Pähkinöistä ja siemenistä. Allergianäkökohta.

olen suomentanut tätä asiaa ruotsalaisesta lähteestä, minkä Elintarvikevirasto on julkaissut antaessaan ohjeita allergioista.

• TAUSTAA

Hyvänmakuisina ja rava-sekä proteiinpitoisina pähkinöitä ja siemeniä käytetään monin tavoin ravinnossa, jopa muodoissa, missä henkilö ei sitä itse havaise, joten niitä ei saa esiintyä aineksina ilman selityksiä. Ne eivät saa myöskään olla epäpuhtaita elintarvikkeissa.

• YLIHERKKYYSREAKTIOITA

IgE välitteisiä eli allergisia yliherkkyysreaktioita:
Oireet:
 kutinaa suussa ja nielussa,
ekseemaa, nokkosrokkoa,
silmät vuotavat kyyneleitä,
nenä vuotaa,
on mahakipuja (koliikkeja, nipistelyä) ja oksentelua,
 jopa hengenvaarallista anafylaksiaakin esiintyy.

Pähkinäallergia on pysyväistä laatua eikä yleensä "kasva pois". Kaikissa ikäluokissa voi pähkinäallergia  aloittaa esiintymisensä. Jo pikkulapsillakin voi ilmetä allergiaa tai heillä on IgE-vasa-aineita pähkinöitä tai maapähkinöitä kohtaan. On huomioitava , että maapähkinä - nimestään huolimatta  on eräs hernelaji, eikä varsinainen pähkinä.

Siitepöly
Koivun siitepölylle, hasselpähkinäpensaan siitepölylle ja jalavan siitepölylle allergisista saa 50% kutinaa suuhunsa hasselpähkinöistä.
Para-allergia tai  ristireaktiviteetti  johtuu siitä, että eri lajeilla on samoja tai samankaltaisia proteiineja.

Nikkeli: Pähkinöissä ja siemenissä on yleensä runsas pitoisuus nikkeliä.
 Kontaktiallergioista kärsiville onkin suosituksena välttää nikkeliä ja useimpia pähkinöitä ja siemeniä, ettei ekseema pahene ravinnosta. Tosin ei ole tarkasti selvillä, miten suuri osuus ravintoperäisellä nikkelillä on kontaktiekseemassa ( Kts.  Livsmedelverket informaatiolehtinen : : Nikkeli, kromi ja muut mineraaliaineet).

Biogeeniset aminit.
Tietyissä elintarvikkeissa on biogeenisiä amineita. Saksanpähkinässä( valnötter) on hyvin paljon serotoniinia, joka vaikuttaa verisuonia supistavasti.  (Aivoissa on oma serotoniinituotantonsa ja  aivojenserotoniini toimii neurotransmitterinä.. Ravinnon serotoniini ei sinänsä pääse aivojen aineenvaihdunnan puolelle serotoniinimolekyylin muodossa).( Kts. Livmedelsverket: Biogena aminer)

• Pähkinöitten, siementen ja hedelmien luokitus 

Kuorellisia siemeniä sanotaan joskus pähkinöiksi, vaikka ne kuuluvat toisiin lajeihin.
Botaniikassa pähkinä on hedelmäö, jolla on kuiva ja kova kuori. Tavallisesti sisällä on vain yksi siemen, esim hasselpähkinä..
Vaikka seuraavat eivät ole pähkinöitä, ne katsotaan puhekielessä pähkinöiksi: "parapähkinä", " valnöt, "saksanpähkinä", manteli. Nämä ovat kivihedelmiä. 
Puhekielessä sanotaan hedelmäksi vain meheviä kuten omenaa, päärynää tai rypäleitä, vaikka  sekä pähkinä, kastanja kuin mustikkakin on yhtä hyvin hedelmä.

Hedelmä on se kukan osa, missä siemen tai siemenet ovat.
Siemeniä ympäröivä kuiva hedelmäseinämä kuten pähkinällä tai pehmeä ketto, kuten luumulla mehevine kerroksineen. Puhutaan marjoista, vihanneksista, pähkinöistä, siemenistä.  Siemen tai siement ovat hedelmäseinämän sisäpuolella.

Kuiva hedelmäseinämä on  kapseli: unikonsiemenellä, hernekasveilla, kastanjalla.
Pähkinällä on  yksi siemen : Hasselpähkinä.
Kuivaseinääiset hedelmät voivat haljeta.

Mehevä hedelmäseinämä on marjoilla kuten mustikalla, rypäleellä. Myös kivihedelmillä kuten luumulla ja kirsikalla. Samoin moniosaisessti koostuneella hedelmällä muuraimella.
Näistä  valehedelmäksi sanotaan mansikkaa, nyponmarjaa ja omenaa.

Kasvitieteellinen sukulaisuus  pähkinöitten, siementen ja hedelmien kesken

• Cashew- pähkinä (Cashewnöt) ANACARDIUM OCCIDENTALE, Anacardiaceae . Samaa perhettä kuin pstachemanteli. Tähän heimoon kuuluu myös Mango ( MAGNIFERA INDICA) ja ruusupippuri (Schinus molle)

• Taateli (Dadel) PHOENIX DACTYLIFERA, Arecaceae. Samaa perhettä kuin kookkospähkinä.

• Hasselpähkinä (Hasselnöt) CORYLUS AVELLANA, Corylaceae. Sukua koivulle ( björk)  ( Betulaceae)

• Maapähkinä (Jordnöt) ARACHIS HYPOGAEAE, Fabaceae ( Leguminosae) Samaa perhettä kuin soijapavut (sojabönor), pavut (bönor), herneet (ärtor), linssit (linser)  ym

• Kardemumma (siemen), (Kardemumma  frö) ELETTARIA CARDAMOMUM, Zingiberaceae. Samaa sukua kuin inkivääri( ingefära, Zingiberis officinalis) ja kurkumiini( gurkmeja (Curcuma longa)

• Kastanja, syötävä laji, ( Kastanj, ätlig ) CASTANEA SATIVA, Fagaceae, Sukua hasselpähkinälle, koivulle ja jalavalle.

• Kookkospähkinä, (Kokosnöt) COCOS NUCIFERA, Arecaceae, Samaa perhettä kuin taateli (dadel)

• Australianpähkinä, Makademianöt (MACADEMIA TERNIFOLIA/INTEGRIFOLIA, Proteaceae.  Australianpähkinä (Macadamia integrifolia eli Macadamia tetraphylla) on kotoisin Australian itärannikolta. Useita eri pähkinälajikkeita, myös toista saman suvun lajia, Macadamia tetraphylla, kutsutaan nimellä australianpähkinä, mutta ainoastaan Macadamia integrifolia on kaupallisesti merkittävä

• Manteli, (Mandel) PRUNUS DULCIS, Rosaceae, Samaa perhettä kuin kirsikka, luumu, persikka ja aprikoosi

• Muskottipähkinä, (Muskot nöt)  MYRISTICA FRAGRANS Myristicaceae. Tämä ei ole sukua niin hasselpähkinälle kuin mantelillekaan  tai maapähkinälle.

• Parapähkinä (Paranöt) BERTHOLLETIA EXCELSA , Lecythidaceae

• Pekaanipähkinä (Pekannöt) CARYA ILLINOENSIS, Juglandaceae. Samaa sukua kuin saksanpähkinä

• Pinjapähkinä (Pinjenöt) PINUS EDULIS, Pinaceae

• Pistache (Pistaschmandel) PISTACIA VERA,  Anacardiaceae. Samaa sukua kuin Cashewpähkinä. Tähän sukuun kuuluu myös mango ja ruusupippuri.

• Psylliumsiemen (Psylliumfrö) PLANTAGO OVATA, Plantaginaceae.

• Kurpitsansiemen (Pumpafrö) CUCURBITA PEPO, Cucurbitaceae. Samaa perhettä kuin kurkku, meloni, squash ja zuccini.

• Seesaminsiemen (Sesamfrö) SESAMUM INDICUM, Pedaliaceae

• Karitepähkinä (Sheanöt ) VITELLARIA PARADOXA, Sapotaceae Voipuu tai karite (Vitellaria paradoxa) on sapotillakasvien (Sapotaceae) heimoon kuuluva puulaji, joka kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Se on sukunsa ainoa laji. Voipuun siemeniä kutsutaan usein karitepähkinöiksi, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia pähkinöitä. Siemenistä valmistetaan karitevoita, jota käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena.^[3]

• Auringonkukansiemen ( Solrosfrö) HELIANTHUS ANNUUS, Asteraceae ( Compositae) Kuuluu samaan perheeseen kuin pujo( gråbo) ( Artemisia vulgaris), dragon (Artemisia dranunculus) ja koiruoho(malört) (Artemisia absinthum)

• Unikonsiemen(Vallmofrö) PAPAVER SOMNIFERUM, Papaveraceae

• Saksanpähkinä (Valnöt)  , JUGLANS REGIA, Juglandaceae. Samaa perhettä kuin pekaanipähkinä.

Missä elintarvikkeissa voi tavata näitä pähkinöitä ja siemeniä?

Aamiaishiutaleissa, leivässä, kakuissa, konfektyyreissä, suklaassa, karamelleissa, kasvisruoissa, itämaisissa ruoissa, jälkiruoissa, erilaisissa kastikkeissa ja täytteissä.

Mantelia on mantelimassass ja amrsipaanissa.
Taikinat sisältävät usein  aprikoosin siemeniä manteliseoksessa.
Nougat sisältää 10- 12% hasselpåhkinää.
Cashew, pistache ja mango ovat samaa perhettä. Niitä voi esiintyä salaateissa, välipalaruoissa, karamelleissa, jäätelössä. Tiedetään jopa Cashew-pähkinän aiheuttaneen kaksi anafylaktista shokkia.
Pistache on aiheuttanut suun allergiaoireyhtymää joillakin. Samaan perheeseen kuuluu ns. ruusupippuri.
Hasselpähkinää käytetään kokonaisina, rouheena, murskeena ja hienojakoisena kuten nougatissa samoissa elintarvikeryhmissä kuin manteliakin.
Hasslepähkinästä on raportoitu anafylaktista reaktiota. Koivunsiitepölyallergisilla hasselpähkinä aiheuttaa kutinaa suurra ja nielussa. Ruotsissa on  aiinakin 6 vakavampaa allergiaa todettu. ( Mainina yli 10 v sitten vanhasta tekstistä)
Ilmoittamattomana aineksena elintarvikkeessa on todettu hasselpähkinää: Kyseessä ollut  suklaa, kola, jäätelö, keksi ja kakut.
Maapähkinä kuuuu palkokasveihin, sukua soijalle, pavulle, herneille, linsseille , kikhernenille.
Samaan ryhmään kuuluu   rohtosarviapila eli sarviapila, bockhornsklöver ja
 E413 dragantti,
 E415 gummi arabicum,
 E 410 siemenjauho;
 E412 guarjauho,
E417 tara-jauho.
Maapähkinän on raportoitu aiheuttaneen vakavia tai hyvin vakavia allergisia reaktioita. Maapähkinää syödään paahdettuna ja suolattuna ja sitä  on usein suklaassa, konfektyyreissä, jäätelössä ja jälkiruoassa. Itämaisessa ruossa sitä on paljon.Maapähkinävoita ja maapähkinäpastaa tehdään hienoksi pulverisoidusta maapähkinästä ja käytetään itämaisessa ruoassa.
Ruotsissa   jo toistakymmentä vuotta siten tiedettiin 14 tapausta, joissa maapähkinä oli aiheuttanut vakavia reaktioita siksi, että se oli ilmoitettu väärin  mantelina tai hasselpähkinänä tai jätetty ilmoittamatta. Eräässäkin tapauksessa oli mantelilastujen sijasta ripoteltu pullan päälle maapähkinälastuja.
Useimmat allergiset reaktiot johtuvat kahvileivästä, pullasta, kanelipitkosta, wienerleivästä, toscakakusta, joissa manteli on korvattu halvemmalla maapähkinällä niin leivän päällä kuin täytteissä.  Erään kerran oli jäättelötuuttiin ripoteltu hasselpähkinärouheen sijasta maapähkinärouhetta.  Toisessa tapauksessa oli luonnonkaramellissa  maapähkinää, mutta asiaa ei luetteloitu ainesosissa.
...
KATSO Uusinta tietoa pähkinöistä  Livsmedelsverket
 http://www.slv.se/sv/grupp3/Pressrum/Nyheter/Pressmeddelanden/Notter-ar-bra-for-hjartat--men-lagom-ar-bast/

(LISÄYS:  27.7. 2014 Maapähkinästä
Kerron tässä   vähän omiakin:  meillä isä, joka oli opiskellut naturopatian tohtoriksi Amerikassa 1930 luvulla oli aivan ihanstunut  pähkinöiden eduista ja meillä kotona olis siten aina  välipalaksi pähkinävati  jossain. Hänen mielestään pähkinä piti sekoittaa rusinalla koska siinä on silloin edullisempia happo-emäs tasapainoon liittyviä seikkoja.  Useimmin meillä oli maapähkinöitä- siinä muodossa kun ruotsalaiset näyttävät antavan vain linnuille nykyään punakuorisina. Tai sitten  meillä oli maapähkinöitä aivan omissa palkokoteloissaan että ne sai itse aukasta  Luonnollisesti  tällainen raaka pähkinä on allergeeni ja tietysti oli kaikenlaista allergiaa  koko lapsuus, mtua  niitä oli vaikea eritellä koska myös kotimaisen viljan allergia , jota podin, ei ollut edes ihmisten tietoisuudessa siihen aikaan.  Allergiaa hoidettiin  esim naftalanpastalla jota siveltiin taipeisiin tai sinkkivoiteella.  Jos allergiat olivat vetistäviä  niihin koetettiin tietysti jotain mikä voisi vähentää kutinaa ja raapimista.
 Mutta tulihan saatua niitä pähkinöitten etuja, rasvahappoja ja proteiineja. Täällä Ruotsissa  kerran allergiakurssilla  Sahlgresnkassa ( jossa  välipalana nakersin noita  punakuorisia  maapähkinöitä)   korkeassa äänilajissa luennoitiin, miten maapähkinä on  Amerikassa  tavallisin anafylaktisten reaktioiden  aiheuttaja---
Sittemmin vaihdoin  noihin  tavallisiin ruotsalaisiin kuorittuihin , kuumennettuihin ja suolattuihin maapähkinöihin ja  käytin niitä vähemmän kerralla.
Dietetiikan kurssilla  kun oli kaikenlaisista erilaisista dieeteistä  taulukoita,  löysin myös fytaanihappotaulukon, sillä eräässä silmätaudissa joudutaan vähentämään ravinnon fytaatteja. Fytaanihappoa on eniten pähkinöitten kuorissa, kalarasvassa , tessä ym.  Fytaanihappo on haarallinen rasvahappo, jota tulee välttää Refsumin taudissa, koska  sen vaatima alfaoksidaatio  ei siinä taudissa toimi.   Kirjoitan tästä erikseen.
Fytaanihappo on rasvahappoja ja  se  on aivan eri asia kuin IP6, joka  historiallisista syistä sai nimeen fytiini tai fytiinihappo,  koska luultiin sitäkin aluksi kuiduksi, ennenkuin keksittiin että se on orgaaninen fosfaattilähde keholle.
... Siis nykyisin  en syö maapähkinöitä punaisten kuorien kanssa, vaan ruotsalaisittain, kuorittuja ja käsiteltyjä. )