Munakoiso

https://fi.wikipedia.org/wiki/Munakoiso
Yllättävän paljon käännöksiä munakoisosta eri kielille Wikipediassa!

Varsinainen koiso SOLANUM, Koisokasvit  Solanaceae

 Munakoiso (Solanum melongena) eli aubergiini on koisokasvien heimoon (Solanaceae) ja varsinaisiin koisoihin (Solanum) kuuluva monivuotinen kasvi, jota kuitenkin viljellään yleensä yksivuotisena. Sen ravinnoksi käytettävä osa, hedelmä, on kasvitieteellisesti marja, mutta kulinaarisessa mielessä lähinnä vihannes. Munakoisoiksi kutsutaan myös useiden muiden Solanum-lajien hedelmiä. Nykyisin eurooppalaisista kaupoista löytää enimmäkseen pitkälle jalostettuja, tummanvioletteja munakoisoja. Sellaisen hedelmä on kuin violetti kesäkurpitsa. Muualla maailmassa munakoisoja on eri värisiä ja -muotoisia. Ainakin Kaukoidässä munakoisosta kasvatetaan pienempiä, herkullisiksi mainittuja muotoja, jotka muistuttavat muodoltaan kananmunaa tai jopa suurta hernettä ja ovat väriltään violetin lisäksi vihreitä, oransseja tai punaisia.^[1] Jotkin munakoisot taas ovat hyvinkin pitkänomaisia. Muitakin värejä ja muotoja tunnetaan. Jotkin koristeelliset munakoisot, kuten valkoinen, kananmunan näköinen S. ovigerum (myyntinimenä mm. 'Easter Egg') on varmuuden vuoksi syytä jättää syömättä, sillä ne saattavat sisältää haitallisessa määrin myrkyllisiä glykoalkaloideja, kuten solaniinia. Afrikassa munakoiso-nimeä käytetään ainakin S. aethiopicum -kasvin punaisista marjoista ("Scarlet Eggplant").

Kasvia on viljelty esihistoriallisina aikoina Intiassa ja Kiinassa. Eurooppaan se näyttää tulleen keskiajan alussa. Nykyisin munakoisoja tuodaan Suomeen lähinnä Hollannista ja Espanjasta.^[2]
Kasvatus aloitetaan 8-10 viikkoa ennen istutusta ulos terassille tai kasvihuoneeseen. Altapäin tuleva lämpö on tärkeää taimikasvatukssa. Mullan lämpö saisi olla 23-24°c. Myös myöhemmin munakoiso viihtyy yli 20°c asteen lämpötilassa. Munakoiso ei pidä juuriston häirinnästä, joten juuripaakku olisi saatava istutettaessa mahdollisimman ehjänä maahan. Kasvi ei pidä myöskään seisovasta vedestä.^[3]
Ravintona munakoisoa käytetään muun muassa muhennettuna ja täytettynä. Kreikkalainen musaka^[4] ja turkkilainen pyörtynyt imaami ovat kuuluisia perinteisiä munakoisoruokia.^[5]
Munakoisoviipaleet oli aiemmin välttämätöntä suolata ennen käyttöä kitkeryyden poistamiseksi. 
Kts. munakoiso israelilaiseen tapaan.
  Nykylajikkeilla suolaus ei tuoreilla hedelmillä ole yleensä tarpeen, mutta suolauksen voi halutessaan tehdä.^[6] Suolan annetaan seistä munakoisoviipaleen päällä neljännestunnin verran ja pinnalle nousseet pisarat pyyhitään pois talouspaperilla.
Vaalea, sienimäinen sisus on maultaan mieto. Myös siemenet voidaan syödä.^[7]

• ANTIOKSIDANTIT, FENOLIT, ANTOSYANIDIT, C-vitamiini

munakoisossa
http://www.ijcmas.com/vol-4-2/Umesh%20K.%20Kandoliya,%20et%20al.pdf
fineli.fi tieto
 http://www.fineli.fi/food.php?foodid=362&lang=fi
hyödyllinen vihannes. 
Katso lisätietoa  munakoisosta.