikutuksena)".
  

Alla oleva artikkeli on englantilainen:

LÄHDE: Pattison J Amanda. Review of current practice in clean diets in the UK. Journal of Human Nutrition and dietetics, 1993; 6; 3-11.

Introduction
Bone marrow transplant (BMT) can be an effective method of improving the prognosis of patients with resistant malignant diseases involving the bone marrow, usually leucemia ( Pachedly, 1983). Before infusion of the donor marrow, patients receive an intensive course of chemotherapy, usually combined with total body irradiation. This effectively destroys all the cells in the bone marrow, causing the patient to be free from disease and reducing the risk of graft rejection and graft-versus-host disease. However, the destruction of neutrophils leads to a diminished inflammatory response to infection (Bast, 1982, cited in Fisher, 1991). Lymphocyte levels are also depressed after total body irradiation, but can also be affected by malnutrition ( Fischer, 1991). Haffajee & Augburn ( 1985, cited in Fisher, 1991) found that the lymphocyte levels of patients with unresectable cancer of the oesophagus rose to normal when the patients achieved a positive nitrogen balance. This would suggest the use of supplementary feeding in such patients before and after transplantation. A complete enteral feed  (EN) should be considered over total parenteral nutrition (TPN) or an elemental enteral feed due to intestinal atrophy and overgrowth of gut bacteria. This is accelerated if the intestinal mucosa is damaged after intensive chemotherapy and total body irradiation ) Alexander, 1990; Barber et al. 1990).

Immunosuppression lasts for several weeks after transplantation and infection is the major cause of morbidity (Naiseef & Maki, 1981). Initially, the patient is usually maintained in closed cubicle or occasional laminar air flow (LAF) unit. Staff and visitors generally wear gowns, gloves and masks to minimize sources of infection from the hospital environment.

Food is one potential source of infection and there is usually some level of “clean diet” employed. This ranges from following basic food-hygiene guidelines to sterile diets used in conjunction with gut-sterilizing antibiotics. In addition to BMT patients, some control may be placed on food for other immunosuppressed patients, e.g. those having conventional chemotherapy.

The clean diet followed by BMT patients at Sheffield  Childrens Hospital  prior to the present review can be seen in Appendix 2. Additional information was given on suitable meal choices, individual portions available from catering and a suggested meal pattern.

At S. Hospital, in view of the restricted food choice imposed and the improved clinical management of BMT patients, colleagues in the haematology team questioned whether a clean diet was necessary for these patients or, indeed, if its use should be extended to all immunosuppressed patients.

In response, this review was undertaken which aimed to look at current practice in clean diet among UK BMT centres and to use the results together with discussion amongst collegues at S. Hospital to formulate new clean food guidelines.

Method
The dietitians at each of the 20 centres in the UK carrying out BMTs in children were asked for information on their current practice in “clean” diets. Diet sheets and/ or protocols were received from 16 of these centres.

Results
Table 1 is a collation of the information received, including 12 different diet sheets. Several centres use the information provided by the Manual of Dietetic Practice (Thomas, 1988)


Table 1
Food group (and frequency)

WATER
Tap-water (3)
Boiled tap-water (4)
Tap-water let run (3)
Sterile water only (2)
Boiled tap or sterile (2) 
 MINERAL WATER
Bottled only (1)
Canned only (1)
Sparkling only (1)
Any (1)
Evian, Perrier only (1)
No mention (7)
    DRINKS
COFFEE
Sachets (4)
Boiling water(2)
No mention( 6)
TEA
Tea bags (3)
Irradiated (1)
Boiling water (2)
No mention (6)
  SOFT DRINKS
Canned or bottled (7)
Sparkling only (2)
Repasteurized squash (1)
Cordial only (2)      
DAIRY PRODUCTS
MILK
Sterilized only (6)
Pasteurized (6)
  DAIRY PRODUCTS
YOGHURT
Any (2)
No live yoghurt (4)
Long-life only (1)
No mention (4)
    CHEESE
Cooked only (1)
Processed only (3)
Cooked/processed only (3)
No blue or soft (3)
No mention (2)

  DAIRY PRODUCTS
BUTTER
Individual portion (7)
Any-refrigerated (4)
Autoclaved (1)      
MEAT and FISH
Well cooked (10)
Tinned (6)
Frozen (4)
No cold meat (1)
Good quality (2)
  EGGS
Well cooked (9)
Pasteurized (1)
Ni mention (2)
  FRUIT
Tinned only ( 3)
Peeled-raw allowed (3)
No raw (6)
No dried (4)
  VEGETABLES
No salad/ raw
Cooked only (10)
Frozen/tinned only (2)       
BREAD
Any (3)
Fresh loaf /3)
Toasted (3)
Double-baked (1)
  Breakfast cereal:
Any (1)
Individual portion (9)
No dried fruit/ nuts/ sugar coated (1)
No mention (1)
  BISCUITS, CAKES
Any (2)
Individual portions (6)
Plain only (1)
No cream cakes (1)
Home-baked only(1)
No cakes (1)  
   CHOCOLATES SWEETS
Individual portions (5)
Double-wrapped (2)
No nuts/dried fruit (1)
No chocolate (3)
No mention(1)      
DESSERTS
Tinned/individual portions (4)
No custard/blancmange (1)
Freshly cooked (2)
No instant desserts (2)
No mention (1)
    JAM, SAUCES, SUGAR etc
Individual portions (4)
Irradiated pepper (1)
No mayonnaise (1)
Any (3)
No mention (5)           

As can be seen, individual portions of butter, salt, sauces, etc. and individually wrapped biscuits, cakes, desserts and breakfast cereals are favoured by most centres. This minimizes wastage and avoids the use of leftover food.

Meat products and cold meats are generally avoided as, they are a common source of infection, particularly if stored incorrectly.

Centres which use only toasted bread do so to kill any surface yeasts. Pepper and spices must generally be cooked as they are a major source of bacterial spores.

There appears to be no consensus of opinion regarding the use of tap-water and mineral water. Sterile water is used by four centres and tap-water is used by four centres. Boiled water is the most popular, but other centres use untreated tap-water or tap-water which has run for several minutes.

The bacterial content of mineral waters has been questioned (DHSS, 1988), but several centres do use them. Again, no common patterns within the type of water used can be seen.  Unboiled mineral water or tap-water should certainly not be given to healthy infants, but their use for immunosuppressed children requires further clarification. There is some support for the view that carbonated drinks tend to have a lower bacterial count and this presumably forms the basis of the recommendation to use sparkling drinks.

Cooking methods
Table 2 shows the methods of food preparation for BMT patients. The Manual of Dietetic Practice recommends the use of conventional cookers and especially pressure-cookers, with a minimum core temperature of 70 degrees C. One centre encourages the use of slow cooking, e.g. stewing, braising and roasting, to kill bacteria most effectively. Only one centre mentions the use of microwave ovens; there they are used only for reheating cooked food on the ward.  Although most centres use conventional methods for cooking, a diet cook may prepare the food separately; it is cooked quickly and thoroughly and served immediately to minimize multiplication of bacteria.

Instruction for ward staff
Only three centres included instructions for ward, including preparation for eating, storage and service of food and treatment or disposal of food and utensils after each meal.
At S Hospital, a meal is served as soon as it is cooked and transferred from a covered plate to a clean plate inside the cubicle. All crockery and cutlery are soaked in a sterilizing fluid after washing, rinsed and stored in the cubicle, together with a selection of individually packaged snacks and vacuum-packed soft drinks.
Other centres vary in their degree of hygienic practice. The centre employing the sterile diet has its own housekeepers working in the LAF kitchen.

Information for home
At S Hospital, children may occasionally be discharged when their neutrophil count is >1x10E9/L. As this is below the normal range of 2.5- 7.5x10E9/L, some care with food is still necessary. Advice is given on ensuring food is as fresh as possible and refrigerated as necessary, not damaged or overripe, that food should be prepared in clean condition and that any food requiring cooking must be cooked thoroughly. Take-away food is not encouraged.
The Manual of Dietetic Practice offers similar advice, but states that no soft or raw eggs should be used, fruit and vegetables should be skinned and chilled cabinet foods should be avoided.
Three centres included literature for patients going home.
 One or more of these centres advises against the following foods:
Poultry, cold meat, shellfish, raw eggs, soft and blue cheeses, dried fruit, raw vegetables, fresh cream and tap-water.

Dietary supplements
At S Hospital, commercial tube feeds and ready-prepared sip feeds without additional ingredients are used wherever possible to avoid contamination. Feeds are stored and prepared if necessary in a special feed unit under very clean conditions. The bottle or carton should be opened in the cubicle and either refrigerated in a sealed container for up to 24 hr or discarded if not used immediately. Prior to opening, bottles of prepared feed must be kept refrigerated. Information on the specific use of supplements was not received from other centres.

Table 2

Method     Number of centres     Comment      
Main kitchen
Conventional cooking
Reheat in microwave oven    .
11 centres
1 centre     Diet cook generally follows detailed instructions      
Cook chill    1 centre    Only up to day of transplant      
Ward kitchen    2 centres     One used for BMT food preparation only       
Gamma-irradiated/tinned food prepared in LAF uni     1 centre     Sterile diet used for BMT patients   

Discussion
Although the design of the survey provides only a limited amount of information, that which was received demonstrates that the level of restriction varies enormously between centres. The differences appear to be based on availably facilities and the individual views of staff. This is the case at S Hospital, where there are two closed cubicles available on the ward and very accommodating catering staff. Stricter measures have not been deemed necessary by the haematology team in the past. The use of LAF units as opposed to closed cubicles has decreased in popularity due to financial constraints and more effective antibiotic therapy. Studies have shown that total isolation can lead to low morale and poor appetite (Driedger & Burstall, 1987) and may not be more successful in reducing infection rates /Yates & Holland, 1973) when appropriate antibiotics are used.

Bacterial contamination
 is by far the commonest cause of food poisoning with
·    Salmonella causing 80-90% of cases in the general population, followed by
·    Clostridium perfringes and
·    Staphylococcus aureus.
High risk foods
( those which support multiplication of pathogens in  the state they are to be eaten) are listed as cooked meat and poultry, dairy products, cooked eggs and egg products, shellfish and cooked rice.

Raw vegetables
 have also been implicated as a source of infection for immunosuppressed patients from
·    Pseudomonas aeruginosa
·    Escherichia coli and
·    Klebsiella species
(Shooter et al 1971; Kominos et al. 1972; Mutton et al 1980)
Contamination may occur during preparation of salad vegetables suggesting a need for scrupulous kitchen practice.

Bacterial testing of food
 in US centres tend to be carried out only in LAF environments (Dezenhall et al, 1987) and was taken into account in only some of the centres surveyed here. The microbiology department at S Hospital does not feel that foodborne pathogens are an important source of infection in BMT patients and does not carry out routine microbiological testing of food. 

One classification of the food to be “high risk”
Driedger  et Burstall (1987) classified food according to bacterial levels and found the following foods to be “high-risk”: salads, fresh fruit and vegetables, non pasteurized dairy products and prepared snacks, desserts and condiments.

The number of organism that must be swallowed by a patient for intestinal colonization varies according to antibiotic therapy and the underlying disease. Animal studies have shown that in lowered resistance, only 10-100 organisms are needed for colonization, compared with  1 000 000 organisms in unimpaired resistance ( Van der Waajj et al 1972). After antibiotic therapy the intestine may be colonized with new pathogens after relatively few organisms have been ingested (Remington et Schimpff, 1981). The optimal temperature for multiplication of bacteria is 37 degree C and multiplication is rapid between 20 and 50 degree C. Food should be kept below 10 degree C or above the critical temperature 63 degrees C. Above this temperature, bacteria can no longer multiply. The Manual of Dietetic Practice recommends a minimum core temperature of 70 degrees C.

Ovens should be preheated
 to a minimum temperature of 200 degrees  C to raise the temperature of the food quickly. If food is to be boiled, e.g. vegetables, the water should be boiling before food is added to it.
Pressure-cooking is a good choice as long as the food is served immediately after cooking.
 The use of microwave ovens
to cook food for BMT patients remains controversial. Their use was mentioned by only one centre surveyed here, which used microwave oven only for reheating cooked food. Microbes may only be inactivated in the presence of water, so dry foods may not be cooked effectively by microwave (Vela et Wu, 1979). In addition, Page et Martin, 1978, found that the survival
·    Escherichia coli and
·    Streptococcus  cerevisiae on the inner surfaces of microwave oven was high when compared with the same organism in food.

Therefore, it is essential to disinfect the oven, especially if used for immunocompromized patients.
Fruuin et Gethertz (1982) found that bacteria were not killed as effectively by the rapid increase in temperature in microwave cooking as in conventional cooking, where food is held at high temperature for a long time.
However, Dreyfuss et Chipley (1980) found that microwave ovens had a destructive effect on Staphylococcus aureus due to radiation, in addition to the thermal effects found on conventional ovens.

There has been little documented evidence on the use and effectiveness of “clean”  diets. Generally, there are four different levels of restriction.
Recently established centres in a US survey ( Dezenhall et al 1987) tended to use a modified ward diet ( normal diet excluding fruit and vegetables) and four centres had changed from sterile diet to a low-bacteria or modified ward diet. Reasons for the move towards less strict dietary procedures included limited availability of individual portions of sterile foods, lack of standardized recipes and low patient acceptance of autoclaved foods.
 Preisler et al (1987) found a sterile diet afforded little or no advantage over a low-microbial diet and Yales et Holland (1973) showed a decreased incidence of Pseudomonas infections in both patients on a sterile diet and on a low-microbial diet.
Naiseef et Maki (1981) stated that it was possible for the simple measure of providing well-cooked food to provide considerable protection against endogenous infection caused by hospital acquired organisms.

Pizzo et al (1982) found that food selection became the focal point for patient frustration and also affected patient compliance with other medical procedures. A wider food selection added pleasure and variety to patient meals especially children.

Conclusion
Following the survey of current practice, discussions between the consultant haematologists, oncologists, microbiologists, ward staff, catering staff and dietitian reviewed the advice given to BMT patients at S Hospital. Several other factors were taken into account.
(1)    There had been no record of food related infections in any immunosuppressed patient at the hospital.
(2)    It was felt that the restrictions imposed by the clean diet made it difficult for the children to enjoy their food.
(3)    It was felt that any advice given to patients undergoing BMT should be extended to any child undergoing chemotherapy as they would all be immunocompromised to some extent. Practically, this would be possible with new guidelines.
(4)    The temperature of the food served from the ward trolley is regularly monitored to be higher than 63 degrees C.  and therefore it was felt unnecessary to provide individual meals.

As a result. the advice now given is more in line with a more relaxed diet used in other centres for use at home. The advice sheet is given to all new patients on the oncology ward at the start of their treatment. The guidelines are to be continued on discharge.
Evaluation of patient acceptance and infection rates following the implementation of these guidelines will be carried out in the future.
 ( Appendix 1,2,3, ei ole kirjoitettuna tässä)